Mikä on jutun juoni?

En ymmärrä ollenkaan, en käsitä, en hiffaa, puhumattakaan hokaamisesta. Sellainen kuin viime viikko vl-uutisineen ja tiedotustilaisuuksineen olikin, sunnuntaina useissa saarnoissa käsiteltiin Kristuksen kirkkolakia. Ystäväni ovat olleet kuulolla ja kertoneet, itselläni seurapolut ovat kertakaikkisen umpiruohottuneita.

Minun korviini alkavat pikkuhiljaa kuulostamaan kirosanoilta kaksi asiaa: vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi ja nk. Kristuksen kirkkolaki. Näitten kahden sanan avittamana päästään pahan aiheuttamisessa tosi pitkälle ja aiheutetaan henkisiä kärsimyksiä ihmisille kehdosta hautaan.

Ensin itse määritellään, mikä kaikki on syntiä, miten pitää ajatella, puhua ja toimittaa ja sitten jos ei toimi määrittelyn mukaisesti, aletaan soveltamaan Kristuksen kirkkolakia! Miten kertakaikkisen väärin! 

Oikeasti kyseessä on ihan jokin muu, kuin Kristuksen kirkkolaki. Paremminkin SRK-laki, jota sovelletaan kaikkein hanakimmin silloin, kun joku uhkaa ajatuksillaan, puheillaan tai toiminnallaan yhteisöä. Tottelemattomuus seurakuntaa/yhteisöä/organisaatiota vastaan, on pahempi kuin tottelemattomuus Jumalan antamaa kymmentä käskyä vastaan.

Esimerkiksi sellainen teko, että vaikkapa maalaat kynnet punaisiksi, katsotaan heti epäuskon merkiksi, mutta väkivalta lähimmäistä kohtaan, katsotaan vain lihan heikkoudesta johtuvaksi lankeemukseksi. Punaiset kynnet saavat osakseen ankaran kovistelun ja hoitoprosessin nk. Kristuksen kirkkolain mukaan ja väkivaltateko saa osakseen heti etulahjana armahduksen ja sillä tavalla se halutaan hoitaakin alta pois. 

Mutta, mutta, itse asiaan. Tuota nk. Kristuksen kirkkolakia käytetään nyt parhaillaan eräällä paikkakunnalla. Syynä ei ole rikkomus kymmentä käskyä vastaan, vaan paikallista ry:tä vastaan. Taas jälleen kerran näin. Homma on edetessään saanut ihan järkyttäviä piirteitä. 

Miksi ihmeessä toimitaan edelleenkin sillä tavalla, että kohta taas jälleen kerran isot otsikot huutavat vl-liikkeen julmuuksia? Siksikö, että toteutuu ajatus: maailma pilkkaa meitä ja sen kuuluukin pilkata, koska olemme uskovaisia. Jumalan seurakunnan tärkein tunnusmerkki on se, että maailma pilkkaa.

Kumpi Sinusta on pahempi asia, se, että eräs ihminen on laitettu roikkumaan pikkuhiljaa kiristyvään hirteen, vai se, että minä kerron siitä?

Jos minun kertomani on pahempi, voit laittaa Ylläpidolle viestiä, että tämä kirjoitus pitää poistaa heti.

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Markku Korteniemeltä:

    ”- Vuokko please, pidä jo taukoa, levysi on juuttunut kiinni, et näe enää metsää puilta, etkä paranna enää maailmaa vaan purat sokeasti omaa pahaa oloasi…”

    Päätän Markku itse tauoistani, sun ei tartte niistä huolehtia Se on totta, että puran esimerkiksi tänkertaisella blogimerkinnälläni pahaa oloani. Ja tämänkertainen paha oloni johtuu siitä, mitä minun korvani ovat vastikään kuulleet tapahtuvan eräällä paikkakunnalla.

    ”Tauko voisi auttaa sinua uudistumaan ja silmät avautuvat näkemään – ainakin pahaa muuallakin ”

    Kyllä täällä ollaan uudistuttu je melkoisesti. Mun elämästäni vain pieni tsiipale koskee näitä kirjoituksia. Enimmän osan ajastani täyttää perhe ja työ, sitten mukavat elokuvat, sitten kirjan kirjoittaminen, sitten kotiaskareet jne.

    Miksi minun pitäisi kirjoittaa jostakin muuusta pahasta, kuin siiitä, mikä on jatkuvasti nokkani edessä? Mitäköhän tekemistä minä ehdottaisin sinulle, kun sinäkin ehdottelet minulle. Mee vaikka hirvimetälle, äläkä enää lue kirjoituksiani.

  2. Kari-Matilta:

    ”Toiseksi: vanhoillislestadiolaisuuteen kohdistuva vihapuhe on sallittua, jopa Kotimaa24:ssä.”

    Ei ole sallittua. Minä en vihaa ketään, en halua kenellekkään pahaa, minulla ei ole ketään ihmistä vastaan mitään, mutta EN HYVÄKSY KIUSAAMISTA. Onko tämä vaikea ymmärtää? Miksi kiusaamiseen puuttuminen on niin paha asia?

    Olkaa ystävällisiä ja kommentoikaa jotain itse aiheesta, jonka nostin esille. Mut on jo morkattu maanrakoon, nyt voisitte keskittyä siihen.

    Jos Suomessa tapahtuu murha, niin eikö siitä saa uutisoida lehdissä, ettei vaan ulkomaalaiset ajattelisi suomalaisten olevan murhanhimoista kansaa?

