Tulin tänne siksi että halusin keskustella uskon keskeisistä kysymyksistä. Siitä on jo kahdeksan vuotta. Jo ensimmäisessä tekstissäni kysyin sitä: ” kuka on kristitty”. Vastaus kysymykseen on keskeinen. Ehkäpä moni muukin toivoisi juuri tuohon kysymykseen vastauksen. Aika-ajoin sama kysymys on blogeissani noussut pintaan ja huomaan nyt prosessoineeni kysymystä koko ajan. Ikään kuin olisin halunnut porautua kysymykseen yhä syvemmin. Nyt huomaan etsineeni, jotain tiedostamatta oikein sitä, että mitä olin etsimässä. Kommentit ja toisten blogit ovat vieneet asiaa eteenpäin. Jokin tärkeä palanen tuntui ikään kuin puuttuvan.
Äskettäin kiinnitin huomioni Joh 3:3 Jeesuksen luo tulee Nikodeemus. Keskustelu alkaa aika poikkeavalla tavalla. Se miten Jeesus vastaa Nikodeemuksen kysymykseen ei ensi näkemältä näytä millään tavalla vastaavan kysymykseen. Silti siinä on koko vastaus minunkin kysymykseeni.
Antero Syrjänen on usein blogeissaan ottanut esiin sen, ettei hän kykene käsittämään sellaista Jumalaa, jonka Raamattu meille ilmaisee. Hänellä näyttää olevan sama kysymys mielessään, kuin Nikodeemuksella. Jeesus vastaa heille: ”Kukaan joka ei ole uudestisyntynyt ei (alkukielessä) ”kykene” näkemään Jumalan valtakuntaa.”
Kyse ei ole pelkästään siitä, että uskova näkee jumalanvaltakunnan seurakunnassa, jumalan sanassa ja omassa elämässään. Uudestiyntymisensä tähden hän on kykenevä näkemään sen miten jumalanvaltakunta on tullut lähelle. Se on hänelle niin itsestään selvää, että hänen on vaikea tajuta sitä, ettei kaikilla ole samaa kykyä. Eikä edes sitä, milloin hän on tämän kyvyn saanut. Eikä varsinkaan sitä, että kyky hänessä on Jumalan Hengen työtä.
Kiinnosti katsoa mitä Aapeli Saarisalon Raamatun sankirjassa olisi uudestisyntymisestä. Aapelilla kun on monista asioista hienosti kiteytettyjä selityksiä.
Näin Aapeli vastaa kysymykseeni: ”Uudestisyntyminen on käsite jonka avulla Raamattu selvimmin ilmentää sitä totuutta että hengellinen elämä Jumalan lapsissa ei ole heidän omaa työtään, vaan perustuu Jumalan välittömään ja yliluonnolliseen puuttumiseen heidän elämäänsä. Vanhurskauttaminen ja uudestisyntyminen ovat pelastuksen suuren todellisuuden kaksi eri puolta.
Vanhurskauttaminen on asettamista lapsen asemaan ja oikeuksiin.
Uudestisyntyminen tekee osalliseksi lapsen luonnosta.
Jeesus sanoo, että ihmisen tulee syntyä uudesti ylhäältä voidakseen käydä sisälle Jumalan valtakuntaan. UT:n kirjeet puhuvat siitä että uskovat ovat synnytetyt Jumalan elävällä sanalla.
Sana syntyminen ilmaisee sen että on kyse jostakin joka on aivan uutta. Jotakin joka ihmisessä Jumalan työn tuloksena luodaan. Eikä tätä uutta voi saada aikaan kenenkään ihmisen oma tahto vaan yksin Jumala. Ainoa edellytys ihmisen puolelta on usko Jeesukseen Kristukseen Jumalan ainosyntyiseen poikaan.
Uudestisyntymisen kautta ihminen tulee osalliseksi Jumalan omasta luonnosta.
Jumalan luonto on rakkaus. Se mikä uudessa syntymisessä saa ihmisessä alkunsa on uusi rakkauden elämä. Sitä tämä uusi on.
Lihan mieli on vihollisuutta Jumalaa vastaan ja itsekkyyttä muita ihmisiä kohtaan. Sanallaan Jumala luon ihmiseen uuden luottamuksen ja lapsen rakkauden.
Se tahtoo sitä mitä Jumala tahtoo ja vihaa sitä mitä Jumala vihaa. Uudestisyntyminen on Jumalan luomus ihmisessä.
