Luterilainen ateismi on termi, jonka kuulin tänään radiosta.Onko vastaavasti olemassa Ordotoksinen,katollilainen ym. Ateismi? Peilautuuko Ateismi juuri siihen uskonnolliseen viiteryhmään, joka on lähinnä? Tuskin sillä voi olla mitään muutakaan pohjaa, johon se voi tukeutua. Onko siinä kyse pojimiltaan vain kyllästyminen epäaitoon uskonnollisuuteen?
Heitin tuon Budhalaisuuden kehiin vain siksi, että uskototieteitä lukiessani törmäsin uskonnon määrittelyn mahdottomuuteen.
Kiva, kun olette lähteneet tähän täysillä mukaan. Kaipa Seppo ja Matias tietää että Budhalaisuutta on ainakin kahta haaraa? Toisessa palvotaan jumalia ja toisessa niitä ei ole.
Pekka
Olen täysin tietoinen buddhalaisuuden eri suuntauksista.
Kun esim. Porlammin lukiossa pidin uskonnonopetuksen vieraiden uskontojen kurssissa annoin opetusta buddhalaisuudesta niin huvikseni luin oheislukemistoksi buddhalaisten omaa teologiaa.
Olen pitänyt luentoja buddhalaisuudesta ja sen suhteesta kristinuskoon.
Kerran eräässä nettikeskustelussa halusin viitata erääseen buddhalaiseen tekstiin. Kotonani ei kuitenkaan ollut tuon tekstin suomennosta enkä viitsinyt kuluttaa aikaa sen hankkimiseen kirjastosta. Sen sijaan kotonani sattui olemaan tuosta teoksesta hyvä kommentaari. Niinpä tein oman käännökseni suoraan alkukielisestä paalinkielisestä tekstistä.
Matias Roto
Yllätit minut myönteisesti laajoilla tiedoillasi. Vaikka olenkin harrastuksenomaisesti lueskellut budhalaisuudesta niin minulle on jäänyt epäselväksi nuo idän ja lännen suhteet joista osaat kertoa. Hienoa, täytyy jatkaa lukemista. Teema on mitä mielenkiintoisin.
Mikäli ymmärrän asiaa, niin budhalaisuus voidaan katsoa olevan yksi hindulaisuuden haara. Vähän niinkuin kristinusko on juutalaisuuden haara.
Siihen liittyen , yleensä ei ymmärretä sitä, että vaikka hindulaisuudessa puhutaan jopa miljoonista jumalista , niin sittenkin se on monoteistististä siinä, että kaikki mahdolliset jumalat ovat brahman ilmestymismuotoja.Kristinuskolla on oikeastaan vaikeuksia yrittäessään selittää sitä, että Jeesus ei ole jumalan ilmestymismuoto, avatar, aivan hindulaisen logiikan mukaan , vaan jotain aivan muuta.
Tietysti tiedätte, mutta kaikki lukijamme ei.Toivon vain heidänkin pysyvän mukana. Onhan luterilainen-ateismi tämän ajan muoti-ilmiöitä ja kiinnostaa monia nuoria.
Juutalaiseen ateistiin olen törmännyt ja se oli hämmentävää. Juutalaisuus onkin myös kansallisuus. Lutherilaiset ovat kansan sisällä oleva ryhmä. Ateisteja???
Pekka Pesosen pohdinta on oikeutettua sikäli, että monet luterilaiset taitavat olla valistusfilosofian vanavedessä käytännön ateisteja. Kysymys on siis siitä, onko persoonallinen kolmiyhteinen Jumala todella olemassa ja jopa kommunikoi meidän kanssamme? Vai onko Jumalasta puhuminen sittenkin vain psykologisen tai muun inhimillisen kokemuksen sanoittamista jonkin ns.perinteisen uskomusjärjestelmän terminologialla?
Joten Luterilaisuudesta voidaan puhua monen kohdalla pelkkänä filosofiana..
Pekka: ”Joten Luterilaisuudesta voidaan puhua monen kohdalla pelkkänä filosofiana..”
En tiedä onko se filosofia, mutta uskonto se ei ainakaan ole.
Tuskin luterilaisuus uskonnon määritelmää täyttää, mutta jonkinlaista Lutherin palvontaa olen ollut näilläkin sivuilla havaitsevinani. Se lienee inhimillistä.
”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.” 1.Kor.15:19
Ateismin idea on vastustaa jumalauskoa. Vastustettava usko muokkaa myös ateismin argumentaatiota, siksi valtauskonnoltaan luterilaisissa maissa ateistit keskittyvät vastustamaan luterilaisiaain tulkittua kristinuskoa kun taas katolisen kirkon valta-alueila ateistit keskittyvät vastustamaan katolisuutta. Islamilaisessa kulttuuripiirissäkin on ateisteja, joskin ateismin julkinen tunnustaminen lienee sielläpäin peräti vaarallista.