    Eli onko täällä niin täydellisen ajattelemattomia ihmisiä liikkeellä, että jos kirjoitan jotain tapahtuneen vl-liikkeen sisällä, niin he oitis luulevat kaikkien vl-ihmisten toimivan samalla tavalla? Eihän se hyvänen aika sitä tarkoita.

    Tietyt käsitykset ja toimintatavat aiheuttavat vl-liikkeessä pahoinvointia ja vahingoittumisia, se ei kertakaikkisesti tarkoita sitä, että kaikki vl-ihmiset olisivat vaarallisia. Ei ja ei, miten asian selittäisin…?

  3. Seuraan säännöllisesti sellaista sivustoa kuin murha.info. Siellä on keskustelulle useita alaosastoja. Niiden joukossa kaksi tapausta on saanut oman osastonsa: Bodom ja Ulvila.

    Joskus on käynyt mielessä, että vanhoillislestadiolaisuudesta käytävälle uutisoinnille ja keskustelulle voisi perustaa oman jaostonsa Kotimaa24:ään. Omat sivut. Homoseksuaalien oikeudet voisi olla toinen jaosto.

    Kaiken kaikkiaan kirkossa ja kirkonmäellä on levotonta. Pintaan nousevat asiat ovat kiistoja ja epäkohtia. Jos pelkästään niillä hoitaa sieluaan, tulee itsekin rauhattomaksi. Siksi pitää julkisuuden kirkon lisäksi harrastaa kotikirkkoa. Muuten ei pysy tolkku uskonasioissa.

    Ari Lahtinen kaipaa itselleen paikkaa kirkon kritisoijana. Se on ymmärrettävää. Enemmän pitäisi kuitenkin olla halukkaita kirkon rakentajiksi. Heistä on pitemmän päälle aika paljon hyötyä.

  4. Olipa kerran pieni koulu, jossa oli yksi luokka ja siellä oli kymmenen oppilasta. Oppilaana oli muuan orpolapsi, jolla ei ollut isää eikä äitiä. Orpolapsi ei laittanut hanttiin vaikka toiset toisinaan pilailivat hänen kustannuksellaan, hän näet ajatteli: ”rakasta lähimmäistä niinkuin itseäsi”. Luokkaan tuli aikanansa kouluavustaja. Kun eräät oppilaat löivät orpoa, niin hän sanoi ”älä lyö”. Kouluavustaja tosin kuuli ”lyö”. Tästä hän suivaantui,
    eikä tilannetta saatu hallintaan ennenkuin apulaisvaltakunnansyyttäjä totesi varovaisesti, ettei orpo harjoittanut hengellistä-, hengellistä- tai edes aikonut harjoittaa fyysistä väkivaltaa. Opettaja määräsi oitis jälki-istuntoa orvolle, jos hän katsoi väärään suuntaan joskus opetuksen aikana. Muut oppilaat saattoivat tosin samanaikaisesti maalata seiniä ja kuunnella musiikkia kuulokkeista. Avustaja nautti opettajan suosiota. Mutta aikanaan, kuin varkain, tuli orvon oikea Isä, juuri kuin oppilaat, opettaja ja avustaja odottivat ulkona orvon kotiinmenoa hyvin suivaantuneina. Hän asettui istumaan ja jakamaan tuomioita jokaiselle tekojensa mukaan. Miten ajattelette, kuka nautti Isän suosiota?

  5. Olisi kiva jos tämän jutun taustalla olisi pelkkiä huhupuheita. Valitettavasti ei ole. Pahat aavistukset heräsivät luettuani tämän ja tarkistin asian soittamalla ystävälleni, joka on aiemminkin joutunut kiusatuksi omassa ry:ssään. Hän kertoi, että sama kiusaaminen jatkuu taas.

    Kiusaaminen ei ole lievää, vaan on johtanut terveyden menettämiseen. Kiusaamisen uhrin puheet voi tietenkin kuitata huhuina ja juoruina, mutta jos teillä on lainkaan sydäntä niin älkää kuitatko.

  6. Elias Tanni:
    ”Ymmärrän ja hyväksyn, jos puhutaan kriittisesti Vuokon agendasta tai kritisoidaan häntä yksipuolisuudesta , mutta mitä tekemistä sillä on blogistioikeuden kanssa?

    Vuokon jutuille on ihan selkeästi tilaus.”

    Juuri näin! Vuokon jutuille on selkeästi tilaus, ne nimittäin tuovat valtavasti klikkauksia Kotimaa24:lle joka on osakeyhtiömuotoisen eli voittoa tavoittelevan yrityksen tuote. Me näemme jatkuvasti mainoksia K24:n sivun oikeassa reunassa. Mitä enemmän julkaisun jutut tuottavat klikkauksia, sitä paremman hinnan yhtiö saa näistä ilmoituksistaan.

    Vuokkoa ei pudota blogistin asemasta tässä julkaisussa mikään.

    Miettikääpä minkä verran klikkauksia tuottaisivat otsikot ”SRK on konsultoinut ulkopuolisia asiantuntijoita pedofiiliysongelmassa”, ”SRK on välittänyt ulkopuolisilta asiantuntijoilta saamiansa pedofiiliysongelmaa koskevia ohjeita rauhanyhdistyksiin” tai ” Yksittäiset vanhoillislestadiolaiset tukevat kaikessa hiljaisuudessa pedofiiliyden uhreja”.

Ilola Vuokko
Ilola Vuokko
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.