Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat Raamattunsa lukeneita. Kirjoituksiin tutustuminen kuului juutalaiseen perinteeseen, ja sitä toteutettiin sekä perhepiirissä että synagogassa.(5.Mo6:7) Opetuslapset olivat hyvin selvillä myös niistä lupauksista, jotka koskivat Messiasta ja hänen hallintoaan. Ei ole siis mikään ihme, että he ottivat asian esille Kristuksen saavuttua maapallolle.
”Sano meille, milloin se kaikki tapahtuu. Mikä on merkkinä sinun tulostasi(parousia) ja tämän maailman lopusta(synteleia)?” kyseltiin Suurelta Opettajalta ensimmäisellä vuosisadalla.(Mat24:3) Mitä Jeesus vastasi? Ja tarvitseeko meidän, nykyisten Jeesuksen seuraajien, annetusta vastauksesta kovinkin paljon välittää?
Mestariopettajan maailmanloppuselostus on varsin pitkä ja saanut palstatilaa niin Matteuksen, Markuksen kuin myös Luukkaan evankeliumeissa. ”Tämän maailman loppu” ei ole siis Raamatun mukaan näköjään ”sittenpähänsenähdään” – asioita.
Jeesus erittelee vastauksessaan kaksi erityyppistä ”loppua”, pidemmän loppujakson ja hyvin lyhytkestoisen finaalivaiheen.
Ensiksikin hän puhuu pitkästä ajanjaksosta, jonka kreikkalainen ilmaus on synteleia. Strongin sanakirja antaa termille ennen merkitystä ”loppu”(end) käännöksen ”completion”, joka on ajatuksellisesti lähellä suomen kielen sanaa ”loppuun saattaminen”. Tämän maailman” lopetusjaksolle ovat Jeesuksen sanojen mukaan ominaisia monet ikävyydet kuten sodat, nälänhätä ja maanjäristykset. Oikeastaan ainoa myönteinen piirre on se, että jaetaan informaatiota: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu(telos).”(Mat24:14)
Sanan ”synteleia” rinnalla Raamatun teksti käyttää ilmausta ”parousia”.(Mat24:3) Kyseisen sanan ensimmäisenä merkityksenä on sanakirjatiedon mukaan ”presence”, joka myös sisältää ajatuksen pidemmästä ajanjaksosta, läsnäolosta. (Vrt Fil2:12)
Toisesta ”lopusta” Jeesus käyttää kreikankielen ilmaisua ”telos”. Telos merkitsee sitä varsinaista finaalia, joka tulee sitten Jeesuksen sanojen mukaan äkkiarvaamatta: ”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin”(Mat24:36)
Kun sitten Jeesuksen oli aika palata Isänsä luo taivaaseen, opetuslapset ottivat jälleen puheeksi ”tämän maailman lopun” ja sen ajankohdan. Pian jo ylös kohoava Vapahtajamme sai viimeiseksi vastattavakseen oikeastaan aika huonosti formuloidun kysymyksen, jos sitä ajatellaan jälkiviisaasti: ”Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?”(Apt1:8) Kysymys osoittaa ensinnäkin kuinka vilpittömän innokasta Jeesuksen taivasmatkan saattajakunta oli. Sitten voidaan kyllä nähdä, että he olivat Kaikkivaltiaan aikataulusta melkoisesti pihalla: ”Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut.”
Jeesuksen maailmanloppuvastaus osoittaa myös, että olot eivät ole kovin häävit planeetallamme lopun lähetessä. Lohduttavaa on kuitenkin ylhäältä tuleva apu: ” Ahdinko on oleva niin suuri, ettei sellaista ole ollut maailman alusta tähän päivään asti eikä tule koskaan olemaan. Jos sitä aikaa ei lyhennettäisi, yksikään ihminen ei säästyisi. Mutta valittujen tähden se aika lyhennetään.”(Mat24:21,22)
Ihmisiä siis selviytyy ”tämän maailman” lopusta ilmeisen vähän. Kristus paljastaa myöhemmin antaessaan Johannekselle ilmestyksensä, että jäljelle jääneitä odottaa todella upeat olosuhteet. Näin maailmanlopun jälkeisestä ajasta Raamattu meitä informoi: ”Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Sen tähden he ovat Jumalan valtaistuimen edessä ja palvelevat häntä hänen pyhäkössään päivin ja öin, ja hän, joka istuu valtaistuimella, on levittänyt telttansa heidän ylleen. Ei heidän enää tule nälkä eikä enää jano, eikä aurinko ole sattuva heihin, eikä mikään helle.”(Ilm7:14-16)
Ja maailmanlopun arkkitehdillä Jeesuksella on ratkaiseva rooli asioiden korjaamisessa: ”Karitsa, joka on valtaistuimen keskellä, on kaitseva heitä ja johdattava heidät elämän vetten lähteille, ja Jumala on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä.”(Ilm7:17)
Millaisena sinä näet maailman lopun Raamatussa? Mikä loppuu? Odotatko vai pelkäätkö sitä?
