Moni meistä on transihminen

Transvestiitteja on varovaisten arvioiden mukaan 1,5 % ihmisistä. Suomen kokoisessa maassa siis reippaat 75 000. Paljon enemmän kuin kirkosta eroajia vuosittain. Jos kirkosta eroajien määrää pidetään merkittävänä niin silloin transvestiittienkin määrä on huomattava.

”Tiitti” rakastaa pukeutua vastakkaisen sukupuolen tavoin. Kun mies pukeutuu naiseksi se mielletään jotenkin dramaattisemmaksi. Seksuaalisen suuntautumisen kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.

Tautiluokituksesta transvestismi poistettiin vasta 2011. Jo se kertoo että asiasta on puhuttu maassamme asiallisemmin vasta vähän aikaa. Taiteessa lähinnä kökkökomedian keinoin, mikä ei ainakaan lisää transvestiittien halua tulla tarpeensa kanssa julkisuuteen. Niinpä useimmat transvestiitit pukeutuvat kotona, ehkä kerran pari viikossa vastakkaisen sukupuolen asuun.

Transvestiitti ei halua korjata sukupuoltaan kun taas transsukupuolinen henkilö tuntee tarvitsevansa sukupuolen korjauksen. Hän tuntee sen sekä mielessään että kehossaan. Vuositasolla sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuu nykyään n. 200 suomalaista. Transsukupuolisia kokemuksia arvioidaan kuitenkin olevan noin yhdellä viidestäsadasta eli se tarkoittaisi 10 000:a maamme kansalaista.

Helsingin Sanomien tuorein kuukausiliite tuo yhteen tunnetuimmat suomalaiset sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuneet, Marja-Sisko Aallon ja Chris Owenin. Juttu on minusta hyvin tehty ja syvällinen luotaus näiden kahden elämään ja kamppailuihin,joita he ovat käyneet. http://www.hs.fi/kuukausiliite/Sukupuolensa+korjanneet+Marja-Sisko+Aalto…

Miksi kirjoitan aiheesta? Syitä on ainakin kolme: transvestiitteja tai transsukupuolisia kokemuksia omaavia ihmisiä on paljon enemmän kuin julki tulee. Eikä kysymys ole roolileikeistä, vaan totisesta todesta. Tie ehyeen elämään on heille tulla ulos kaapista ja voida olla se mikä on, pelkäämättä ympäristön pilkkaa tai tuomiota.

Toinen syy: keskustelu homoseksuaalisuudesta on vellonut ja peittänyt alleen muut marginaaliin jääneet ja erilaisuuden kokemuksesta kärsivät ihmisryhmät. Mihin kaikkeen kirkossa joudutaan vielä ottamaan kantaa – keskustelu on vasta alussa. Voitaisiinko kirkossa, vahingosta viisastuneena, valmistautua siihen, mikä on vääjäämättä tulossa? Se tarkoittaisi avointa keskustelua luomisen teologiasta, oikeudesta olla ihminen ja erilainen versus normaali- luokittelun ongelmista.

Kolmas syy: olen viime aikoina esittänyt naisrooleja erilaisissa taiteellisissa produktioissa. Myönnän niiden kiehtovan minua. En ole nainen, en transvestiitti – mutta tunnen sympatiaa heitä kohtaan, jotka tuntevat joutuneensa väärän sukupuolen vaatteisiin.

Viimeisin produktio oli Oulun hiippakuntapäivillä draama ”Serkkuni Mikael”, joka kertoo kahdesta seurakuntatyöstä syrjään joutuneesta papista. Näytelmän teemoina usko, rohkeus, kutsumus…ja jatkoa seuraa.b2ap3_thumbnail_1236112_10151713016693040_1551179920_n.jpg

  1. Kiitos, Timo, asiallisesta jutusta.
    Yhden termin toivoisin tulevan oikein. Transsukupuolinen ei vaihda sukupuolta, hän korjaa/korjauttaa sitä (lähinnä ulkoisia tuntomerkkejä siinä määrin kuin se on mahdollista). Nykyisin puhutaan sukupuolen korjauksesta.
    http://www.hs.fi/kotimaa/Suomen+transtukipiste+Perheen+ja+l%C3%A4hipiirin+tuki+on+t%C3%A4rke%C3%A4%C3%A4/a1380767963231

    Eikä kyse todellakaan ole päähän pälähdyksestä, vaan syvimmästä olemuksesta ja läpi elämän jatkuvasta perustuntemuksesta.
    Liian monta kertaa olen kuullut tuntemieni ihmisten itsemurhista ja niiden yrityksistä, kun tässä maailmassa ei ole tilaa ollut.

  2. Se tarkoittaisi avointa keskustelua luomisen teologiasta, oikeudesta olla ihminen ja erilainen versus normaali- luokittelun ongelmista.

    Timo Juntunen

    Joo, kiitos hyvästä blogista ja avaavista aiheista, sillä tuo ylläoleva koskettaa meitä montaa miljoonaa. Ja mitä Marja-Siskokin tuossa sanoi, ettei tosiaan ole mikään ajan hengen idea, vaan totista elämää ja kamppailua. Se olisi hyvä kaikkien ymmärtää. Tietää.

    PS. Kiitos Marja-Siskolle linkistä!

    Seurataan jatkoa…

  3. Itseäni pohdituttaa nimenomaan pukeutumisessa se, että enemmistön täytyy käyttää miehen vaatteita tai naisen vaatteita, jotta sellaisia erikseen olisi olemassa. Jos puolet miehistä haluaa pukeutua hameeseen, ei hame ole enää naisten vaate.

    Vrt. vaikka kiinalainen ruoka: jos se todella löisi itsensä maailmalla läpi, niin eihän se enää olisikaan mitenkään erityisen kiinalaista.

  4. Kiitos Timo loistavista ajatuksistasi. Faktatkin napsahtelivat ihan paikalleen lukumääristä lähtien.

    Olin mukana tautiluokituksen poistokuviossa ja ihmettelin itsekin monesti, että pitikö elää vuoteen 2011 saakka nähdäkseen tervehtymisensä. Pohjoismaiden esimerkki saattaa poistaa ko. epäkohdan vuonna 2015 koko maailmasta, kun ICD-järjestelmä päivittyy.

    On totta, että trans-ilmiö muuttuu koko ajan näkyvämmäksi. Häpeän tunne kun poistuu, niin naiseudestaan saa mieskin luvan nauttia, sikäli mikäli siltä tuntuu. Kun ihminen voi olla avoimesti oma itsensä, hän voi henkisesti paremmin. Se ei ole itsekkyyttä, vaan rehellisyyttä.

Timo Juntunen
Timo Juntunen
Saaristorovasti. Runoilija. Elämän taiteilija. Tapaamisiin pappilan sillalla!