Mitä on Luterilainen ateismi

Luterilainen ateismi on termi, jonka kuulin tänään radiosta.Onko vastaavasti olemassa Ordotoksinen,katollilainen ym. Ateismi? Peilautuuko Ateismi juuri siihen uskonnolliseen viiteryhmään, joka on lähinnä? Tuskin sillä voi olla mitään muutakaan pohjaa, johon se voi tukeutua. Onko siinä kyse pojimiltaan vain kyllästyminen epäaitoon uskonnollisuuteen?

  1. Eikö liene selvää, että jokaisen ajattelu lähtee omasta kasvuympäristöstä. Voimme vastata eri tavalla kuin vanhempamme, mutta aika paljolti tausta määrää mitä kysymme.

    Vaikkapa avioliiton suhteen, 1.3. voimaan tulleen lain kannattaminen on vain eri vastaus. Kysymyksen muuttamista olisi pohtia tuleeko olla olemassa ylipäänsä jotain parisuhdelakia tai parisuhteita.

  2. ’Luterilainen ateismi’ tarkoittanee sitä että luterilaisissa maissa asuvat ja mahd. luterilaisen kulttuurikasvatuksen saaneet ateistit soveltavat puheissaan ja kirjoituksissaan ja kenties ajatuksissaankin luterilaista kielipeliä. He esim. kieltävät Jumalan ja kutsuvat itseään jumalankieltäjiksi, missä sanonnoissa on kaikuja luterilaisesta monoteismista, kun johdonmukaisempaa ja universaalimpaa olisi, jos he kutsuisivat itseään pluraalissa ’jumalienkieltäjiksi’.

    • Itse olen jo pitkään käyttänyt ilmaisua ’en usko yhteenkään jumalaan’ ja erilaisia hetkellisiä väänelmiä siitä.

      Vaikka monet ilmaisevatkin uskonnottomuutensa sanoin ’en usko jumalaa’, on takana kuitenkin tuo käyttämäni lause.

    • Buddhalaisuus ei Pekka ole uskonto, siinä ei ole jumalia, jotka pitäisi kieltää…

      Mahdatko muuten tietää,että buddhalaisata etiikkaa on paljon adoptoitunut juutalaiskritilisyyteen johtuen buddhalaisen keisari Asokan lähetystyöstä Palestiinassa:

      Buddhalainen keisari Asoka hallitsi Intian Mayryaa 36 vuotta 234-198 eKr. Hän oli eräs Intian kuuluisimmista ja rakastetuimmista hallitsijoista ja hänen loistonsa oli suuri, hänen palatsissaan
      sanotaan palvelleen 64000 pappia ja hän olisi pystyttänyt 84000 patsasta Buddhalle valtakunnassaan, joka ulottui Afganista Ceylonille. Tiedot Asokasta ovat tallentuneet Kabur-di-Kiristä Afganista löydettyihin kallio- ja pylväskaiverruksiin, joissa oleva teksti on yllättävästi luettavissa oikealta
      vasemmalle. Tekstin avasi James Princip. Asoka esiintyy kirjoituksissa nimellä Piyadasi ’Jumalan rakastama’
      Aivan erikoista on, että tekstissä mainitaan myös Syyrian kuningas Antiochus Suuri, Ptolemaios ja Aleksanteri.

    • Seppo

      1 ) Buddhakaisuus on uskonto siinä missä muutkin uskonnot. Siinä myös on omat jumalansa. Tekstissäsi puhut itseäsi vastaan kun

      toisaalta sanot ettei siinä ole jumalia

      ja toisaalta sanot Asokasta että hän on ”Piyadasi”, ”Jumalan rakastama”.

      Oletko tullut ajatelleeksi että kymmenjärjestelmän kehittymiseen on ratkaisevasti vaikuttanut buddhalaisuuden lukemattomien jumalien lukumäärän suurten summien ymmärtämisen tarve.

      2) Asokan sotilaallinen voima perustui makedonialaisen falangin käyttöön. Hän oli hellenistisestä kulttuurista vaikutteita saanut vaikkakin perusteissaan aidosti intialaisen kulttuurin kasvatti.

      Vuorovaikutus Orientin ja Intian välillä alkoi jo Persian vallan aikana, jatkui Aleksanteri Suuren jälkeisenä hellenistisenä kautena.
      Jeesuksen aikana helluntai-ihmeessä mainittu suurvalta Partia edelleen levitti kreikkalaista kulttuuria itään päin, kun siinä oli yhdyskielenä kreikka.

      Oikealta vasemmalle kirjoittaminen oli tunnusomaista seemiläisille kielille. Tämä kirjoitustapakin kertoo mistä suunnasta vaikutteet olivat tulleet Asokan hallintoon.

      3) Vaikka valloitusten ja sitä seuranneen kulttuuri-imperialismin suunta oli lännestä itään päin, niin suurvaltojen Persian, Syyrian ja Partian sisälle muodostuneet kulkuyhteydet toimivat molempiin suuntiin.

