Vihapuhetta! Vainoamista! Tukkikaa sen akan suu! Kotimaa24:n toimitukseen tulee paljon palautetta – kiitos siitä – jossa pyydetään, vaaditaan, uhkaillaan lopettamaan kirjoittaminen vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä. Maltillisimmat tällaisen kritiikin lähettäjät toivovat, että samalla kun tehdään uutinen, jossa vl-liike näyttäytyy kriittisessä valossa, pitäisi olla juttu, jossa se näyttäytyy myönteisessä valossa.
Miksi Kotimaa24 tekee niin paljon uutisia vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä? Ja miksi blogisti Vuokko Ilola kirjoittaa jatkuvasti vanhoillislestadiolaisuudesta?
Ensin vastaus jälkimmäiseen kysymykseen: blogisti kirjoittaa siitä minkä kokee tärkeäksi. Kotimaa24:n toimitus ei rajoita aiheita, kunhan ne pysyvät asiallisuuden ja käyttöehtojen mukaisina. Moni lukee Ilolaa, vaikka on hänen kansaan eri mieltä. Hänellä on laaja lukijakunta. Eikö hyvä ja merkityksellinen blogi ole juuri tällainen. Se herättää tunteita.
(Jossain vaiheessa Kotimaa24.n blogistiksi etsittiin tarkoituksella vanhoillislestadiolaista kirjoittajaa, joka olisi kertonut kokemuksiaan mm. mediamyllerryksestä liikkeen sisäpuolisen näkökulmasta, mutta kukaan ei halunnut, uskaltanut tai ehtinyt sitoutumaan bloginpitoon. Yksittäisiä nimettömiäkin blogikirjoituksia tästä näkökulmasta on kuitenkin julkaistu, kun niitä on tarjottu. – Halukkaat ilmoittautukoot edelleen allekirjoittaneelle!)
Mitä vl-liikkeestä uutisointiin tulee, niin riippumatta Kotimaa24:stä liike on ollut muunkin median kiinnostuksen kohteena. Vanhoillislestadiolaisuus on vaikutusvaltainen ja tärkeä uskonnollinen kansanliike. Se on perinteisesti ollut suljettu, jotenkin salaperäinen, omalakinen ja senkin vuoksi kiinnostava. Lisäksi liikkeessä on tapahtumassa uudistumista, ja se on avautumassa. Kotimaa24:n velvollisuus ja toiminta-ajatus on kertoa merkittävän herätysliikkeen muutoksista ja myös sen sisällä käytävästä keskustelusta. Kaikkia osapuolia kuunnellen, luonnollisesti.
Jos Kotimaa24:llä on jokin ”agenda” tässä uutisoinnissa, niin se on avoimuuden vaatimus. Sama vaatimus on myös muussa uutisoinnissa. Arkkipiispa Martti Simojoen sanoja lainatakseni: Kirkossa ei ole mitään salattua. Ja jos on, se pitää kertoa. – Herätysliikkeissä ei ole mitään salattua. Ja jos on, se pitää kertoa lehdissä, radiossa, televisiossa, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa.
Blogit ja sosiaalinen media on tehnyt kaikenlaisen yhteisöllisen sulkeutumisen vaikeammaksi. Ihmisten tunteita, kokemuksia ja havaintoja herätysliikkeistään ei voi kahlita. Kotimaa24 on ollut vain yksi kanava, jonka kautta patoutunut tarve keskustella ja jakaa kokemuksia vl-liikkeestä on purkautunut.
Kun Kotimaa24 syksyllä 2009 avautui (ensin pelkkänä ”blogimetsänä”), oli toimitukselle vilpitön yllätys, kuinka paljon sivustolla syntyi keskustelua juuri vanhoillislestadiolaisuudesta.
Kotimaa24 on itsenäinen journalistinen verkkouutispalvelu, ei siis Kotimaa-lehden tai kirkon ”virallinen” verkkosivusto, kuten moni eksyy välillä luulemaan. Se mitä ja miten Kotimaa24 asioista kertoo, ei ole kirkon kannanotto käsiteltävänä olevaan asiaan, vaan journalistisen harkinnan tuloksena syntynyt uutinen. Joskus uutinen vain kertoo tehdyn päätöksen sisällön, toisinaan tarjoaa siihen myös kriittisiä näkökulmia.
Kotimaa24:n toimintaa voi kuvata myös käsitteellä uskontojournalismi.
Kotimaa24:n journalistinen linja – senkin perään on kommenteissa kyselty – on ilmaistu virallisissa papereissa muun muassa seuraavasti:
1.Kotimaa24.fi tekee luotettavia ja kiinnostavia uutisia kirkosta ja kirkoista Suomessa ja maailmalla. Oma uutishankinta on toimintamme kulmakivi.
2. Kotimaa24.fi-uutisten tarkoitus on tiedonvälitys, keskustelun herättäminen ja yhteisön rakentaminen.
3. Kotimaa24.fi:ssä tehdään uutisia Suomen luterilaisista kirkosta ja sen seurakunnista, kristillisistä kirkoista Suomessa, kirkoista maailmalla, uskonnoista Suomessa ja maailmalla sekä suomalaisen yhteiskunnan arvovalinnoista.
