MESSIAS ARVOITUS

Paljon lukemani perusteella olen tullut johtopäätökseen, jolle en voi enkä halua vaatia samanmielisyyttä-voin toki olla väärässä-että Jeesus/Messias oli rikkaan juutalaisen rakennusurakoitsija Joosef arimatilaisen ja tämän kihlatun Mirjamin poika. Kummankin vanhemman nimet ovat peitenimiä ja Maria merkitsee lukutavassan Mir joom samaa kuin ’kuollut meri eli katkera meri’, Josef on puolestaan yhä kuin Josefus Ari Mattatias eli Mattatiaan Leijona, missä on viittaus maccabealaiseen itsenäisyystaistelija Mattatiakseen. (vrt. Ut:n Matteus)
Jeesuksen puitteet määräytyvät edelleen kaikkienkin niitten Raamatun historiallisten tapahtumien perusteella, joiden aiheena olivat olleet isien uskoa koskeva reformi toisaalla ja vihollisten ikeestä pääseminen toisaalla. Valtakunnan jakaannuttua Salomonin jälkeen, oli Juudan valtaistuimella ja siis Daavidin huoneen haltijana ollut milloin oikea- ja milloin väärämielinen kuningas. Edellisen aikana valtakunta menestyi ja jälkimmäisen aikana rappeutui ja joutui vihollisen haltuun. Tälloin tarvittiin kansan vapauttajaksi Herran Voideltu, Messias, joka puhdistaisi isien uskon ja saattaisi Daavidin huoneen jälleen kunniaan. Tällaisia Messias-kuninkaita oli kansan historiassa ollut useita, ehkä huomattavimpana kuningas Josia. Näin Jeesuskin oli aikansa lapsi, aivan erityisesti sen ajan lapsi, jota valitun kansan elämässä ovat edeltäneet ne kansallismieliset esi-isät jotka palauttivat Israelin lapsille aika ajoin heidän uskonnollisen ja poliittisen itsenäisyytensä. Kuten Jeesuksen lähihistoriassa oli tapahtunut Makkabealais-sodissa.
Jeesus-Josia vihtiin varjohallituksen kuninkaaksi Qumranissa.
Mutta mitä alussa oli tapahtunut? Kaikki oli alkanut Danielin aikalaskelmista, menetystä itsenäisyydestä ja suurista maanjäristyksistä 31 eKr. Tällöin Herodes Suuri oli alkanut valtavat jälleenrakennustyöt, sillä 30 000 kuollutta vaatineet maanjäristykset olivat tuhonneet myös paljon rakennuksia ja eritoten myös Qumranin luostarin.
Nuori rakentaja (Rakennuttaja-grynderi Joosef (Ari Mattatias) saapuu Qumranin korjaustyömaalle nuori nainen Maria mukanaan. Maria tulee raskaaksi ja nuori essealainen Gabriel-pesher nimeä käyttävä lähetti kertoo Qumranin munkkien toiveesta kutsua syntyvä lapsi luostariin kasvatettavaksi lopun ajan Messiaaksi. Miksi?
Koska munkit olivat vetäneet Danielin aikalaskelmista (483 v Artateksen käskykirjeestä), jotka täyttyisivät noin 30 jKr. (takaisinlaskettuna) ja maanjäristyksistä johtopäätöksen, että Jumalan kuningaskunnan toteutuminen ja sitä mukaa viimeiset päivät olisivat lähellä. Tällöin Jahven lupauksen mukaan tarvittaisiin Uusi liitto ja sille välimies, ylimmäinen pappi ja kuningas, jotka hallitsisivat ikuisesti. Koska Jumalan valtakunta olisi ikuinen. Tällaiseksi papiksi ei missään tapauksessa kelvannut Hyrkanos eikä kukaan muukaan roomalaismielinen ’paha pappi’ vaan oikeassa saadokilais-daavidilaisessa järjestyksessä valittu pappis-kuningas, joka asetettaisiin uudelleen Jerusalemiin Daavidin valtaistuimelle, kunhan roomalaiset oli ensin Herran avulla kukistettu. (No tämähän ei onnistunut ja Jeesus huokaa: Jumalani Jumalani,. miksi minut hylkäsit!)