Uudestisyntyminen käsitetään usein väärin ja ajatellaan, että kyse on pelkästä elämäntavan muutoksesta. Uusi elämäntapa ei ole samaa kuin uusi elämä.
Oppineen tulee luopua kaikesta minkä on oppinut ja hurskaan kaikesta omasta hurskaudestaan voidakseen tulla pelastetuksi.
Uusi ihminen näkee jotain, tuntee jotain, omistaa jotain, jota vanhalla ihmisellä ei ole. Kristitylle tämä kaikki on jotain sellaista jonka hän on saanut Kristuksen kautta ottamalla hänet uskossa vastaan.”
On paljon opetusta siitä milloin uudestisyntyminen tapahtuu, mutta harvoin kysellään sitä mitä siinä oikeasti tapahtuu. Siinähän täytyy tapahtua jotain. Täytyy syntyä jotain jota aiemmin ei ole ollut. Huomaan nyt että uudestisyntyneellä on taivaasta annettu kyky havainnoida läsnäolevaa Jumalan valtakuntaa. Hänessä on uusi rakkaus Jeesukseen ja hänen tahtoonsa. Uudestisyntyneellä on uusi mieli, joka on hänelle annettu, joka vetää häntä uudelleen ja uudelleen Jeesuksen luo omistamaan armon ja rakkauden. ”Niin kuin peura lähteelle halajaa, niin hänen sielunsa kaipaa Herraa.” Sellainen on Kristitty.
Pekka olivatko Jeesuksen opetislapset uudestisyntyneitä kun he seurasivat Jeesusta ja saivat varmasti maailman parasta opetusta ja saivat kokea Jumalan voiman?
Siis ymmärsivätkö opetuslapset Jeesuksen sanat?
Vanha Biblia puhuu Jeesuksen suulla evankelistan kirjaamana, että Getsemane, Golgata ja ylösnouseminen, kaikki yhdessä kuuluu uudestisyntymiseen. Nämä prosessit läpikäyneille Jeesus lupasi voimaa ja valtaa monienkin asioiden yli. Tähän kuuluu vielä helatorsta ija helluntai.
Koko Raamatussa esiintyy varsinainen uudestisyntymistä tarkoittava sana vain kaksi kertaa.
Matt. 19 se kertoo koko maailman uudelleen luomisesta Jeesuksen tullessa takaisin.
Tiit. 3:5 se kertoo, että kaste antaa uudestistynymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen.
Näiden pohjalta sitten muutamissa muissa kohdissa on myöhemmin kirkon historian aikana alettu puhua uudestisyntymisestä silloin, kun niissä on huomattu puhutavan kasteen antamasta lahjasta.
Sanan esiintymän voi tarkistaa tästä viittauksesta Raamatun sanahakuun. Siinä olen katkaissut sanan niin, että sanan kaikki muodot pääsevät mukaan.
https://www.koivuniemi.com/raamattu?tila=pikahaku&hakuehto=uudestisynt&kaannos=fi-38&kirjat=kr
Matias,
viitteesi eivät ole paikkansapitäviä. Se, että tällaista tietoa propagoit ei ole sinun ”syysi”, vaan kirkon syy, Augustinuksen syy, Lutherin syy, ja kaikkien ”isien” syy, jotka halusivat jotka järkeilivät kallistuman pelastukseen ihmisen toiselleen tekemän työn ansiosta. Täytyi saada kansakunnat kerrallaan taivaaseen tai ainakin kansalle käsitys, että kirkon ulkopuolella ei pelastuta. Uudestisyntymisen ”peso” eli loutron, ei ole sanallisesti mutta ei varsinkaan asiallisesti kaste, vaan vain Pyhän Hengen työ niille ja niissä ketkä sen vastaanottavat.
Reijo, et tunne kirkon historiaa, kuulut johonkin kastajaliikkeeseen, missä se kokoontuu? Ja koska? Aika paikka ja kellonaika. Kiitos.
Sami,
Minulla on ollut sinulle kymmenisen tiedustelua, missä sinun joukkosi kokoontuu ja kuulutko evlut vai mihin kirkkoon. Et kehtaa edes vastata, tai et vielä ole kehdannut.
Sitten kehoitan sinua tarkistamaan minun kirjoituksistani kommenteista ja blogeista, mihin kuulun ja olen kuulunut. Helluntaipäivän Kastajaliike-kertomuksen olen monasti täällä kertonut. En tee sitä enää, koska tuskin sitä lukisit, niinkuin et muitakaan tosiasioita mitä itsestäni ja Asiasta kirjoitan. Jätä minun nälvimiseni!
