En ymmärrä ollenkaan, en käsitä, en hiffaa, puhumattakaan hokaamisesta. Sellainen kuin viime viikko vl-uutisineen ja tiedotustilaisuuksineen olikin, sunnuntaina useissa saarnoissa käsiteltiin Kristuksen kirkkolakia. Ystäväni ovat olleet kuulolla ja kertoneet, itselläni seurapolut ovat kertakaikkisen umpiruohottuneita.
Minun korviini alkavat pikkuhiljaa kuulostamaan kirosanoilta kaksi asiaa: vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi ja nk. Kristuksen kirkkolaki. Näitten kahden sanan avittamana päästään pahan aiheuttamisessa tosi pitkälle ja aiheutetaan henkisiä kärsimyksiä ihmisille kehdosta hautaan.
Ensin itse määritellään, mikä kaikki on syntiä, miten pitää ajatella, puhua ja toimittaa ja sitten jos ei toimi määrittelyn mukaisesti, aletaan soveltamaan Kristuksen kirkkolakia! Miten kertakaikkisen väärin!
Oikeasti kyseessä on ihan jokin muu, kuin Kristuksen kirkkolaki. Paremminkin SRK-laki, jota sovelletaan kaikkein hanakimmin silloin, kun joku uhkaa ajatuksillaan, puheillaan tai toiminnallaan yhteisöä. Tottelemattomuus seurakuntaa/yhteisöä/organisaatiota vastaan, on pahempi kuin tottelemattomuus Jumalan antamaa kymmentä käskyä vastaan.
Esimerkiksi sellainen teko, että vaikkapa maalaat kynnet punaisiksi, katsotaan heti epäuskon merkiksi, mutta väkivalta lähimmäistä kohtaan, katsotaan vain lihan heikkoudesta johtuvaksi lankeemukseksi. Punaiset kynnet saavat osakseen ankaran kovistelun ja hoitoprosessin nk. Kristuksen kirkkolain mukaan ja väkivaltateko saa osakseen heti etulahjana armahduksen ja sillä tavalla se halutaan hoitaakin alta pois.
Mutta, mutta, itse asiaan. Tuota nk. Kristuksen kirkkolakia käytetään nyt parhaillaan eräällä paikkakunnalla. Syynä ei ole rikkomus kymmentä käskyä vastaan, vaan paikallista ry:tä vastaan. Taas jälleen kerran näin. Homma on edetessään saanut ihan järkyttäviä piirteitä.
Miksi ihmeessä toimitaan edelleenkin sillä tavalla, että kohta taas jälleen kerran isot otsikot huutavat vl-liikkeen julmuuksia? Siksikö, että toteutuu ajatus: maailma pilkkaa meitä ja sen kuuluukin pilkata, koska olemme uskovaisia. Jumalan seurakunnan tärkein tunnusmerkki on se, että maailma pilkkaa.
Kumpi Sinusta on pahempi asia, se, että eräs ihminen on laitettu roikkumaan pikkuhiljaa kiristyvään hirteen, vai se, että minä kerron siitä?
Jos minun kertomani on pahempi, voit laittaa Ylläpidolle viestiä, että tämä kirjoitus pitää poistaa heti.
No jutun juonihan on siinä, että täällä saa solvata ihan rauhassa. Kirosanoja pahimmasta päästä isolla äänellä ja naisten välisiä suudelmia kirkon etupenkissä messun aikana sain olla todistamassa viime pyhänä. Siinä sitä oli jo juonta. Kuvotusten kuvotus ja paikkakin valittu hyvin. Sitten ehtoolliselle naurusuin ja kaikki on anteeksi annettu ja taivas auki? Ei varmaankaan ollut srk nyt vastuumiehenä ? Näinkö opetetaan meidän kirkossa ja ennenkaikkea hyväksytään? Siitä heräsi kysymys, onko kirkolla jotain tekemistä ihmisen pelastumisen suhteen. Epäilenpä.
Ei ylläpito, eikä kukaan kommentoijakaan ole vastannut minulle, miksi palstalla sallitaan, ja jopa tuetaan (antamalla vakiblogipaikka), juuri vanhalestadiolaisuutta vastaan hyökkäämiseen. Onko kaikki pahuus nyt ulkoistettu sinne?
Miksei äitikirkkoa kritisoiva saa vakiblogia?
Minusta Tulkaa kaikki- ja Yhteys-liikkeet ovat yliseksualisoineet kristinuskon, ja nostaneet seksuaalisuuden kristinopista kummalliseen yliasemaan.
Miksi Kotimaa24:llä ei olisi oikeutta valita blogistejaan edustamansa linjan mukaan? Ottaisivatko vanhoillislestadiolaiset tai Luther-säätiöläiset minut blogistiksi? Kannattaisiko kysyä?
Elias, Kotimaalla on oikeus valita blogistinsa edustamansa linjan mukaisesti. Kotimaan tulisi nähdäkseni edellä mainitusta oikeudestaan huolimatta huolehtia siitä ettei kukaan sen itse valitsemista blogisteista syyllisty yhden kansanryhmän panetteluun ja halventamiseen. Puhumattakaan että blogin pääasiallinen sisältö olisi juuri raskaiden anonyymien syytösten systemaattinen heittely, panettelu ja halventaminen.