Tällainen pappi ja kuningas saataisiin Joosef Ari Mattatiaan suvusta. Hänessä yhtyisi kolme virkaa kuten maccabealaishallitsijoissakin: profeetallinen, papillinen ja kuninkaallinen.
Jeesus oli siis luovutettu Qumraniin kasvatettavaksi ja siellä hän oli omaksunut Qumranin sotakäärössä ilmenevän Jerusalemin hallitsevaan luokkaan kohdistuvan kriittisen asenteen, hänestä oli tullut itse asiassa zelootti, joka sittemmin aiheutti mm. temppelimellakan. Jooses Arimatilainen oli Suuren Neuvoston jäsen ja Suuri Neuvosto joutui tasapainoilemaan roomalaisten ja juutalaisten välillä. Sen jäsenet ja roomalaiset eivät välttämättä tieneet, että yhden kapinajohtajan isä oli Suuren Neuvoston jäsen ja häntä suojellakseen evankeliumit eivät myöskään asiaa paljastaneet.
Joosef Arimatilaisen asema oli rikkaana kivirakentajana ja Suuren neuvoston jäsenenä siis erittäin arkaluontoinen. Neuvosto tasapainoili Rooman ja Israelin välissä ja neuvoston jäsenen omaa poikaa epäiltiin siis kapinalliseksi. Joosef A:n täytyi salata neuvostolta, että tiesi Jeesuksen pojakseen.
Juutalaissota alkoi 66 jKr. jolloin evankeliumeita vielä todennäköisesti laadittiin ja siten niitä kirjoitettaessa asiat olivat vielä täysin haavoilla, sukulaisia ja kapinallisia (opetuslapsia) suojeltiin, ja kuten tutkija Johannes Lehman kirjassa Raportti rabbi J:stä selvittää, evankeliumeissa ilmaistiin asioiden poliittiset luonteet ja todelliset asia- ja sukulaisuussuhteet kovin peitetysti. Jeesuksen opetuslapsista esim. noin puolet ovat olleet hänen sukulaisiaan, saman verran näyttää olleen zelootteja. Tarkoituksena oli aloittaa sodalle suotuisan astrologisen hetken (aurinko/Mars-asema/precesion täyttyminen: aurinkomyytti)koittaessa valon lasten sota pimeyden lapsia vastaan ja saattaa Herran päivän koittamista varten Jerusalemin valtaistuimelle kuningas Daavidin huoneesta (Kuningas-Messias, heitä oli kaksi, pappis-M ja kuningas-M: molemmat Jeesuksia : Jesus Bar Abbas toinen, Jesus Nazoraios toinen).
Kapina epäonnistuu ja kuningas Messias telotetaan. Telotus epäonnistuu, koska essealaiset terapeutit – mirhan ja aloen voiman tunteneet valkopukuiset essealaiset ’enkelit’- virvoittavat tajuttoman, mutta hengissä olevan Jeesuksen ja suuri (peite)tarina syntyy.
Peitetarina-huijauksen kohteena oli roomalainen viranomainen ja roomalaismieliset juutalaiset, ja suojauksen tuli kestää niin kauan kun Jeesuksen seuraajia ja sukulaisia kanasallisuusmielisyytensä vuoksi vainottiin. Siksi kehitettiin samaan aikaan poliitisten tapahtumien päälle puhtaasti uskonnollinen käsitteistö ja narraatio kuitenkin niin, että pesher-kielen tutkijalla ja tuntijalle asian todellinen luonne paljastuu. Suosittelen teologiantohtori Barbara Thieringin asian hyvin valaisevia kirjoituksia ja teologian tohtori Johannes Lehmanin yllä mainitsemaani kirjaa Raportti rabbi J:stä. Uskonnollinen käsitteistö viittasi myös Jeesuksen esoteerisiin opetuksiin, jotka ovat sisältyäneet erityisesti Gogoltha-kertomuksen punottua profeetalllista astronomiaa ja aikansa sakraaligeometeriaa vesica-pisciksineen. Liike oli siis uskonnollispoliittinen, molemmat olivat läsnä. Politiikka kätkettiin uskontoon ja uskonto sisälsi myös esoteerisen puolensa. On siis huomattava, että evankelimit kirjoitettiin aikana, jolloin eri ryhmien suhteet olivat yhä täysin tulehtuneet ja käymistilassa, mikä johtikin sitten myös kapinaan, minkä jälkeen Jerusalem hävitettiin.Suojauksesta huolimatta useimat liikkeen johtohahmot myöhemmin telotettiin – ei uskonnollisita – vaan poliittisista syistä. Minkä näyttää hyvin esim. Apt. 12.