Mitä sinulle merkitsee se, että niin monet ovat julistaneet maailmanlopun olevan ”ihan juuri nyt”, eikä sitä ole vieläkään tullut.
Elämmekö nykyisin sitä ajanjaksoa, jota Jeesus kutsui lopun ajaksi, synteleiaksi?
Rauli,
Rohkenen siirtää tämän vastaukseni edellisestä blogistasi, joka pikku hiljaa näyttää painuvan taivaan rannan taakse, tänne, kun tämä vastaukseni jossain määrin kuitenkin sivuaa täällä vallitsevaa, osittain epäkohteliasta ilmapiiriä! Poista, jos haluat, en loukkaannu!
Terveisiä vain sinne hillametsään. Siellä minäkin olen aikoinani jänkhää polkenut, Lähinnä Lapin nurkilla. Opin arvostamaan täysinäistä hillaämpäriä hyvinäkin marjakesinä niin, että nostin aina hattua, sillä tiesin, astian täyttymistä säännönmukaisesti edelsi pitkät kävelyt!
Tässä kopio.
04.08.2015 19:22
Rauli,
Kiitos rakentavasta vastauksestasi!
Olen iloinen, että me molemmat pidämme koko Raamattua Jumalan Sanana ja ilmoituksena. Se on asia, joka näyttää olevan tänä aikana jopa harvinaista kristittyjen kesken, valitettavasti!
Kirjoitit: “Mutta tiedätkö Reino, me tottelemme Raamatun ohjeita ihan sydämestämme.”
Tämä on oikein. Näin meidän tulee kaikessa tehdä, jotka uskomme!
Jaat varmaan myöskin tämän Paavalin kirjoittaman sanan kanssani: “Mutta kun nyt olemme kuolleet pois siitä, mikä piti meitä vallassaan, olemme päässeet vapaiksi laista. Nyt palvelemme Jumalaa uudella tavalla, Hengen mukaan, emme enää vanhalla tavalla, lain kirjaimen orjina.” (Rm 7:6)
Ajattelen Paavalia, joka sanoi saaneensa Herralta ” sen laupeuden, että hän on luotettava. ” (1Kr 7:25)
Oletko ajatellut, että Paavali käytti aika voimakasta sanaa, kun hän sanoi entisestä ajattelustaan näin: “Herrani Kristuksen Jeesuksen tunteminen on minulle arvokkaampaa kuin mikään muu. Hänen tähtensä olen menettänyt kaiken, olen heittänyt kaiken roskana pois, jotta voittaisin omakseni Kristuksen” (Fil 3:8) Tarkoitan sanaa “roskana”. Se on alkukielessä uloste, sonta!
Hänhän kertoi entisestä vaelluksestaan juutalaisena, kuinka hän totteli lakia, Jumalan käskyjä kirjaimellisesti niin tarkasti, että saattoi sanoa olevansa lain vanhurskauteen nähden nuhteeton (Fil 3:6)!
Ajattelen näin: Kun hän Damaskoksen lähellä kohtasi Herran, hänelle toinen, “lakiin nähden nuhteeton” mies, Ananias myöhemmin viestitti: “Mitä viivyttelet, nouse, anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi! (Apt 22:16)” En usko, että Paavali oli niin tyhmä, kuten monet nykyiset pappi gurut, että pelkällä toimituksella synnit pyyhkäistäisiin pois! Kyllä siinä oli selkeä irti sanoutuminen omavanhurskauden tavoittelusta omien suoritusten tieltä huutamaan Jeesusta avuksi ja pyytämään Häneltä sellaista kastetta, joka Jumalan tekona tapahtuu koko loppuelämän aikana eikä vain hetkellisenä toimituksena niin, että Kristuksen voittokuoleman ja ylösnousemuksen perusteella Jumala itse suorittaa syntisen lihan tekoineen kuolettamisen ja antaa tilalle uuden elämän. Kastetoimitus oli vain selkeä ulkonainen merkki suostumisesta tähän!