Reijo
Olen selkeästi kannanotossani pitäytynyt mitä pätevimpään Raamatun tutkimukseen. Olen myös lukenut JOKAISEN vanhimman kastetta käsittelevän tekstimateriaalin ALKUKIELELLÄ.
Jos olisit lukenut kirkon historiaa, niin ymmärtäisit että anabaptinen kaste toimitettiin ensi kerran vasta tammikuussa 1525 ja ensimmäinen anabaptistinen joukkokaste pääsiäisenä 1525. Anabaptistisen käsityksen ensimmäiset kirjalliset dokumentit kirjoitti vasta noiden tapahtuneitten ”kasteiden” toimittamisen jälkeen vuosina 1525-27 kun juutlaisvainon takia virastaan potkittu Ingolstadtin yliopiston vararehtori Hubmeier kirjoitti kirjansa.
Edustamasi vedetön ”kaste” esitettiin vasta Keswickin konferensissa 1875, missä se tarkoitti vain pyhityksen syvempää astetta. Sitten noin vuonna 1900 Parham leimautui kielilläpuhumiseen ja kuvitteli tätä ”henkikasteeksi”. Vasta huhtikuun 9. ja 12. päivinä vuonna 1906 kaksi miestä saivat sellaisen kokemuksen, että heidän kokemuksistaan syntyi nykyaikainen helluntailiike.
Matias Roto tuot esille tuota ”anababtinen kaste”, siis kun vauva ei itse ota kast5etta vaan hänen kastetaan toisten päätöksellä niin ei silloin ole mitään ”uudestikastetta” kun ihminen tekee parannuksen ja ottaa kasteen, siis ei ihminen itse ota vauvana kastetta.
Ari
Kirkko on pelastuksen laiva. Aikoinaan isoisäni meni laivalla Englannista USA:han.
Ei ole mitään eroa lapsen ja aikuisen välillä tuon matkan teossa.
Miksi korostat ITSE kasteen ottamista. Sellainen itsekeskeisyys on verrattavissa siihen, että sinä itse olisit uinut Englannista Amerikkaan.
Niin kuin laiva kuljetti matkustajat perille LAIVAN moottorin voimin, niin myös kaste liittää meidät Jumalan kansan eli kirkon yhteydessä perille taivaan iloon.
Luota siihen, että Jumala pelastaa meidät ilman meidän omia polskutteluja, ei pienintäkään osuutta merimatkasta. Jumala tekee kaiken alusta loppuun, Jumala yksin!
Matias Roto tuo jotain vähätteleevä oppiaan eli kyllä todella tapahtuu ”uudestisyntyminen” Jumalan lapseksi kun ihminen tekee parannuksen ja ottaa kasteen ja saa synnit anteeksi ja saa Pyhän Hengen.
Siis kun ihminen syntyy niin hän syntyy lihalliseksi, kun taas syntyy Jumalan lapseksi niin syntyy hengelliseksi eli kuten Raamattu sen sanoo:
Joh. 1:13
jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta.
Matias on oikeassa. Kaste on sakramentti jossa saadaan synnit anteeksi ja Pyhä Henki. Aikuiset voivat tehdä parannusta ja ottaa sitten kasteen. Syntyneet lapset eivät tee mitään parannusta kuten aikuiset, siksi heidät kastetaan ja liitetään Jumalan valtakuntaan ja he saavat Pyhän Hengen. Hehän eivät tiedä Jumalasta mitään, nyt Jumala asuu heidän sisällään. Koko kolmiyhteinen Jumala.
Sami Paajanen näyttäisitkö missä kohden Raamatussa tuo ajatelmasi on?
Ari, uskotko kolmiyhteiseen Jumalaan?
Sami Paajanen näytä missä Raamatussa puhutaan kolmiyhteisestä Jumalasta ja mitä se tarkoittaa?
Kirkon tunnustuksissa oleviin en usko eli siellä olevaan määritelmään juuri tästä ”kolmiyhteisestä”.
Ari, olet siis myös kolminaisuusopin kieltäjä. Reijo Mönttöri ei osaa sania missö kastajaliike kokoontuu, mikä on sinun kokoontumus paikka. Osaatko sanoa. 🙂
Siis otetaan uusiksi; Ari, olet siis myös kolminaisuusopin kieltäjä. Reijo Mänttri ei osaa sanoa missä kastajaliike kokoontuu, mikä on sinun kokoontumis paikka. Osaatko sanoa? 😀
Pekka,
Metanoia/ kääntyä, on sana, jota uudesti syntymisestä käytetään mitä alkukieliseen ilmaisuun tulee. Ilmaistaan myös ”tulla uskoon”.
