En ymmärrä ollenkaan, en käsitä, en hiffaa, puhumattakaan hokaamisesta. Sellainen kuin viime viikko vl-uutisineen ja tiedotustilaisuuksineen olikin, sunnuntaina useissa saarnoissa käsiteltiin Kristuksen kirkkolakia. Ystäväni ovat olleet kuulolla ja kertoneet, itselläni seurapolut ovat kertakaikkisen umpiruohottuneita.
Minun korviini alkavat pikkuhiljaa kuulostamaan kirosanoilta kaksi asiaa: vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi ja nk. Kristuksen kirkkolaki. Näitten kahden sanan avittamana päästään pahan aiheuttamisessa tosi pitkälle ja aiheutetaan henkisiä kärsimyksiä ihmisille kehdosta hautaan.
Ensin itse määritellään, mikä kaikki on syntiä, miten pitää ajatella, puhua ja toimittaa ja sitten jos ei toimi määrittelyn mukaisesti, aletaan soveltamaan Kristuksen kirkkolakia! Miten kertakaikkisen väärin!
Oikeasti kyseessä on ihan jokin muu, kuin Kristuksen kirkkolaki. Paremminkin SRK-laki, jota sovelletaan kaikkein hanakimmin silloin, kun joku uhkaa ajatuksillaan, puheillaan tai toiminnallaan yhteisöä. Tottelemattomuus seurakuntaa/yhteisöä/organisaatiota vastaan, on pahempi kuin tottelemattomuus Jumalan antamaa kymmentä käskyä vastaan.
Esimerkiksi sellainen teko, että vaikkapa maalaat kynnet punaisiksi, katsotaan heti epäuskon merkiksi, mutta väkivalta lähimmäistä kohtaan, katsotaan vain lihan heikkoudesta johtuvaksi lankeemukseksi. Punaiset kynnet saavat osakseen ankaran kovistelun ja hoitoprosessin nk. Kristuksen kirkkolain mukaan ja väkivaltateko saa osakseen heti etulahjana armahduksen ja sillä tavalla se halutaan hoitaakin alta pois.
Mutta, mutta, itse asiaan. Tuota nk. Kristuksen kirkkolakia käytetään nyt parhaillaan eräällä paikkakunnalla. Syynä ei ole rikkomus kymmentä käskyä vastaan, vaan paikallista ry:tä vastaan. Taas jälleen kerran näin. Homma on edetessään saanut ihan järkyttäviä piirteitä.
Miksi ihmeessä toimitaan edelleenkin sillä tavalla, että kohta taas jälleen kerran isot otsikot huutavat vl-liikkeen julmuuksia? Siksikö, että toteutuu ajatus: maailma pilkkaa meitä ja sen kuuluukin pilkata, koska olemme uskovaisia. Jumalan seurakunnan tärkein tunnusmerkki on se, että maailma pilkkaa.
Kumpi Sinusta on pahempi asia, se, että eräs ihminen on laitettu roikkumaan pikkuhiljaa kiristyvään hirteen, vai se, että minä kerron siitä?
Jos minun kertomani on pahempi, voit laittaa Ylläpidolle viestiä, että tämä kirjoitus pitää poistaa heti.
Vuokon blogi on myös naisen ja äidin näkemystä vl-liikkeestä ihan läpikokeneena. Ei siis vain vl:n ja siksi tämä blogi on minusta yhteiskunnallisestikin tärkeä ja mielenkiintoinen. Jos tää olisi ollut jossain eri osastossa, niin en minä ainakaan olisi sinne mennyt lukemaan ja olisin siten aivan tietämätön monesta asiasta. Ja tässähän on tosi hyvää kommunikaatiota ollut erilaisten näkemysten, kokemusten ja ihmisten välillä. Miesten ja naisten.
Haeskelin tätä lukiessani pari Raamatun kohtaa:
Joh.13:35 ja 2.Kor.13:8.