Kirjoitit: “Jehovan todistajien keskuudessa nähdään usein kova kuri: EI SAA tupakoida, EI SAA elää avoliitossa, ON PAKKO saarnata jne jne. Ja nämä “pakot” ovat jopa globaaleja, siihen ei kultturikaan ei anna helpotusta:”
Allekirjoitan kaiken tämän “kovan kurin”! On todella paikallaan nostaa kristittynä elämisen ja toimimisen rima mahdollisimman korkealle. Täytyyhän joku ero olla maailman ihmisten ja uskovaisten välillä! Jumalan lakien viitoittamat vinkit ovat tässä suhteessa oivallisia tien viittoja käytännölliseen elämään.
Mutta ratkaisevaa lienee, millä käyttövoimalla suoritus tapahtuu, omilla voimilla lain alla, vai Jumalan Hengellä kuolettaen lihan teot. Tarkoitin kovalla kurilla itseäni, että jonkinlaiseen tulokseen voisin tuon Vanhan Aatunikin kepittää, mutta kun se poloinen ei peri Jumalan valtakuntaa ja toisaalta taitaisi vanhurskauden suorituksessa jäädä kauas jälkeen sen vaatimustason, mitä Jumala vaatii (Hänhän vaatii täydellistä, osasuoritukset eivät Hänelle kelpaa!), taidan jäädä pysyvästi evankeliumin äärelle!
Siinähän Jumalan vanhurskaus ilmestyy (huom! jatkuva preesens!) uskosta uskoon Rm 1:16-17). Haluan siis ottaa vastaan Jumalan lahjana Hänen oman, täydellisen vanhurskautensa ja jättää Vanhan Aatuni Jumalan vihan ilmestymisen (jae 18, siinäkin jatkuva preesens) alle!
Vielä toteaisin tähän lopuksi, että Galatalaiskirjeen mukaan on kysymys joko – tahi suhteesta omiin suorituksiin ja lahjavanhurskauteen nähden eikä sekä – että! Tämä jälkimmäinenhän on farisealaisten oppi: Teen oman voitavani ja Jumala armossaan hoitaa loput! Omat suoritukset ovat Paavalin mukaan sitä SONTAA!
Tunnustan reilusti, etten itse koskaan kykenisi edes lähimainkaan niin pitkälle omavanhuskauden tiellä, kuin Paavali kykeni, ja sekään ei riittänyt! Vielä senkin tunnustan toisaalta, että Vanha Reinoni on jo syntymälahjana saanut suuret itseriittävyyden ja oman vanhurskauden lahjat, mutta koetan kaikin voimin olla sen valheita uskomatta!
Reino Marjakangas :” Vanha Reinoni on jo syntymälahjana saanut suuret itseriittävyyden ja oman vanhurskauden lahjat, mutta koetan kaikin voimin olla sen valheita uskomatta!”
Jos lapsi ei ole lapsena tuntenut olevansa rakastettu ja hyväksytty ikäkautensa kehityksen mukaisesti ”sellaisena kuin hän on” ja hänen terve itse- tai omatuntonsa ei vain hänen ”virheisiinsä tai puutteisiinsa” kiinnitetyn huomion seurauksena ole kehittynyt, niin mihin muuhun kuin ”omantuntonsa” ääneen hänen pitäisi uskoa?
Tom Saarikoski: ”että jos taho X on väärässä, siitä ei saisi sanoa tai kirjoittaa mitään..”
Olen kiinnittänyt siihen huomiota ja ihmetellytkin, että monet taloon vierailulle tulevat katsovat oikeudekseen ensi töikseen ilmoittaa isäntäväelle, että ”piironki teillä on väärässä paikassa. Siirtäkääpä se tuonne”! Eikö tällainen käyttäytyminen ole vähintäänkin epäkohteliasta. Jos vieras ei kunnioita talon tapoja, kylästä pois! Ja kommentit ja muut kimpsut, olivatpa ne oikeita tai vääriä, mukaan!
Rauli on julkisesti ja avoimesti ilmoittanut olevansa Jehovan Todistaja ja saanut tällä foorumilla blogistin oikeudet hallita kirjoituksiaan ja pyytää, että hänen toivomuksiaan noudatetaan, miksei se herrasväelle riitä?
Miksi vaaditte, Tom S ja Anne H, koko järjestöä tilille ja loukkaatte ennen kaikkea hänen oikeuksiaan poistaa kommentteja, vastata tai olla vastaamatta? Mistä tämä kyykytyshenki?