4. Kotimaa24.fi:ssä uutisia tehdään luotettavasti, asiantuntevasti, kriittisesti, itsenäisesti, nopeasti, kiinnostavasti ja taloudellisesti.
5. Uutiset Kotimaa24.fi:ssä ovat journalistisesti tuotettuja, pääsääntöisesti lyhyitä. Uutisissa painottuvat faktat ja niiden tuoreet kommentit. Uutiset ovat mahdollisuuksien mukaan kuvitettuja ja monimediallisia (audio, video).
6. Kotimaa24.fi:n toimintaa uutistuotannossa ohjaavat arvot ovat: aloitteellisuus, luotettavuus ja kriittisyys.
7. Kotimaa24.fi-blogialueeseen sovelletaan yleisiä sosiaalisen median ja verkkokeskustelusivustojen ohjeita ja sääntöjä. Blogit eivät ole journalistista toimintaa.
Kotimaan käyttöehdoissa lukee myöskin ettei sivustolla sallita:
”toisten uskontojen vähättelyä tai kyseenalaistamista”
”vihamielisyyttä kansanryhmiä tai yhteisöjä kohtaan”
Parin blogistin blogeissa nähdäkseni liikutaan ajoittain aikalailla rajoilla.
Vuokolle: niin, tottakai Sinä tiedät. Mutta esimerkiksi meillä lukijoilla ei ole mitään mahdollisuutta todistaa väitteitäsi tai kuulla muiden osapuolten näkemyksiä.
En suinkaan kiistä niitä tapahtumia, joita kerrot. Mutta ne ovat sinun näkemyksiäsi – eivät välttämättä ainakaan aina koko totuus.
Muinoin harrastin sosiaalipsykologiaa hiukan: jos siitä jotain muistan, ehkä sen että ryhmän jättäneet eivät ole kaikkein luotettavimpia todistajia kyseisestä ryhmästä puhuttaessa. Etenkään jos kyseessä on melko kokonaisvaltainen yhteisö ja eroprosessi kesken.
Korostan vielä painokkaasti: minä en halua tukkia suutasi, en lopettaa blogiasi enkä myöskään ole lähetellyt kitkerää, positiivista tai mitään muutakaan päätoimittaja Seppälän esimerkinomaisesti mainitsemaa palautetta yhtään minnekään.
Kari-Matti, missä kohdin minä olen vähätellyt tai kyseenalaistanut jonkun uskontoa? Vedä jostakin kirjoituksestani esimerkki. Haluan tietää, mitä asialla tarkoitat. Näytä myös esimerkki mahdollisesta vihamielisyydestäni jotakin ihmistä tahi yhteisöä kohtaan. Minusta tuntuu, että se on hieman vaikeaa, kun en kerta tunne mitään vihamielisyyttä ketään kohtaan.
On tasan eri asia puhua epäkohdista ja vastustaa niitä, kuin puhua ihmisistä ja vastustaa heitä. Kun minulla ei ole ketään vl-ihmistä kohtaan vihantunteita, niin kuinka sellaista voi löytää kirjoituksistani? Tietty jos uskoo enempi omiin luuloihinsa, olettamuksiinsa ja mielikuvitukseensa. Juu, sillä tavalla niitä voi löytää.
Jos joku Hapaneero kertoo tuntevansa vanhempia, jotka tykkäävät perjantai-iltojensa iloksi litistellä lastensa isovarpaita ruuvipihdeillä mustelmille, en mitenkään voi tietää, onko asialla mitään perää. Voin vain sanoa, että JOS kerta tuollaista toimintaa on jossakin, niin sehän on ihan hirvittävää ja kamalan karseen tuomittavaa.
Tällä tavalla voi asioista puhua asioina.
Huh huh millaisia linjauksia täältä putoilee!
Journalistin ohje ei ole lakitekstiä, eikä se juridisesti velvoita ketään. Kyseiset ohjeet on laadittu, jotta kaikki julkisen sanan käyttö olisi vastuullista.
On täysin absurdia ”päättää”, että tämä tai tuo julkaistu kirjoitus on jotenkin vapaa tästä vastuusta. Kaikki julkaistu teksti on julkaistua tekstiä, riippumatta siitä kokiko sen kirjoittaja olevansa journalisti vai ei. On ihan sama keksitäänkö jotain sanaleikkejä ja määritellään sanoja journalisti, blogisti, jne.
On pöyristyttävää, että K24 toteaa virallisena linjanaan että heidän kutsumiensa blogistien ei tarvitse noudattaa hyvää journalistista tapaa. Journalistin ohje ei aseta rimaa korkealle, vaan hyvin, hyvin matalalle.