”Olipa kerran pieni koulu, jossa oli yksi luokka ja siellä oli kymmenen oppilasta.” Tästä sadusta on unohtunut tärkeä asia: kenen lapsi tuo kiusattu orpo oli? Toisin sanoen: Miten muita lapsia ohjattiin kotoa käsin suhtautumaan häneen esimerkiksi ’punikinpentuna’, ’viherpiipertäjänä’, ’mannena’, ’mutakuonona’ tai ’ähläminä’. Lapset eivät torju noin pienessä porukassa yhtäkään leikkitoveria, ellei heitä kotoa siihen ajeta.
Tässä näemme miten uhreja on vaikea kuulla, juuri samalla tavalla esim. pedofilian uhreja on ohitettu. On helpompi sanoa ”älä jankkaa”, ”älä mustamaalaa”, ”älä keksi omasta päästäsi tuollaisia juttuja” jne.
Oletteko ajatelleet miksi esim. lehdet jankkaavat enemmän Kiinan kuin Ruotsin ihmisoikeusongelmista? Voisiko vikaa olla Kiinassakin eikä vain kiinalaisvastaisissa länsimedioissa?
Pentti. Kirjoota ite Noo, totaa, katotaan jossakin vaiheessa. Nythän mulla on siksikin niin negatiivinen ote vl-juttuihin, koska työstä vl-perhe-elämästä kertovaa kirjaa. Eli ko. materiaali ei ole kovin mieltä nostattavaa. Kyllä täältä synkkyyden suosta näissäkin aihepiireissä vielä noustaan. Myönnän, että tilanteeni aiheuttaa vääristymää käsityksiini ja kirjoituksiini, suonettte kuitenkin aivan kuin etulahjana senkin anteeksi…? Toisaalta Pentti, jos mä en haluu sun kommenttejas, sit mun ei kande kirjottaa siitä mistä pyysit
Heikki, nuo klikkausten seuraamiset ovat varmasti niitä vääriä välvomisia, mistä usein seurapuheissakin varoitellaan, eli oleppas varovainen. Ne on vaan niitä tuhanten juonten konstimestarin juonia ajatella asioista vaikka ja mitä.
Kari-Matilta:
”Voin todella hyvin kuvitella ettei ole kivaa olla lestadiolaislapsi koulussa juuri nyt.”
Se ei ole ollut sitä koskaan, voin kertoa sen kokemuksen syvällä rintavoihkinalla Sinne pistettiin kouluun selviämään kaikista kiperistä kieltäytymistilanteista, etkä voi tietää, miten paljon pelkoa ja ahdistusta ko. tilanteet aiheuttivat.
Nyt on K-M ja muutkin vl-asiat ajamalla ajettu sellaiseen tilanteeseen, että näitä asioita puidaan täällä julkisesti eikä Rauhanyhdistyksillä kuten kuuluisi. Siihen on pari syytä.
1) Liikkeen sisällä avoin puhe on usein merkinnyt lähes itsemurhaa, sellaiseen ryöpytykseen on saattanut puheistaan ja ajatuksistaan joutua. Esimerkiksi moni on joutunut siksi hoidetuksi tosi rumasti, kun on avannut suunsa puhuakseen 70-luvun hoitokokouksista. Tiedän tällaisia tapauksia. Julkisuus on suoja hoitokokouksia vastaan.
2) Monia monia asioista on moneen eri kertaan ja monen eri ihmisen toimesta yritetty alkaa työstämään liikkeen sisällä. Mutta siihen EI OLE SUOSTUTTU! Siksi nyt ollaan tässä pisteessä.
Muakin ahdistaa vl-lasten mahdollinen huono kohtelu kouluissa. Se EI OLE OIKEIN!
Ketään EI SAA KIUSATA MISSÄÄN! Vl-ihmistä ei saa kiusata uskonsa vuoksi missään, eikä ei-vl-ihmistä saa kiusata vl-liikkeen sisällä. Eikä ketään ihan missään.