Mielestäni on kunnioitettavaa, että nykyään edes joku, vaikkapa JT., uskoo koko Raamatun olevan Jumalan Sanaa! ja sanoo rakentavansa Kristus-perustalle! Siinä on riittävästi, että minäkin tunnustan hänet kristityksi, enkä häpeä sitä, vaikken olekaan JT.
Muuten esimerkiksi Martti Luther ennusti maailman lopun tulevan muistaakseni vuonna 1556! Onneksi hän ehti olla haudassa sitä ennen jo kymmenen vuotta, niin etteivät ainakaan tämän vuoksi aikansa tai nykyiset besserwisserit päässeet tai pääse häntä kyykittämään vääräoppiseksi!
Reino: ”Rauli on julkisesti ja avoimesti ilmoittanut olevansa Jehovan Todistaja ja saanut tällä foorumilla blogistin oikeudet hallita kirjoituksiaan ja pyytää, että hänen toivomuksiaan noudatetaan, miksei se herrasväelle riitä?”
Et ehkä ole tietoinen, mutta Jehovan todistajathan pitävät kaikkia muita ihmisiä vääräuskoisina, ja kulkevat ihmisten ovilla kertomassa asiasta (tästä puhutaan ”Hyvän uutisen” levittämisenä, mutta käytännössä kyse on siitä että ovilla käydään käännytysmielessä, ja tämä siksi että oma usko koetaan ainoaksi oikeaksi). Näin muodoin vertauksesi taitaa osua paremmin todistajiin kuin avoimeen blogiin kommentoiviin.
Toisekseen blogien yksi kantavista ideoista on, että blogikirjoitukset herättävät keskustelua. Tämä on aivan normaalia, eikä blogin pitäjällä ole (ainakaan moraalista) oikeutta sensuroida kommenttiosiota ilman perusteltua syytä. Tai pelkästään siksi että kommentit eivät miellytä blogin pitäjää.
Reino: ”Miksi vaaditte, Tom S ja Anne H, koko järjestöä tilille ja loukkaatte ennen kaikkea hänen oikeuksiaan poistaa kommentteja, vastata tai olla vastaamatta? Mistä tämä kyykytyshenki?”
Internetin blogi- ja keskustelumaailman henkeen ei kuulu sensuroida viestejä tai kirjoituksia mielivaltaisesti, pelkästään siksi että ne eivät miellytä. Kirjoittaessaan avoimelle sivustolle blogeja, ottaa tietoisen riskin avoimesta keskustelusta (kelle se nyt sitten ylipäätään riski on, kelle ei).
Annen puolesta en osaa sanoa, mutta itse takerrun Vartiotorni-seuraan sen epäinhimillisen karttamissäännön takia, ja siksi että se kieltää jäseniltään objektiivisen ajattelun – karttamisrangaistuksen uhalla.
Ja tämä takertuminen tietenkin myös siitä syystä, että Vartiotorni-seuralla on kaapeissaan kasa luurankoja, jotka se pyrkii kieltämään jäseniltään järjestelmällisesti.
Tuula Hölttä: ”mihin muuhun kuin “omantuntonsa” ääneen hänen pitäisi uskoa?”
Minähän puhuinkin siitä vanhasta, syntisestä luonnostani, joka on läpikotaisin turmeltunut! Sillehän on Jumala jo aikojen alussa ilmoittanut: Sinä kuolet! Synnin palkka on kuolema! Eikö tämän tosiasian myöntäminen ja tunnustaminen ole juuri sitä tervettä itsetuntoa?
Tuo ”oman tunnon äänikin”, jossa Jumala puhuu (jos puhuu! Tunnettuahan on, että sekin muuttuu ihmisen turmeluksen mukaan ja jopa vaimenee joskus!), kuuluu kirkkaammin uuden luonnon kautta, sikäli mikäli vanha luonto ei pääse mekkaloimaan ja isännöimään!
Mihinkä muuten sellainen lapsi joutuu, joka ”ei ole lapsena tuntenut olevansa rakastettu ja hyväksytty”? Omasta kokemuksestani sanon että ”orpojen Isä” on siltä osin pitänyt paijauksesta huolen!
Reino Marjakangas :”Sinä kuolet! Synnin palkka on kuolema! Eikö tämän tosiasian myöntäminen ja tunnustaminen ole juuri sitä tervettä itsetuntoa?”