Sahama: ” joskin ateismin julkinen tunnustaminen lienee sielläpäin peräti vaarallista.”
Niin se taisi olla vielä pari sataa vuotta sitten suloisessa Suomessammekin.
Ei ateismin kannattaminen ole ollut vaarallista Suomessa enää pitkään aikaan, mm. von Döbeln esitetään ateistiksi Vänrikki Stoolin tarinoissa ( https://fi.wikisource.org/wiki/V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat#Döbeln_Juuttaalla ).
Tuota juuri halusin nostaa esiin. Jota Y.S. tuo, toisin sanoin esiin. Ateismilla ei ole mitään muuta pohjaa, kuin paikallisen uskonkäsityksen vastustamien. Eikä oikeastaan sekään, vaan uskon ilmenemismuotojen vastustaminen. Ateistilla ei voi siis olla mitään käsitystä itse kristillisestä uskosta. Se voi tarkastella ainoastaan uskon ilmenemismuotoja, mutta ei itse uskoa. Uskon se tietysti tahtoo mitätöidä. Sillä jos se ei sitä tekisi, niin heti paljastuisi se, että ateismin ainoa perustelu on sen oma usko siihen, ettei jumalaa ole.
Pekka: ”Ateistilla ei voi siis olla mitään käsitystä itse kristillisestä uskosta. Se voi tarkastella ainoastaan uskon ilmenemismuotoja, mutta ei itse uskoa. Uskon se tietysti tahtoo mitätöidä.”
Omia uskomuksiaan ei kenenkään tarvitse mielestäni perustella, mutta muille niitä ei pidä mennä tyrkyttämään ikään kuin ne olisivat kovia faktoja.
Pekka: ” ateismin ainoa perustelu on sen oma usko siihen, ettei jumalaa ole.”
Ei ole kysymys ateistin omasta uskosta, ettei Jumalaa ole. Tieteellisessä tutkimuksessa yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan positiivisten väittämien esittäjillä on todistustaakka ja vain positiivisia väittämiä (esim. “Jumala on”) on ylipäätään mahdollista todistaa. Ennen kuin pitäviä tieteellisiä todisteita Jumalan olemassa olosta löytyy, on nollahypoteesia “Jumalaa ei ole” siis pidettävä totena.
Ellei sinulla ole todisteita Jumalan olemassaolosta – ja tarkoitan nyt ihan oikeita, vertaistarkastelun läpikäyneitä tieteellisiä artikkeleita – esittää, on väitettä “Jumalaa ei ole” pidettävä faktana. Mikä taas tarkoittaa, että se, joka väittää Jumalan olevan, esittää pelkkiä uskomuksia ja luuloja.
Kyllä ateistilla voi olla ja monella onkin oikein hyvä tieto ja käsitys kristinuskosta ja juuri se voi motivoida heitä ateisteiksi. Kun kristinuskoa tarkastelee rationaalisesti niin jo Paavali totesi että se on hullutus niille jotka eivät usko kristittyjen tapaan. Esimerkiksi , miten kolminaisuusoppi voidaan selittää järkevästi? Tai jumalan puuttumattomuus maallisiin , henkilökohtaisiin ja kollektiivisiin , katastrofeihin?
Aikaisemmin puhuttiin maailman ja avaruuden suurudesta esimerkkinä jumalan äärettömästä luomiskyvystä. Nykyjään kun maailmankaikkeus on tullut todella suureksi . Esimerkiksi, nyt tiedetään että galaxeja on enemmän kun kaikkia hiekkajyviä maapallolla. Niin että miten perustella että jumala välittäisi pienen hiekkajyvän (maapallon) päällä elävistä yksilöllisistä bakteereista (ihmisistä)?
Ateismi on todella loogista ja sillä voi olla paikallinen luterilaisen kulttuurin värittämä sävy mutta sillä ei ole merkitystä. Millä on merkitystä, on se miten mahdollisen ateistin kanssa voi olla dialogissa menettämättä omaa pohjaansa. Niinkin on käynyt.
On olemassa myös entisiä kristittyjä, jotka ovat nykyään ateisteja.
Kimmolle suosittelisin Richard Swinburnen kirjaa ”Tuntematon tekijä”, joka esittää argumentteja teistisen maailmankuvan puolesta nimenomaan tieteellisen selittämisen näkökulmasta. Tosin maailmanselityksen antaminen ei ole kristinuskon pääsisältö, vaan pääsisältö on Jeesus Kristus. Jos evankeliumien todistus hänestä on edes pääpiirtein totta, ateismi ei voi olla totta.
Sahama: ”Kimmolle suosittelisin Richard Swinburnen kirjaa “Tuntematon tekijä”
Varsin valistavaa lukemista on myös Oxfordin yliopiston emeritusprofessorin Richard Dawkinsin tuotanto. Aloittaa sopii vaikka ”Jumalharhasta” (suomeksi julkaistu vuonna 2007, ISBN 978-952-5697-00-1)