Nämä kaksi ovat muotoja, jotka kaikki käsittää. Myös kristityksi tuleminen on toistuvasti käytetty, alkaen Antiokiasta, jossa Jeesuksen opetuslapsia, seuraajia, alettiin kutsumaan (nimittelemään)”kristityiksi”.
Kristityksi, Jeesuksen opetuslapseksi tuleminen on ihmisen päätettävissä. Eli sanonnat pitävät paikkansa, ”jokainen tulee autuaaksi uskollaan”, tai ”ihminen päättää Jumala säätää”, jne.
Eli mitään iankaikkisen kestävää hyvää ei tapahdu, ellei ihminen sitä itse halua.
Metanoia/
Metanoia μετά-νοια, merkitse kirjaimellisesti ’mielen muutos’ (meta-noia) eli tarkoittaa mielessä tapahtuvaa ajattelutavan muutosta. Kääntäjät ovat antaneet sille yksipuolisesti vain moralisoivan merkityksen.
Seppo,
Pidän merkityspainotus-vaihtoehdon muistissa. Aina Asia on se Juttu. Sanoilla asia ja merkitys vain vahvistetaan. Sinä etsit rihmoja eri lähi-idän kieliin ja miten ne ovat minkin kääntäneet.
Muuten mielenmuutos kontra suunnanmuutos ovat hyviä käännöksiä. Kumpikin on moralisoiva yhteyksissä kun se on tarpeen.
Näin tietenkin täytyy olla. Jos nimittäin jumalanvaltakunnan olemassaolon voisi muut käsittää, niin se merkitsisi samalla sitä ettei Jumala enää olisi salattu Jumala. Silloinhan Jumala itse tulisi esiin ja uskoa ei enää tarvittaisi ollenkaan. Jos kerran jumalanvaltakunnan voisi kuka tahansa nähdä ja käsittää silloin kun se tulee lähelle.
Pekka,
Ei Jumala ole salattu, vaan päinvastoin. Hän ilmoittanut itsensä siitä lähtien kun maailman loi. Alkoi keskustella ihmisen kanssa ensin Adam ja Eeva ja sitten profeettojenkautta ja monella tapaa, kielteisillä ja myönteisillä ihmeillä ja prosessi on meneillän koko ajan ja päättyy vasta kun kaikki palaa. Siis Raamatun mukaan.
Jumalatttomallekin hän on ilmoittanut itsensä, muttei keskustele kuin omiensa kanssa. Siksi muotojumaliset keksivät kaikenlaista Jumalaa väheksyvää, harrastavat ”loistavaa pohdintaa”, eli oppeja jumaluuksista eli teologiaa.
Jeesus sanoi, että Isä on ilmoittanut minulle kaikki ja kaiken ja minä olen ne ilmoittanut teille, seuraajilleni.
Reijo M. Se ’Asia’ mitä sanaa mielellään käytät kristillisen Dogman ytimestä, on sen mukaan mitä olen teologiaa avoimessa yliopistossa opiskellut ja itse Raamatusta ja kirkkohistoriasta päätellyt, on useiden kirkolliskokousten kooste; jopa äänestyksin aikaansaatu.
Jeesus-liikkeen ’asia’ oli itse asiassa sangen suuresti ja moraalipainottomasti yhteiskunnallinen ,missä Jeesuksen monet vaateet kohdistuivat usein omille kannatajille eivätkä olleet universaaleja,universalismin tartutti kristinuskoon myöhäisemmät vaikuttimet.
Seppo,
Tiedät varmasti erittäin hyvin, että tieteessä ja erityisesti teologiassa on erilaisia koulukuntia.
Yleisesti ei voida sanoa, että Jeesuksen sanoma olisi vain yhteiskunnalliseettinen tämänpuolisen elämän säädäntö. Käsitys Jeesuksen olemuksesta on useinkin fundeeraajan oman mielikuvan projektio hänen maailman- ja ihmiskuvansa pohjalle – olipa totta tai tarua. Toki tuollaisakin teologisia näkemyksiä on – mutta on paljon muitakin. Ja mitä Raaamatun tekstin muodostumiseen, kirkolliskokouksen päätökset eivät ovat koko synnyn tyhjentävä osatotuus.