Mielestäni on, ja ehkä juuri sen vuoksi olen lapsesta asti oppinut ajattelemaan kuolemaa miltei joka päivä. Mielestäni me kaikki elämme fyysisessä ruumiissa, jossa perisynti periytyy, mutta sen lisäksi meissä on jotain muutakin, jota luterilaiseen Raamattuun kuulumaton Viisauden kirja kuvaa siten, että minä-tietoisuutemme ei periydy fyysisiltä vanhemmiltamme, vaan vasta syntymän jälkeen ensimmäisen hengenvedon myötä: ”minä putosin maan päälle, niinkuin käy kaikkien, ja ensimmäinen ääneni oli itku, niinkuin kaikkien muidenkin.” ja mielestäni ihmisen toimintaa ohjaa tuo taivaasta pudonnut ”minä” eikä esim. fyysinen seksualiteetti:
Sellainen seikka vielä mietittäväksi, että Jehovan todistajat ovat kovin ylpeitä uskonnollisen järjestönsä julkaisuista ja uskonnollisista näkemyksistä, pitävät niitä, kuten jo useampaan otteeseen todettu, totuutena.
Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että kun näitä totuuksia sitten aletaan vähänkään kaivelemaan julkisessa keskustelussa, vieläpä uskonnollisen järjestönsä julkaisujen kera, niin kirjoituksia nähdään tarpeelliseksi sensuroida?
Mitä tällainen suhtautuminen voisi kertoa?
Tuula Hölttä: ” Mielestäni me kaikki elämme fyysisessä ruumiissa, jossa perisynti periytyy, mutta sen lisäksi meissä on jotain muutakin..”
Tämä on syvässä ristiriidassa veljemme Paavalin kanssa, joka totesi (Rm 6:18): ”Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää.”
Apokryfikirjat ja muu Viisaus-kirjallisuuskin on kyllä hyödyllistä ja hyvä lukea, kuten Lutherkin totesi. Tässä on kuitenkin syytä asettaa Paavalin näkemys etusijalle. Olihan hänellä se harvinainen etu, että Jumala oli valinnut hänet ”näkemään Vanhurskaan ja kuulemaan Hänen suunsa äänen” (Apt 22:14).
Eipä tämän vertaista ole lukuun ottamatta Jeesusta ja Moosesta tämän maan kamaralla liikkunut. Paitsi tietenkin Jumala itse!
”Reino: “Miksi vaaditte, Tom S ja Anne H, koko järjestöä tilille ja loukkaatte ennen kaikkea hänen oikeuksiaan poistaa kommentteja, vastata tai olla vastaamatta? Mistä tämä kyykytyshenki?”” En tiedä , että olisin oikein näistä asioista kirjoittanut. Kirjoitin siitä mitä erehtyminen tarkoittaa kyseisessä järjestössä.
Tom Saarikoski,
Jonkin ihmisen tai ihmisryhmän tuomitsemista pidän hyvin vakavana asiana: ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi” (Mt 7:1)! ”Sen tähden et voi mitenkään puolustautua, ihmisparka, sinä joka tuomitset muita, kuka sitten oletkin.” (Rm 2:1)
Yleensä tähän huomautukseen esitetään puolustus: En minä tuomitse, lausun vain todellisen arvion, totuuden, tuosta toisesta.
Tämän vuoksi on syytä selventää, milloin on tuomitsemisesta kysymys! Kun lausutaan lopullinen arvio ihmisestä tai ihmisryhmästä, toisin sanoen lyödään lopullinen leimakirves selkään, antamatta sijaa ihmisen omalle mahdolliselle katumiselle/mielenmuutokselle, ollaan lopullisen tuomion tiellä. Tällainen oikeus on vain Jumalalla.
Jeesus antoi hyvän esimerkin, miten Hän kohteli Juudasta, vaikka tiesi hänen aikeensa. Pesi jopa vihollisensa hikiset ja likaiset jalat ja tarjosi leipäpalan! Siten vetosi Juudakseen viimeiseen asti. Taisi rakastaa lähimmäistään itsensä sijasta!
Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa kuolemaan siinä vaiheessa, kun me vielä olimme syntisiä! Tässä on mallia ja järjestystä meillekin kohdatessamme ihmisiä, jotka ovat mielestämme syntisiä ja toivottomia.
Siinä vaiheessa, kun jotkin ihmiset tai ihmisryhmät ovat mielestämme täysin kelvottomia, murhamiehiä ja terroristeja, kohdatessamme heidät, meidän tulee muistaa, että heistä jokaisesta Jumala rakkaudessaan on maksanut kalliin hinnan Poikansa verellä, luottanut ja luottaa heidän syntisestä tilastaan huolimatta tänäkin päivänä, että he voivat muuttua!