Joskus näkee sanaparia ”ajan henki” käytettävän hyvinkin negatiivisessa merkityksessä, mutta eikö tuo ”ajan henki” näy positiivisesti siinä, että ihmisoikeuksiin tai lähinnä niiden puutteeseen pyritään tänä päivänä kiinnittämään huomiota ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Sekä nämä vl-asiat että homoseksuaalien asiat ovat nähdäkseni juuri tätä.
Tsemppiä Vuokko! Ihmisillä pitää olla oikeus elää ilman kiusaamista tämän päivän Suomessa.
Vuokko, sisareni Kristuksessa, minä en ole täällä blogistina. Sitäpaitsi olen jo kirjoittanut. Tuli vain mieleen, että se olisi voinut olla hauskaa. Yhdessä oltaisiin muisteltu menneitä pieni pilke silmäkulmassa. Malja kadotetulle nuoruudelle tai jotain.. Mutta mutta, ehkä vielä joku päivä…
Onneksi täällä sentäs jotkut ymmärtävät pointtini, kiitos ja ylistys!
Mutta onko taivahan tosiasia edelleenkin se, että nostamastani aiheesta ei kyetä keskustelemaan?
Mitä mieltä olette esimerkiksi nk. Kristuksen kirkkolain mukaisesta toiminnasta vl-liikkeessä?
Ja vielä lopuksi: eikö ihan kukaan ole huolissaan siitä, että tuon surullisenkuuluisan kirkkolain puitteissa kiusataan nyt kovasti kärsivää ihmistä?
Sanottakoon nyt varmuuden vuoksi, että mun mielestä minkään väriset kynnet eivät ole yhdenkään hoitokokouksen arvoiset, eikä kynsien värillä tai korvakoruilla uskoa mitata. Ne ovat niitä höpösyntejä, joilla on suurempi sosiologinen kuin teologinen funktio, ts. hallinta.. Kerran olin kirkossa, kun toisen lukukappaleen luki sinänsä erittäin viehättävä nainen kirkuvan punaisissa housuissa. Typerää se oli, mutta en menisi housujen perusteella arvioimaan neidon uskoa, kylläkin tilannetajua.
Vuokko, se että täällä on samanmielisiä yllyttäjiä ei tuo mitään oikeutusta kirjoituksillesi.
Edelleen toistan ettet edes itse ymmärrä mitä teet. Otapa joskus vakavasti tämä mahdollisuus huomioon.
Oma kirjoitukseni ei lainkaan kyseenalaistanut sitä, ovatko mainitsemasi tapahtumat tosia vai ei; kuinka sitä voisinkaan kiistää, kun niitä ei ole mitenkään yksilöity.
Pointtini on, että journalismiin kuuluvat hyvistä syistä tietyt pelisäännöt. Sinun kirjoituksesi eivät ole maailmaa parantavaa journalismia, vaan pahantahtoista juoruilua. Siis sen lisäksi, että ne rikkovat räikeästi K24 sääntöjä.
Luepa Journalistin ohjeista esim. seuraavat kohdat:
10. Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.
11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti.
12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.
13. Uutisen voi julkaista rajallistenkin tietojen perusteella. Raportointia asioista ja tapahtumista on syytä täydentää, kun uutta tietoa on saatavissa. Uutistapahtumia on pyrittävä seuraamaan loppuun saakka.
14. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa siten kuin lähteen kanssa on sovittu.
Jos yhteiskunnallisesti merkittävien tietojen julkaisusta aiheutuu erittäin kielteistä julkisuutta, toimituksen on suotavaa avata yleisölle, miten nimettömän lähteen ja siltä hankittujen tietojen luotettavuus on varmistettu.
Lähde: http://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/
Sinun toiminnassasi ei ole havaittavista minkäänlaista kunnioitusta näille periaatteille. Vieläpä vetoat siihen, että kirjoittelusi on vl-yhteisölle merkittävää – mutta jätät kokonaan avaamatta yleisölle, miten tietosi on vahvistettu.
Toimintasi on häpeällistä ja se on syytä sanoa suoraan ja ääneen tälläkin foorumilla.