Huoh, minä en saonut ’vain’ yhteiskunnallinen. Tarkoiti etteis e ollut ’vain’ hengellinen moraali- tai moralismioppi, mikä siitä on paljolti valta- ja rahapoliittisita syistä mielestäni historiassa tehty.
Jeesuksen suuhun on pantu ristiriitaista viestintää,mikä selittyne sillä, että kyseesä oli 1)aaronilainen ja 2) daavidilainen Messias, (Qumranissa odotetiin juuri kahta) Ja kaksi Jeesustahan siellä Ut:ssa kätketysti esiintyy.
Täymennyksenä:
Nykyään korostuvat joko Kristinusko eettis-yhteiskunnallisena ilmiönä ja toisaalta jonkinlainen ”armo hyväksymistä – kaikki taivaaseen” -tyyppisenä ilmiönä.
Uudestisyntymää toki tulisi seurata myös elämä armon mukaisesti armon varassa – vaikkakin syntisenä ja armoa tarvitsvena.
Kiistellä toiki voimme sitä, sillä ajanhetkellä uskomme (Kristuksen) Pyhän Hengen meihin tulevan. (En siihen nyt osallistu). Useinkin kriittisempää lieneekin: ymmärrämmekö todella sen, mikä on uudestisyntymän todellinen merkitys ja vaikutus.
Totta Seppo. Mielen muutoksesta tosiaan on kyse. Uudestisyntymisessä ihminen tulee osalliseksi Jumalan mielestä. Tämä ” mieli” johtaa meitä armon osallisuuteen ja Jumalan tahdon etsimiseen.
Tämä uusi mieli ei ole ihmisen omaa, vaan Jumalan vaikutusta uudestisyntyneessä. Uudestisyntyneessä vaikuttaa sisällisesti uudenlainen mieli. Tämä mieli tunnistaa jumalanvaltakunnan olemassa olon silloin kun se ihmistä kohtaa. Muille se pysyy suljettuna ja käsittämättömänä. Jumalan valtakunta ei kerta kaikkiaan voi avautua muille kaikessa rikkaudessaan. Uudestisyntynyt katselee jumalan valtakuntaa sisältäpäin ja muut ulkopuolelta. Siinä missä ulkopuolinen näkee kurjat uudestisyntyneet ja heidän suuret puutteensa näkee uudestisyntynyt Jumalan valtakunnan läsnäolon.
Pekka, se mielenmuutos oli myös ajatelutavan muutosta ja koteena oli tllöin ajatelu myös yhteiskunalisessa kentsää ja suhteessa roomalaisiinja roomamyönetsiin heprealaisiin ja myös omaan eGoon, jossa sanassa kirjain Gimel (eGo) edusti ihmisen sisäistä viisautta (la 73) Jumalaa,
Mistä voi tietää, ettei uudestisyntymisen kokemus ole pelkkää itsesuggestiota? Kysehän on nimenomaan kokemuksesta, joka halutaan kokea.
Tämäkin on yksi piirre uskossa, joka ei todista mitään ja jonka voi selittää helposti psykologisilla ilmiöillä. Miksi Jumalalla ei ole antaa muuta kuin sellaisia ilmiöitä, jotka ovat kaikki selitettävissä ilmankin Jumalaa?
Antero,
Se, että kristillisessä mielenmuutos-uudestisyntymässä on havaittava, tunettava tai tunnistettava kokemus, ei tietenkään vielä riitä osoittamaan siitä, että kyse olisi vain ja ainoastaan psykologisesta ilmiöstä, saati itsesuggestiosta. Voihan myös sellainen kokemus tai ajattelu olla eräänlasista itsesggestiota, jossa kaikki hengellinen todellisuus koetaan, selitetään tai usko(tell)aan olevan eräänlaista itsesuggestiivista harhaa. Voitko varmasti tietää?
Josesim. sanot rakastavasi vaimoasi syvästi (ja syvällisesti), voisi senkin ulkoinen tarkkailija väittää olevan vain ja ainoastaan itsesuggestiota. Voisimme toki tarkkailla, miten käyttäydyt vaimiosi suhteen ja miten asiaa ja kokemustasi tai asennettasi kuvaat, mutta se ei sinänsä vielä todistaisi, että sinulla ja vaimollasi olisi rakkaudellinen suhde – jolla en tietenkään nyt tarkoita seksuaalis-intohimoiseksi pelkistettyä rakkauskäsitettä. Intohimo ei teitenkään puolestaan sulje pois syvällise(mmä)n rakkauden todellisuuden mahdollisuutta.