Eivätkä suinkaan kaikki ole sellaisia, miltä meistä näyttää. Leimaamassamme sakissa saattaa olla jopa Jeesuksen lampaitakin joukossa!
Minulla ainakaan ei ole varaa leimata lopullisesti ketään ihmistä, kuuluivat he johonkin ryhmään tai kuppikuntaan, vaikken heidän systeemeitään, rakennelmiaan ja oppejaan kaikkia käsitä. Ei ole varaa, sillä itsekin olen saanut kovin paljon anteeksi!
Niin – oikeastaan koko elämäni riippuu yksin anteeksiantamuksen ja Jumalan Pojan sovitustyön varassa!
Hyvin todettu Reino: ”Minulla ainakaan ei ole varaa leimata lopullisesti ketään ihmistä, kuuluivat he johonkin ryhmään tai kuppikuntaan, vaikken heidän systeemeitään, rakennelmiaan ja oppejaan kaikkia käsitä.”
Ei ole varaa minullakaan, toivottavasti minusta ei sellaista signaalia mihinkään suuntaan lähde. Matka on ”tämän maailman” seassa kesken ja tuomari asuu tuolla ylhäällä.
P.S. Lakkoja tuli pari litraa, huomenna tavoitteena jonkin verran enemmän.
Reino: ”Tämän vuoksi on syytä selventää, milloin on tuomitsemisesta kysymys! Kun lausutaan lopullinen arvio ihmisestä tai ihmisryhmästä, toisin sanoen lyödään lopullinen leimakirves selkään, antamatta sijaa ihmisen omalle mahdolliselle katumiselle/mielenmuutokselle, ollaan lopullisen tuomion tiellä. Tällainen oikeus on vain Jumalalla.”
Jehovan todistajien uskonnollinen järjestö, Vartiotorni-seura, tuomitsee ihmisiä ja ihmisryhmiä sekä uskontokuntia hyvin rankalla kädellä (ja kyllä, pystyn osoittamaan myös tämän). Tältä pohjalta ihmettelen kovasti, miksi sitä itseään ei kuitenkaan saisi kyseenalaistaa millään tavalla. Ounastelen ettet ehkä ole tutustunut koko Vartiotorni-seuraan?
Niin ja selvennyksenä vielä, että en minä Jehovan todistajia yksilöinä tuomitse. Heidän uskonnollisen järjestönsä kyllä, koska se tietää että se mitä se opettaa ei kestä lähempää tarkastelua (josta syystä asioiden lähempi tarkastelu juuri kiellettyä onkin).
”Objection” sanoisi amerikkalaistuomari tästä lausunnosta: ”josta syystä asioiden lähempi tarkastelu juuri kiellettyä onkin.”
Olen sitä mieltä, että kaikkea jt-opetusta ainakin minä tarkastelen todella ”lähempää”. Mahdankohan olla Jehovan todistaja? Vai olisiko niin, että jompikumpi meistä ei nyt puhu totta?
Olen poiminut tähän kaksi Jehovan todistajista tässä keskustelussa esitettyä puolitotuutta, joissa tarkistumittauksessa ei kyllä löytynyt totuutta edes sitä varttiakaan. Teen pienen poikkeuksen periaatteeseeni pysyä keskustelun teemassa sillä oikeudella, jonka ploggaaja tällä saitilla on saanut.
1) ”Käytännössä kyse on siitä että ovilla käydään käännytysmielessä.”
En tiedä, mitä sanalla ”käytännössä” tarkoitetaan, mutta selkeästä disinformaatiosta on kyse.
Lauseessa on totta ainoastaan ja vain se, että kai me haluamme mahdollisimman monen ryhtyvän seuraamaan Jeesusta Kristusta. Siksi opetamme Jeesuksen antamia seuraamisohjeita Raamatusta, useimmiten ovilla. Jotkut hylkäävät tarjouksen välittömästi, toiset asiaa enemmän harkittuaan. Ja sitten on niitä, jotka aloittavat Jeesuksen askelmerkeissä vaeltamisen. Minusta tämä proseduuri on informaation antamista eikä käännyttämistä.
Vai ymmärränkö minä suomenkieltä nyt noin väärin?
En nyt tietenkään voi mennä takuuseen, etteikö yli 8 miljoonasta todistajasta jonkun lähestymistapa olisi koettu joskus ”käännyttäväksi”. Mikään ”käytäntö” aikuisten ihmisten käännytys ei ole.