Sen verran tuosta kokemuksellisuudesta, että toisen ihmisen kokemusta ei ole tarpeen kumota, mutta sen perusteella ei voi pitää pahana toisen kokemusta joka on erilainen. Jos näin tehdään tuota toista kokemusta kuulematta, se kärjistäen olisi sitä, että viedään tuomioistuimeen ja jätetään syytetyn kertomus kuulematta. Tämä oli yhden tutun juristin toteamus vertaistuesta netissä. Ei liity vl-juttuihin mitenkään, mutta itse yritän toteuttaa tätä seuratessani keskusteluja.
Vielä tuohon journalismiin, että blogi on blogi eikä muuksi muutu.
On varmaan Vuokolle aika raskasta olla täällä punnittavana. Vuokko on taitava kirjoittaja, aiheet tunteita herättäviä ja siten hänen postauksensa ovat hyvin suosittuja.
Minä oikeastaan vain toivoisin, että hän miettisi hieman joitakin sananvalintojaan. Hänellä lienee jo hermot karrella minun oikomisyritysteni suhteen ja hän antaa ymmärtää, ettei minun pitäisi lukea eikä kommentoida, mutta kun hänen aiheensa koskevat hyvin usein edustamaan uskonyhteisöä, tunnen usein tarvetta kommentoida.
Otan pari esimerkkiä. Hän kirjoittaa Kristuksen kirkkolaista:
”Kristuksen kirkkolain mukaista kurinpidollista toimintaa pitää saada toteuttaa rauhassa, kenenkään puuttumatta siihen millään tavalla. Kysymys kuuluu edelleenkin täältä Mökin Akan suunnalta: Missä tilanteissa, milloin ja millä tavoin toteutettuna se on oikeaa ja kristillistä? Ja onko oikein, että sen seuraamuksena on useimmiten henkisiä romahduksia?”
Jatkuu
Eija Moilanen
No jopa tuli lakia. Huhhuh! Kannaittaisi perehtyä suoraan lakiin. Vai alkaa vertaistukikin olla jo poliisin asia? Mihin tässä päädytään?
Hienoa, että Olli Seppälä edustaa päätoimituksen lisäksi myös melkoista asiantuntemusta. Ja praktisuutta, avoimuutta ja osallistujuutta. Sitähän täällä Kotimaa24.fi on, toisin kuin vl:ssa, joilla on oma julkaisu Päivämies. Ja oon nyt tosi ihmeissäni, kun huomasin, että meitin srk on vaihtanut tilauslehden Päivämieheen. Tulen ottamaan pikaisesti yhteyttä tarvittaviin tahoihin.
PS. Vuokon blogi on tosi hyvä ja tärkeä.
Timo Engel, ei sotketa käsitteitä. Journalistin ohjeiden liiteosassa otetaan kantaa yleisön tuottamaan sisältöön tiedotusvälineen ylläpitämällä sivustolla:
” Sitä ei pidetä toimituksellisena aineistona.”
Mutta liitteessä todetaan myös:
1. Toimituksen tulee seurata verkkosivujaan sekä pyrkiä estämään yksityisyyden suojaa ja ihmisarvoa loukkaavien sisältöjen julkaiseminen. Syrjinnän lisäksi ihmisarvoa loukkaavat esimerkiksi väkivaltaan yllyttävät sekä yksilöön tai kansanryhmään kohdistuvat vihaa lietsovat sisällöt.
2. Toimituksen tulee viipymättä poistaa sen tietoon tulleet ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat sisällöt.
3. Lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalstoja on valvottava erityisen huolellisesti.
4. Yleisölle on varattava mahdollisuus ilmoittaa toimitukselle asiattomasta sisällöstä niin, että ilmoittaja saa siitä vahvistuksen.
5. Yleisölle varattujen palstojen ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä tiedotusvälineiden verkkosivuilla.
—
Kotimaa24:ssä mielipiteenomaiset blogit ovat omana alueenaan. Uutiset ovat omana kaistanaan. Ne on erotettu fyysisesti toisistaan. Ylläpito seuraa parhaan kykynsä mukaan keskustelua ja puuttuu asiattomuuksiin heti saatuaan niistä tiedon.
Sonja olet taas omillasi ja viestilläsi ei ole mitään tekemistä viestini kanssa. Kärjistys oli vertaus.
Ymmärrän, että Kristus on antanut ns. kirkkolakinsa kaikille seuraajilleen rakkaudenohjeeksi. Jos yksittäisen vanhoillislestadiolaiset neuvovat toisiaan ja sopivat asioistaan sen mukaisesti ja varmasti usein rippisalaisuuden piirissä, minua rassaa sellainen väite, että useinmiten sen seurauksen on henkisiä romahduksia. Minun kokemusmaailmassa tällainen väite on uskomaton. Voiko tällöin vedota mielipiteen vapauteen. Minun korvissani useinmiten tarkoittaisi yli puolta tapauksista. Miten kenelläkään voisi olla riittävästi tietoja väitteen perustaksi.
Jos sanottaisiin ”saattaa” tai ”joskus” tms. minäkin voisin uskoa sen.
Jatkuu …