Suhde Jumalaan ajatellaan kristinuskossa usein rakkaudellisena suhteena, kuten myös Isän, Pojana ja Pyhän Hengen suhdekin. Suhde Jumalaan ei ole sitä, että vain ja ainoastaan halutaan kokea ”uudestisyntymisen tunnetta ja tunnelmaa”. Toki sellainen harhäkäsitys voi syntyä sivusta seuraajalla – ja joskus itse uudestisyntymän kokenut voi tietenkin ”juuttua” tuon kokemuksen ihmettelyyn, ”taivasteluun” ja selittämäseenkin toisille; sellaisillekin, jotka eivat ns. asiaa kykene esim. maailmankatsomuksellisita syistä (tai ennakkoluuloista) käsittämään – tai hyväksymään (todeksi) asiaa todeksi.
Voihan rakastunutkin jäädä liiaksi rakastumisen (huuman) valtoihin – ja ehkä pettymyksiöäkin kokien.
Ulkosen tarkkailijan on mahdollista muodostaa erilaisia selitysmalleja havaittaville ilmiöille; toisen henkilön kokemus ulkoisen tarkkailijan näkökulmasta on käytännössä käyttäytymisen (ja siihen liitetyn sanallisen tms. ilmaisun tai kuvailun) havainnointia ja tämän tulkintaa. Tulkinta lähtee aina oletetusta esiymmärryksestä käsin, joka tietenkin riippuu havainnoitsijan maailmankatsomuksesta.
Todistaminen kuuluu matematiikkaan ja logiikkaan, ei tieteeseen tai rakkauteen.
Siksi Antero, että Jumalan valtakuntaan voidaan mennä sisälle vain ovesta. Jeesus on se ovi. Kyse on hyvin yksikertaisesta asiasta. Juuri niin kuin Reijo tuossa edellä kirjoitti. Jumala ei ole sillä tavalla salattu, etteikö hänet voisi löytää. Tässä salaisuudessa on merkillistä juuri se, että tie ja ovi on selvästi ilmoitettu.
Vain sydämen avaaminen Jeesukselle riittää. Etukäteen ei tietenkään voi tietää onko kyse vain itsesuggestiosta tms. On tehtävä vain uskon hyppy tuntemattomaan.
Jumalan vastuulle sitten jää se mitä siitä hypyn jälkeen seuraa, vai seuraako mitään.Kyse on siitä, että on tosissaan asian kanssa.
Pekka mihin suuntaan teet tuon ”uskon hyåyn”, siis voiko sen tehdä taaksepäin eli hakea jotain vanhasta elämästä?
Millä tavalla ’uudestisyntyminen’ eroaa ’omavanhurskaudesta’?
Oman vanhurskauden saa aikaan ihminen , mutta uudestisyntymisen vain Jumala.
Minusta ’uudestisyntyneiden’ puheet kuulostavat useimmiten siltä, että he itse ovat tehneet jonkun ’uskonratkaisun’ tai ’uskonhypyn’, ei Jumala.
Jumala ei hyppää elämämme ilman meidän lupaa. Sisimmän avaaminen hänelle ei ole mikään suuri asia, josta voi retostella, mutta monelle se hetki on ollut hyvin tärkeä. Muuttuihan siinä koko elämä.
Pekka V: Jatkan vielä. Jos kuka, niin Jeesus teki sen ’uskonratkaisun’ tai ’uskonhypyn’.
Jopa Hän, vielä hetkeä ennen kuolemaansa epäili, että Jumala oli hänet hylännyt. Tämä lause tuo esille Jeesuksen ihmisluonteen. Hän ilmaisi sen, minkä meistä jokainen tuntee kuoleman edessä.
Lopulta ’Isäni, Sinun käsiisi minä annan henkeni’ oli se ’uskonratkaisu’.
Jos Jumala ihmistä kutsuu ja tarjoaa jo edeltä valmistamaansa armahdustaan ja sovitustaan, on ihmisellä mahdollisuus ottaa tästä tarjouksesta vaarin; ja myös kertoa siitä toisille, iloiten ja toivoen, että nuo toisetkin ymmärtäisivät, kuinka lahjaksi annettu vanhurskaus vapauttaa suorastaan inspiroiden hyvää tekemään, lahimmäisiään rakastamaan ja pysymään – vaikkakin vain vajavaisesti – synnin teiltä pois, tiellä kohti Kristuksen viitoittamaa ”taivaan tietä” ja ikuista elämää.