Mutta Jeesus antoi muutakin ohjeistusta ”opetuslasten tekemisen” ohella. Ja se tulee tässä muodossa: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille TODISTUKSEKSI.” Suurin osa ihmisistä ei todellakaan ota sanomaamme vastaan, todistuksen antamisesta on pääosiltaan kyse.
En tiedä millaisena käännyttäjänä muut ploggaukseni näkevät täällä K24:ssä, mutta kyllähän tänne keskustelemaan olen tullut. Ja siksi en haluaisi vaihtaa niinkään ajatuksia vanhojen Vartiotornien copypastatuista sisällöistä vaan niistä ajatuksista, joita muut ovat Raamatusta löytäneet. Ja niitä haluan huolella kuunnellen verrata omiin näkemyksiini.
Huomasitteko, mikä epätotuus väitteeseen 1 siis sisältyy?
2) ”Internetin blogi- ja keskustelumaailman henkeen ei kuulu sensuroida viestejä tai kirjoituksia mielivaltaisesti”
Internetin keskustelumaailmaan nyt kuuluu vaikka mitä, siitä ei liene kenelläkään epäselvyyttä. Lähdekritiikki loistaa useimmiten poissaolollaan ja mutu-mielipiteillä miekkaillaan. Tämän K24 palsta on siinä erilainen, että keskustelun vetäjä toimii ploginsa päätoimittajana, kuten minulle kerrottiin. Ja keskustelut ovatkin täällä K24 pääosin asiallisia. Ja uskon, että seuraava minunkin plogini sellainen on, kun punakynää käytän ankarammin.
Saisin maistaa todellista maailmanlopun meininkiä, jos syventyisin Australian pedofiiliuutisiin, heittäytyisin mukaan verikysymykseen, kauhistelisin porukalla karttamiskäytänteitä ja sitten vielä kolistelisin jt-kaapin luurankoja. Nämä vain nyt muutamina esimerkkeinä missionimpossiblestä, joka eteeni tässä keskustelussa on avattu.
Kriittisyyttä keskusteluissa en kaihda, mutta lähtökohtana täytyy olla se, että minä kerron Jehovan todistajien näkemyksistä ja muut sitten esittävät omat kriittisetkin näkemyksensä asiasta. Tuntuu nimittäin aika hassulta ajatus, että kun väitän todistajana tietyllä tavalla uskovani, joku toinen tietää näkemykseni minua paremmin. Sellaisiin todellisiin besserwissereihin joku taisi tuolla aiemmin jo viitatakin
Rauli: ”Huomasitteko, mikä epätotuus väitteeseen 1 siis sisältyy?”
En huomannut. ”Hyvän uutisen” levittämisestä voidaan saivarrella, mutta yksi sen perimmäisistä tarkoituksista on saada ihmiset Jehovan todistajaksi. Tämän muuksi väittäminen on itsessään disinformaatiota. Tavoitteena on Raamatun kotitutkistelut ja sitä kautta ihmisten Jehovan todistajaksi saaminen.
Valtakunnan Palveluksemme lokakuu 2001:
”Mikä on tavoitteemme?
1 Miksi me johdamme Raamatun kotitutkisteluja? Vain jakaaksemme tietoa? Parantaaksemme ihmisten elämän laatua? Kirkastaaksemme heidän näkemystään tulevaisuudesta? Ei. Päätavoitteemme on tehdä Jeesuksen Kristuksen opetuslapsia!”
Rauli: ”Internetin keskustelumaailmaan nyt kuuluu vaikka mitä, siitä ei liene kenelläkään epäselvyyttä. Lähdekritiikki loistaa useimmiten poissaolollaan ja mutu-mielipiteillä miekkaillaan.”
Nyt en ymmärrä. Sinä itse pyydät ihmisiä kommentoimaan täällä omista mielipiteistään (mutusta) ja vieläpä sensuroit jos joku antaa kirjoituksilleen lähteet (kuten minä).
Internetin keskustelumaailmassa lähteiden käyttö alkaa olla vaatimus. Olen klapilla päähän lyöty, kun joku nimenomaisesti kieltää sen.
Rauli: ”Saisin maistaa todellista maailmanlopun meininkiä, jos syventyisin Australian pedofiiliuutisiin, heittäytyisin mukaan verikysymykseen, kauhistelisin porukalla karttamiskäytänteitä ja sitten vielä kolistelisin jt-kaapin luurankoja.”