      Myöhemmältä ajalta samoille alueille muodostuneen arabien suurvallan aikana idässä vaikuttaneet kirkko-isät vertasivat kristillisen mietiskelyn ja buddhalaisen mietiskelyn suhdetta toisiinsa ikoniin ja sen kehykseen. Molemmissa uskonnoissa ikonin kehys on samanlainen mutta itse ikoni täysin eri. He tarkoittivat että buddhalaisen mietiskelyn ja kristillisen mietiskelyn psykologinen tekniikka ovat saman tapaisia, mutta niiden sanomaan sisältyvä käsitys Jumalasta oli täysin erilaisia, toisensa pois sulkevia.

      Nämä keskustelut buddhalaisuuden ja kristinuskon välillä kuitenkin käytiin vasta sen jälkeen kun kristinusko jo oli voimakkaasti levinnyt itään päin. Esimerkiksi Kiinaan asti kristinusko tuli jo vuonna 625 j.Kr.. Kristinuskon ja islamin välisiä keskusteluja käytiin vilkkaasti seuraavana vuosisatana, 700-luvulla, kun islam oli vallannut laajoja alueita ja oli levinnyt Espanjasta Intian rajoille ulottuvaksi suurvallaksi.

    • Johan Matias nyt vallan hermostui kun sanoin vain totuuden, buddhalaisen keisari Asokan lähetyssaarnaat vaikuttivat Palestiinassa ja toivat mm. ns. agape-rakaus käsitten Palestiinaa, missä sitä ei ennen Asokan aikoja tunnettu.

      Ja buddhalaisuus EI ole uskonto, sillä se ei täytä uskontotieteen uskonnoile asettamia kriteereitä, eli

      Antti Helin: ”
      Uskonto vai filosofia? Buddhalaisuutta voi tulkita kummalla tahansa tavalla. Minkäänlaista jumalaa sillä ei ole, mikä tekee siitä harvinaisen uskontojen joukossa.

      Buddha itse opetti olevansa tavallinen ihminen. Häntä ei kuulukaan palvoa jumalana vaan esimerkkinä. Siksi buddhalaisuutta voi ajatella uskonnon sijaan myös filosofiana tai elämänoppina.

      Suurin ”uskonnollinen” elementti buddhalaisuudessa on ajatus karman laista eli siitä, että hyvät ja pahat tekomme määräävät elämäämme tässä ja seuraavissa elämissä, ja edelliseen liittyvä oppi jälleensyntymisestä, josta voi vapautua valaistumalla eli ymmärtämällä olevaisuuden todellisen luonteen.
      Kaikki muut Buddhan keskeiset opetukset voi ottaa filosofisina oppirakennelmina.”

      Asokan nimeämine Jumalan rakastamaksi ei kerro minkä Jumalan ja kuka nimityksen on keksinyt.
      Nimitys voi siis olla annettu muussakin kuin buddhalaisessa diskurssissa.
      On tutkijoita, jotka havaitsevat Jeesuksen opetuksissa buddhalaisia vaikutteita.

    • Seppo

      Buddhalaisuuden synnynseuduilla nykyisen Nepalin eteläosissa hindulaisuuden ja buddhalaisuuden välillä ei ole kovin suuria eroja. Ne ovat historian kuluessa monin paikoin käyttäneet samoja temppeleitä uskonnon harjoitukseen.

      Tutkimuksen historian aikana on paljon keskusteltu siitä onko Siddhartha Gautama, sanskritiksi devanagari, paaliksi Siddhattha Gotama, edes historiallinen henkilö vai eikö ole. Samaten on keskusteltu hänen elinajastaan. Voimme sanoa että lähdekritiikillä on vielä paljon tehtävää ennen kuin näistä asioista päästään yksimielisyyteen.

      Ongelmana on se että merkittäviä perinteen haaroja on kirjoitettu muistiin vasta noin sata vuotta Asokan hallintokauden jälkeen. Silloinkin muistiin merkinnät tehtiin Sri Lankassa, Intiasta etelään. Toki tämä on Asokaa ajatellen merkittävä alue, koska sikäli mikäli perinne Asokan pojasta Mahindasta on aito, niin tämä oli paljon aikaisemmin tutustunut buddhalaisuuteen juuri tuolla theravadan vallassa olleella alueella.

      Yleistajuisissa julkaisuissa näissä kysymyksissä yleensä oikaistaan ja kirjoittajan perusolettamuksista käsin kirjoitetaan mikä tekstin laatijaa miellyttää tai parhaiten sopii hänen ajatusmalliinsa.

    • Kaikki sanat tarkoittavat jotain vain erottaessaan. ’Kissa’ on merkityksellinen sana, koska on olemassa mm. koiria, eikä ’kalju’ tarkoittaisi mitään ellei olisi hiuksia.

      Myöskään sanaa ’ateisti’ ei olisi jos kaikki olisivat ateisteja.

    • Pekka, jos uskovia ei olisi ei olisi mitään korttejakaan eikä tarvitsisi pelata mitään….sinulla on nyt-suo anteeksi- hiukan nuo syy ja seuraussuhteet sekaisin.

    • Niin kuin ei ole todisteita yhdenkään jumalan olemassaolosta, on tuo Arin väite ihan ok.

      Todistustaakkahan on jumaluskoisilla.

      Niin kauan kuin ei siis ole mitään todisteita, kohautamme vain olkapäitämme todistusyrityksille.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.