Omavarnhurskaus voi olla esim. sitä, että turvaudumme omiin tekoihimme pelastuaksemme: vastustamme rasismia ja syrjintää, syömme kasvisruokaa, ajamme sähköautolla uudiutuvalla sähköenergialla ladattuna, propagoimme ihmisarvoasioita, vastustamme Putinia, Trumppia tai äärifundamentalisteja; tai sitten teemme kaikenlaista (vain) hyvää lähimmäisillemme; tai sitten perustamme pelastuksemme siihen, että emme enää varasta, valehtele, tee syrjähyppyjä, panettele toisi(anajattelijoit)a, turmele ympäsitöä, lisää tuloeroja jne. . Tapoja on kuin hiekkajyviä meren rannalla tai tähtiä kirkkaalla yötaivaalla.
Pekka V. kirjoitat: ” Jumala ei hyppää elämämme ilman meidän lupaa. ”
Tästä olen eri mieltä kanssasi. Sitä yritin ilmaista jo ensimmäisessä kommentissani, jossa kyseenalaistin koko tietynlaisen ’uudestisyntyminen’ idean. Minusta usko on Jumalan teko, ei ihmisen ’luvan’ tai minkään ihmisen teon aikaansaama.
Jumala on ’hypännyt’ elämääni, kun minut on vauvana kastettu. En ymmärrä Jumalan armosta ja laupeudesta minua kohtaan yhtään sen enempää, kuin mitä silloin – muutaman kuukauden ikäisenä – ymmärsin.
Mutta tiedän, että Jumalan armo ja laupeus seuraavat minua elämäni loppuun asti. Siinä ei ole tarvetta eikä tilaakaan omille teoille, ei omille uskonponnistuksille, ei uskonhypyille , ei ratkaisuille. Jeesus teki sen uskonratkaisun, mihin itse en olisi ikinä pystynyt.
Jukka: En pysy kärryillä.
Sinun näkemyksesi mukaan siis esim. ympäristönsuojelu on omavanhurskautta, samoin rasismin vastustaminen, ihmisarvojen puolustaminen, Putinin ja Trumpin vastustaminen…
Oma käsitykseni – jonka tuossa Pekalle ilmaisinkin – on se, että ihminen omilla ’uskonrakaisuillaan’, ’uskonhypyillään’ tai jotenkin muutoin omaan uskoon liittyvillä teoillaan vanhurskauttaisi itsensä.
Mutta tosiaan, en nyt yhtään ymmärrä, mistä sinä nämä putinit ja trumpit tähän tärkeään ja mielenkiintoiseen Pekan blogiin vedit.
Seija. tämä on keskustelu palsta. Ei seurakunta. seurakunnassa voi sanoa miten asiat siinä seurakunnassa tahdotaan ilmaista. Meillä ei ole sellaista sääntöä. Saamme ilmaista asioita, niin kuin ne itse koemme. Joten sinäkin saat minun puolestani uskoa niin kuin uskot. En ole kieltämässä uskoasi.
Haluan vain saada uutta ja parempaa näköalaa siihen mitä pohdiskelen. Siinä keskustelu voi olla suureksi avuksi.
Pekka V.: Olen ihan samaa mieltä keskustelun tarpeellisuudesta. Sinun käsityksesi uudestisyntymisestä on erilainen kuin omani, mutta saman Jumalan lapsia ollaan.
1) Ensinnäkin. Kasteen sanomaan johtaa jo luomiskertomus.
Pyhä Henki kulkee vesipilven mukana. Pyhän Kolminaisuuden kolmas persoona osallistuu näin ollen luomiseen. Tähän liittyy valon tulo: Tulkoon valo ja valo tuli.
Pyhän Hengen työhön liittyy elämän luominen. Vedellä ratsastava Pyhä Henki loi elämän ja elämä syntyi.