Nämä kaikki ovat uskonnollisen järjestösi hedelmiä. Miksi niistä ei saa keskustella ja miksi yrität lakaista ne maton alle? Juuri siitä syystä, että asiat on haluttu lakaista maton alle, Vartiotorni-seura on totaalisissa ongelmissa noiden pedofiiliasioiden kanssa. Maton alle lakaistuja tapauksia on pelkästään Australiassa yli tuhat. Samat lakaisusäännöt on joka maassa. Voi vain arvailla paljonko tapauksia on lakaistu maton alle maailmanlaajuisesti. Ei tämä ole mikään pikkujuttu. Rehellinen järjestö käsittelisi asian. Nyt koko asia kielletään teiltä Jehovan todistajilta, ikäänkuin kaikki olisi vain valhetta. Vilpitön taho ei toimi niin.
Mielestäni se että yrität kieltää keskustelun uskonnollisesta järjestöstäsi, on sama kuin joku poliitikko kieltäisi keskustelun omassa – poliittisessa – blogissaan puolueesta jota edustaa. Absurdi oletus.
Rauli: ”Kriittisyyttä keskusteluissa en kaihda, mutta lähtökohtana täytyy olla se, että minä kerron Jehovan todistajien näkemyksistä ja muut sitten esittävät omat kriittisetkin näkemyksensä asiasta. Tuntuu nimittäin aika hassulta ajatus, että kun väitän todistajana tietyllä tavalla uskovani, joku toinen tietää näkemykseni minua paremmin.”
Kyse on siitä, että Jehovan todistaja ei pysty käsittelemään uskontoaan objektiivisesti ja puolueettomasti. Tämän jo tunnustitkin, kun oli puhe väärästä profeetasta. Kerroit ettet voi olla asiasta kuin yhtä mieltä. Tällaisessa asetelmassa on rehellisyyden nimissä perusteltua, että asioista annetaan toinenkin näkökulma.
Ja se mitä sinä uskot voidaan lukea Vartiotornista. Siksi uskostasi pystyy kommentoimaan myös ulkopuolinen.
Peace.
”Tavoitteena on Raamatun kotitutkistelut ja sitä kautta ihmisten Jehovan todistajaksi saaminen.”
Ja tämä tavoite tekee Jehovan todistajista käännyttäjiä? Ei kai nyt sentään. Ehkä noteerasit myös tuon todistamistehtävän`?
”Miksi niistä ei saa keskustella?”
Toki saa, mutta eivät kuulu tämän otsikon alle.
”Olen klapilla päähän lyöty”
Oliko siitä apua? (heitto)
”Tämän jo tunnustitkin, kun oli puhe väärästä profeetasta.”
Tietääkseni en ryhtynyt väittelemään aiheesta, joka on taas kaukana keskustelun ytimestä. Jokainen voi tarkistaa asian, myös sinä.
”Jehovan todistaja ei pysty käsittelemään uskontoaan objektiivisesti ja puolueettomasti.”
Tämän jätän muiden arvioitavaksi. Sinä olet vain yksi sellaisista, etkä ehkä ihan niitä ennakkoluulottomimmista.
Ja sitten vielä yksi väite, joka aikaansaa otsani rypistymista:
”Jehovan todistajat nimittäin pitävät YK:ta Jehovan todistajia vastaan suunnattuna salaliittona”
Yksikertainen kannanottoni: Minä en ainakaan pidä, en takuulla.(Uskookohan väitteen esittäjä minua???)
Rauli: ”Ja sitten vielä yksi väite, joka aikaansaa otsani rypistymista: “Jehovan todistajat nimittäin pitävät YK:ta Jehovan todistajia vastaan suunnattuna salaliittona”
Yksikertainen kannanottoni: Minä en ainakaan pidä, en takuulla.(Uskookohan väitteen esittäjä minua???)”
Tuo on uskonnollisen järjestösi näkemys, josta Jehovan todistajan tulee olla yhtä mieltä.
Ja mistähän tuo väite kumpuaa? Väitätkö, että en ole yksi Jehovan todistajista?
Ainakin 70-80-luvulla ei YK Jehovan Todistajien opetuksessa mikään hyvä asia ollut. Se ei salaliitto ollut, mutta en muista mitä siitä sanottiin. Rauli tälläinen keskustelu menee hieman vaikeksi, kun kysyt ensin mistä tälläinen kumpuaa. Sitten jos vastaan siihen etsimällä vastauksen järjestösi kirjallisuudesta et pidä siitä, koska haluat itse sanoa.