Syntiä.
Mitä pitää tehdä, että saisi syntinsä anteeksi?
Kristinusko ei ole mitään mekaniikkaa, eikä pelastus ole mikään höyrykoneen kytkentäkaavio. Jumala on persoona eikä kone. Kadotustuomiot jätämme hänelle, joka yksin sydämet tuntee.
Mutta jos armo ei käy oikeudesta ja jos ei anteeksiantamus ole edelle ennättävää, niin eihän tuomiosta selviä kukaan. Jos taas armo käy oikeudesta ja anteeksiantamus on tapahtunut jo huomisistakin synneistämme, niin…
Jaa… Onko nyt Kakkurikin liittynyt ”kaikki pääsee taivaaseen” porukkaan?
Uskontotunnilla aikoinaan opettivat, että pitää alkaa uskovaksi, muuten joutuu armottomaan käristykseen…
(Teemu Kakkuri)
Omituinen tilanne tavallaan, sillä olen sekä samaa että eri mieltä. Eipä silti, minun mielipiteelläni ei liene teologista painoarvoa, koska en ole kristitty.
Mutta kuitenkin: samaa mieltä olen siitä, että ei kuulosta hyvältä jos ihmiset tietävät kuka ansaitsee pelastuksen ja kuka kadotuksen. Toisaalta, onhan se tiedettävä. Muutenhan olisi arpapeliä koko pelastushomma. Kristinuskon idea on kuitenkin se, että oikein uskomalla pelastuu ja väärin uskomalla ei.
Ei ”oikein uskomalla” vaan uskomalla oikeaan Jumalaan. Ja tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että jossain olisi ’väärä’ jumala. Epäjumalia lienee kylläkin ja kullakin.
Pyhä kolminaisuuskaan ei taida olla ratkaisu tähän juopaan, joka ihmisen syntiseksi jättää. (huom. käytän synti sanaa keskustelun takia.) Tärkeämpää on suunta. Tämän ongelman ratkaisee suuntaaminen siihen suuntaan, joka voi ongelmassa auttaa. Yhtään synnittömämmäksi ei ihminen tule muita ihmisiä pohtimalla. Toki jos se jollekkin on lääke tähän ongelmaan, niin enhän minä sitä lohdutusta ryöstä, mutta auttaneeko ongelmaan?
http://www.youtube.com/watch?v=IzJWq_lMBY0
Elias, tällaista tulkintaa kannattaisi minusta kirkoonkin soveltaa (ja kenties se niin tekeekin). Turhan ankara saarnaaminen kun tahtoo karkottaa niitä jäseniä
Itselleni sillä ei ole niin väliä, sillä sinunkin määritelmäsi mukaan olen menossa pannuhuoneen puolelle.
Huomasithan, että omasta kadotustulkinnastani käytin sanaa ’vähintään’. Olen 101% samaa mieltä kuin Teemu, että tuomio pitää jättää Hänelle, joka yksin sydämet tuntee. Ja ihan tarkoituksella jätin nuo kolme pistettäkin tuonne loppuun, jos vaikka kirkko osaisi tehdä mainitsemasi johtopäätöksen…
Anteeksi kysymys aiheen vierestä, mutta onko muilla ongelmia blogisivujen kanssa? Mulla ei toimi tekstin rivitys oikein enkä pääse muokkaamaan kirjoituksiani.
Blogisti vastaa: on. Tänään ei oikeaa marginaalia tahdo löytyä, vaikka kuinka rullaa.
Tuomas Eskelinen voisi kirjoittaa sukunimen oikein. Se on kohteliaan keskustelun ensi askel.
Ja itse asiasta. Jeesus kertoi eräänkin kerran, että hänen luokseen tulee joskus ihmisiä, jotka kertovat tehneensä hänen nimessään ihmetekoja, profetoineet ja parantaneet sairaita. Jeesus toteaa, ettei tunne heitä ja ajaa luotaan. Joten ei sinne pannuhuoneelle joudu vain uskomattomuudesta. Väkevästi uskoneillekin voi käydä kalpaten.
Pelastumisessa ihminen ei ole subjekti, joka pelastaa itsensä uskomalla oikein tai väärin. Pelastumisessa ihminen, on se, joka pelastetaan. Ainoa subjekti niillä markkinoilla on Jeesus, joka kadonneet etsii ja syntiset armahtaa. Jos joku siinä sitten vähän uskookin, niin se on seurausta siitä, että on huomannut Jeesuksen olleen armollinen.
Ihmisen osa on samanlainen kuin puolukan osa marjastuksessa. Tulla poimituksi talteen.