Uuden luomisen tapahtuma siis viittaa nimenomaan alussa tapahtuneeseen luomiseen. Kahden rabbin Jeesuksen ja Nikodemuksen keskustelu juutalaisessa vesperissä eli siis klo 18 liturgiassa, jossa useinkin saatettiin käydä pidempiäkin keskusteluja viitataan nimenomaan ALUSTA SYNTYMISEEN, ”anothen”, ”alusta ”(syntymiseen). Koska kysymys on kasteesta, Pyhä Henki toimii veden välityksellä,, niin tuo ALUSTA syntyminen on myöhemmin kirkon elämässä käännetty uudestistymiseksi. Näin yhteys luomiskertomukseen vähenee, uudelleen luominen siinä, että Pyhä Henki uudelleen luo elämän eli siis palauttaa kastettavan uudelleen alkuperäiseen yhteyteensä. Luomistyö siis tehdään uudelleen. Samalla kuitenkin yhteys kasteen sakramenttiin tuli selkeämmäksi. Koska vanhan kirkon yksimielinen opetus oli, että uudestisyntyminen on nimenomaan KASTEEN ANTAMA LAHJA.
2) Toinen yhteys Vanhaan testamenttiin
Hesekielin profetiassa Hes. 36:25-27 tulee esille montakin KASTEEN sanomaa käsittelevää kohtaa.
A) Kaste on Jumalan teko: ”Minä VIHMON.”
B) Kaste on yhteisöllinen tapahtuma: Koko kansaa puhuteellaan YHTENÄ KANSANA.
C) Kasteessa Jumala käyttää vettä: ”vihmon puhdasta VETTÄ.”
D) Kaste puhdistaa vääryydestä, epäjumalanpalveluksesta, saastaisuudesta jne.
E) Kaste uudistaa kastettavan sisintä myöten, antaa uuden mielen : ”Annan uuden SYDÄMEN.”
F) Kasteen veden vihmonnalla Jumala antaa PYHÄN HENGEN LAHJAN.” ”HENKENI minä annan.”
Hesekiel:
36:25 Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.
36:26 Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Nämä kaksi Vanhan testamentin kohtaa kertokoon, miten KOKO RAAMATTU kertoo elämämme uudeksi luominen eli siis uudistuksen Pyhän Hengen voimassa eli siis sydämen muutos eli siis mielen muutos, metanoia, ovat nimenomaan KASTEEN antamana lahjana saatavia.
Matias Roto tuot ”todisteenasi” seuraavan:
36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Tuohan kertoo juuri ettei vauvakaste ole oikea kaste kun kerran eivät vauvakastetut vaella Jumalan käskyjen mukaan, mot.
Ari
Toisia ihmisiä tuomitessasi tuomitset itse itsesi.
”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi!”
”Millä mitalla te mittaatte, sillä teillekin mitataan.”
Jos otat nämä huomioon, niin huomaat lauseesi kertovan, ettei oppisi ole oikea, koska yhä edelleenkin kuvittelet itsellläsi olevan varaa tuomita kelvottomiksi sellaisia, joiden elämään Jumala itse on lahjoittanut Pyhän Henkensä lahjan.
Niin kauan kuin tuomitset YHDENKIN toisen, sinä itse olet tuomittujen joukossa.
Meillä ei todellakaan ole varaa omavanhurskauteen, vaan kaikki on Jumalan armon varassa.
Vai kuvitteletko, että rallikilpailuissa Rovanperä oli kovempi polkemaan polkuautoaan kuin kukaan muu hänen kilpakumppaninsa? Lopeta ihmeessä tällainen ihmisen omiin suorituksiin perustuva kuvitelmasi ja siirry näkemään että elämän kilparadalla meillä on ainoana turvanamme on Jumalan oma rajaton voima, hänen rakkautensa ja hänen armonsa. Jumala on vieläkin voimakkaampi kuin rallin maailmanmestaruuden voittaneen koneesta löytyi heppoja.
Matias Roto onko tuomitsemista kun näyttää ettei orjantappuroista voi koota viinirypäleitä?
Entäpä kuinka on niiden laita jotka sanovat ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta eli tuomitsevatko he?
Jos ei saa sanoa että hedelmästä puu tunnetaan niin kuinka sitten voi näyttää harhaopit? Eikö joku ausburgin tunnustus sisällä paljon tuomioita toisin uskovia kohtaan?
Matias Roto itse tuot esille lauseita Raamatusta ja kun niiden esille tuomiesi kautta selkeästi näkee ettei oppisi ole oikeaa Raamatun sanaa niin onko se silloin minun vika kun loukkaannut, ettei vaan kalahda kalikka omaan koiraasi ja älähdä?
Ari, tietenkää kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta. Asia voidaan ilmaista myös, että kirkossa on pelastus. Monet eivät ymmärrä mitä lauseilla tarkoitetaan, asiaa voisi helppottaa se jos kirkkosanan tilalle laittaa synonyymi sanan Jeesus.