Henkilökohtaisesti ihmettelen, miten on mahdollista, että muuten sivistyneiksi ja suvaitseviksi olettamillani ihmisillä juuri vanhoillislestadiolaisuus on täydellisen sokea piste. Liikettä ja siihen kuuluvia ihmisiä saa halventaa, lyödä, panetella ja stereotypisoida miten lystää. Vanhoillislestadiolaisia ja vanhoillislestadiolaista herätysliikettä on oikeutettua kutsua sellaisilla ilmauksilla, joiden käyttämistä ei 2000-luvun Suomessa minkään muun ryhmän kohdalla sallittaisi.
Mielestäni tämä osoittaa kaksi asiaa. Ensimmäiseksi: suvaitsevaisuus on suhteellinen käsite. Toiseksi: vanhoillislestadiolaisuuteen kohdistuva vihapuhe on sallittua, jopa Kotimaa24:ssä. Kyseessä on kirkollinen kristillinen lehti, mikä tekee asiasta kaksinverroin ikävän.
Kari-Matti (ja kumppanit), väität Vuokon blogi(e?)n pääasiallisen sisällön olevan ”raskaiden anonyymien syytösten systemaattinen heittely, panettelu ja halventaminen”.
Ymmärrykseni mukaan ainoa anonyymi väite blogissa on maininta paikkakunnasta jossa käytetään Kristuksen kirkkolakia rikkeestä paikallista ry:tä vastaan. Vuokolla lienee syynsä olla sanomatta paikkakuntaa, mutta jokainen lestadiolaisuutta tunteva tietää hoitokokoushistorian (ja -nykyisyyden) olevan täynnä esimerkkejä Vuokon kuvaamasta kirkkolain käytöstä. Miksi siis tosiasioita ei saisi sanoa ääneen?
Voitko yksilöidä, mikä Vuokon blogissa on panettelua ja halventamista? Mitä hän jättää perustelematta? Mikä hänen kertomansa ei pidä paikkaansa?
Ettet vain, Kari-Matti, itse (kumppaniesi kanssa) syyllisty juuri siihen, mistä Vuokkoa moitit: ”anonyymien”, perustelemattomien, panettelevien ja halventavien syytösten esittämiseen?
Ymmärrän ja hyväksyn, jos puhutaan kriittisesti Vuokon agendasta tai kritisoidaan häntä yksipuolisuudesta , mutta mitä tekemistä sillä on blogistioikeuden kanssa?
Vuokon jutuille on ihan selkeästi tilaus.
Ari Lahtiselta:
”Sinä olet ottanut tehtäväksesi vanhalestadiolaisuuden tomuttamisen, minä tekisin ihan samaa eräälle toiselle taholle.”
En kestä kiusaamista ja tapanani on puuttua sellaiseen aina kun havaitsen sellaista tapahtuvan.
”Miksi sinun sanomasi on tärkeämpi kuin minun? Kirjoittaisin vielä paljon suuremmasta yhteisöstä kuin sinä.”
Mun sanomani ei etes oo tärkeempi kuin sun sanomises, ei ainakaan mun mielestä.
”Olisi mielenkiintoista kuulla perustelut ylläpidolta. Mutta heidän hiljaisuutensa kertoo sen, mitä edellisessä kommentissani epäilinkin kirkollisesta tiedotuksesta.”
Asia on sinun ja Ylläpidon välinen.
”Mutta voitko uskoa: pimeyttä ja epäoikeudenmukaisuutta löytyy muualtakin kuin lestadiolaisuudessa.”
Voitko uskoa, että uskon. Enhän mä pöljä oo vaikka ääliö oonkin.
Timo Engeliltä:
”Tämäkin kirjoituksesi on esimerkki raskaista anonyymeistä syytöksistä, jotka eivät ole kenenkään vahvistettavissa, eikä kukaan voi puolustautua niitä vastaan. On vain Vuokon puolueeton sana siitä, että jossain suljetussa vl-kamarissa tapahtuu karmeuksia.”
Voi hyvät hyssyrkäiset! Oisko pitänyt tuoda julki paikkakunta ja asianosaisten nimetkin? Kuule, minusta tuntuu, että piakkoin saat vastauksen niihinkin asioihin.
Minä en vihaa ketään, minä en halua kenellekkään pahaa, päinvastoin: en kestä kiusaamista ja kun tietooni tulee sellaista, yritän vaikuttaa siihen niin, että se lopetattaisiin. Pahoin pelkään kuitenkin, ettei tällä mun älämölölläni ole asiaan mitään vaikutusta.
Ihmiset eivät halua kuulla eikä tietää kiusaamistapauksista mitään, siksi minäkään en saisi puhua niiistä mitään täällä. Rautalangasta: tosiasiallisesti tapahtunut murha ei niinkään ole mittään, mutta meneppä ja puhu asiasta. En voi käsittää tätä asetelmaa.
Elias Tanni on aivan oikeassa todetessaan, että Vuokon jutuiilla on selvä tilaus. Tätä todistavat myös oikealla sivustalla näkyvät Kotimaan uutisten ”viikon luetuimmat” ja ”kuukauden luetuimmat” lukijalmäärätilastot. Vilkaisin niitä äsken ja havaitsin, että viikkotilaston eniten luetuista uutisista 9/10 ja kuukausitilaston eniten luetuista uutisista 8/10 käsitteli joko suoraan tai läheisesti vanhoillislestadiolaisuutta. Tämä ei voi olla sattumaa ja tilastotkaan eivät aina valehtele. Ei savua ilman tulta, sanoisin.