Suomen YMCA:n vapaaehtoiset muutoksen tekijöinä Lähi-Idässä
Suomessa on paljon erilaisia järjestöjä, jotka tekevät arvokasta työtä yhteiskuntamme hyvinvoinnin eteen. Lukuisat kansalaisjärjestöt, urheiluseurat ja seurakunnat rakentavat arvokasta elämän pohjaa lapsille, nuorille ja aikuisille kehittää itseään, oppia sosiaalisia taitoja ja viihtyä yhdessä muiden kanssa.
Monet meistä ovat saaneet elää rikasta elämää erilaisten järjestöjen järjestämän harrastustoiminnan parissa. Tuskin aina edes huomaamme sen monipuolisuutta ja merkitystä.
Näin ei suinkaan ole monessa muussa maassa.
Saamme olla kiitollisia näiden järjestöjen laajasta työstä. Suomi ei olisi Suomi ilman työlleen antautuneita puuhamiehiä ja – naisia.
On merkittävää, että monien järjestöjen toimintaa tuetaan julkisilla varoilla ja, että siihen on löytynyt poliittista tahtoa. Taloudellinen satsaaminen järjestötoimintaan on kannattavaa sillä ne tulevat isoina säästöinä sosiaalisten ongelmien vähenemisinä, kun nuorilla on järkevää tekemistä vapaa-aikana.
Suomen YMCA kaikessa kauneudessaan
Suomen YMCA tai NMKY eli Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys rantautui Suomeen vuonna 1889 Sakari Topeliuksen ja Arthur Hjeltin toimesta. Liike oli saanut alkunsa vuonna 1844 Englannissa teollistumisen murroksessa.
Kun nuoret miehet tekivät 14 tunnin työpäiviä seitsemän päivää viikossa, alettiin pohtia myös heidän hyvinvointiaan ja siihen YMCA kristillisenä liikkeenä halusi tuoda muutosta.
Nuorten miesten elämää alettiin lähestyä kokonaisuutena missä mieli, sielu ja keho nähtiin yhtenä kokonaisuutena. Alkuaikoina toimintaan liittyi myös Raamatun tutkistelua ja vapaa-ajalle suunnattu mielekäs tekeminen nousi merkittävään rooliin.
Siellä sitten syntyi myös koripallo, josta NMKY saa ottaa kunnian sen luomisesta. Samoin mukaan tuli sisäsalin jalkapallo – sopivia lajeja pieniin tiloihin kaupunkiympäristössä.
Nykyään Suomen YMCA:lla on 44 yhdistystä, joissa toimii noin 250 työntekijää ja 1200 vapaaehtoista. Hotelli Arthur Vuorikadulla on hyvä muistuttaja järjestön läsnäolosta Helsingissä.
Järjestöllä on arviolta 950 000 lasten kohtaamista vuodessa, 250 yli yön tapahtumaa ja kesäleirejä.
NMKY:n pääsihteeri Juha Virtanen kertoi vieneensä oman 10 vuotiaan poikansa tänä kesänä järjestön kesäleirille ensimmäisen kerran: ”Kun jätin poikani laiturille yksin, ilme oli vakava. Hän oli siirtymässä pois mukavuusalueeltaan.” Kun hän sitten meni neljän päivän päästä hakemaan poikaansa: ”poikani oli täynnä intoa ja hänellä oli iso joukko uusia kavereita.”
Leireillä on iso merkitys lapsen kasvussa. Moni meistä muistaa sen aikuisenakin.
Suomen YMCA Libanonissa
Osallistuin tällä viikolla YMCA:n Suomen ja Libanonin liikkeiden yhteiseen työpajaan Beirutin lähellä. Tapahtuma järjestettiin kun suomalaiset saivat Suomen Ulkoasianministeriön kehitysyhteistyövaroja kolmelle vuodelle kehittääkseen syyrialaispakolaisten nuorten hyvinvointia Libanonissa.
Libanonissa on arviolta yli 1,5 miljoonaa Syyrian pakolaista ja heistä nuorten osuus on merkittävän suuri. Sosiaaliset ja koulutukselliset haasteet ovat massiiviset varsinkin kun Syyrian sota jatkuu jo seitsemättä vuotta.
Näihin haasteisiin hanke pyrkii vastaamaan vuosien 2017 – 2019 aikana. Lähestymistapa perustuu 170 vuoden kokemukseen nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Syyrialaisille ja isäntäyhteisön nuorille tarjotaan ammatillisten taitojen kehittämistä ja vapaa-ajan toimintaa. Samalla kehitetään Libanonin YMCA:n kapasiteettia toimia pakolaisten parissa.
Juha Virtasen mukaan ideana on, että ”Toiminnalle rakennetaan niin matala kynnys, että heikoin ja erilaisin uskaltautuu mukaan ja toisaalta niin korkea kynnys, ettei viha pääse sen yli.”
Nuorten yhteisiä tapahtumia järjestetään julkisilla paikoilla missä DJ ja tanssiryhmät vetävät nuoret pelaamaan koripalloa. Näin illan verran hauskaa ja mielekästä toimintaa järjestetään turvallisessa ympäristössä puuduttavan pakolaiselämän keskellä nuorten omilla ehdoilla.
Näissä ja muissa hankkeen toiminnoissa eri puolilla maata pakolais- ja isäntäyhteisön nuoret oppivat elämään yhdessä ja kasvavat avoimeksi erilaisuudelle.
Suomesta mukana on kymmenen vapaaehtoista, jotka ovat etnisyydeltä suomalaisia, brasilialaisia, somaleja ja libanonilaisia.
Seuraavat kolme vuotta tulevat näyttämään miten nuoret kasvavat yhdessä, kuinka pakolaisnuoret saavat elämästä kiinni ja miten kansalaisyhteiskunnan harmoniaa rakennetaan pienistä palasista.
Ja mikä paremmin sopikaan hankkeen motoksi, kuin Suomen YMCA:n pääsihteerin ajatus: ”Mitä enemmän nuorilla on syytä elää, sitä vähemmän kuolla.”
Mukava kuulla hyviä ja toiveikkaita uutisia. Itse vietin nuoruuteni partiolippukunnassa (100-vuotias Reippaat Pojat ry, http://www.reippaatpojat.fi/) jonka taustayhteisönä tuolloin toimi NMKY.
Tarkoittaako YMCA yhä The Young Men’s Christian Association?
Samasta järjestöstä kyse. Hyviä muistoja sinulla Jari heidän toiminnasta. Eikä ihme.
”Mitä enemmän nuorilla on syytä elää, sitä vähemmän kuolla!”
Lause tuntuu naurettavalle, kun on ollut seurakunta-akvistina kunnassa, jossa 30% seurakunnan henkilöstöstä ilmoitti kärsivänsä työpaikkakiusaamisesta ja seurakunnan kirkkoherra, jota syytettiin kaikista seurakunnan ongelmsta, oli ainoa, joka paikallisessa mediassa ilmaisi huolestumisensa kunnassa tapahtuneiden nuorten itsemurhista, joita itsemurha-aalloksi sanottiin.
Tuula. Hiljaiseksi vetää kommenttisi.