Suuri suunnitelma
Rakennusurakoitsija Joosefin ollessa korjaamassa suuressa maanjäristyksessä n. 31 eKr. (n. 30 000 kuollutta!). vaurioituneen Qumranin I luostarin vaurioita kypsyy ajan merkeistä huolestuneen pyhän essealaisen pappisveljeskunnan mielessä suunnitelma Israelin pelastamiseksi. Mainittu maanjäristys oli heille nimittäin yhdessä Danielin kirjasta saatujen aikalaskelmien ja taivaalle ilmestyneen Halleyn komeetan (’Herran miekan’) kanssa merkki lopun ajan alkamisesta. Tälloin tuli Herran lupauksen mukaan olla Daavidin poika Israelin valtaistuimella. Essealaiset eivät näet hyväksyneet Jerusalemissa tuolloin vallassa olevaa vasallipapistoa eikä vieraan valloittajan Rooman asettamaa idumealaista Herodesta kuninkaakseen. He päättivät kutsua oikeaan sukuun kuuluvan Joosefin tulevan lapsen ottopojakseen ja kasvatikseen luostariin, jotta hänestä leivottaisiin tuleva kuningas. Mutta isän henkilöllisyys tuli salata, koska hän kuului ’quisingiläisen’ papiston hallitsemaan suureen neuvostoon.(Jaakobin protoevanliumin mukaan) Essealaisille tulee myöhemmin kiire. Roomalainen 9000 miehisen henkivartiokaartin komentaja Sejanus saa nimittäin tehtäväkseen ratkaista juutalaisuuskysymys nopeasti. Rooma ei enää sietänyt kaupungeissa zeloottien jatkuvasti aiheuttamia rähinöitä, pikkukapinoita ja salamurhia. Jeesus ja toinen Jeesus eli Jeesus Barabbas (Origeneen ja Matteuksen varhaisimpien evankeliumi käsikirjoitusten mukaan Barabbaan etunimi on myös Jeesus!) pannaan tulevan kapinaliikkeen johtoon. Kapina syttyy ja se hävitään sekä Jeesus Nazareus että Jeesus Barabbas vangitaan. Jeesus Joosefin poika pääsee ensin pakoon. Tällöin roomalaiset uhkaavat tuhota koko kansan ellei kaikkia kapinajohtajia saateta Rooman rangaistaviksi. Jeesuksen isä saa tietää tästä suuressa neuvostossa ja saa kuulla Kaifaan raskaan toteamuksen: ”Parempi uhrata yksi mies kuin koko kansa.” Joosef alistuu ja päättää uhrata oman poikansa. Hän välittää tiedon asiasta Markuksen välityksellä essealaisille ja Jeesukselle. Jeesus päättää suostua uhraamaan itsensä ja antautua Roomalle ja ylipapeille. Salatakseen tämän lähimmiltä miehiltään hän suunnittelee yhdessä Markuksen ja Juudaksen kanssa lavastetun kavaltamisen. Siksi Jeesus osaa ennalta ’ennustaa’ niin kuolemisensa kuin kavaltamisensakin.(oikeammin ’luovuttamisensa’)
Tapahtumat sijoitetaan pääsiäiseen, koska uskonnollinen reformi ja uusi kuningas olivat perinteisesti ajoittuneet VT:n mukaan pääsiäiseksi ja koska tuolloin myös Danielin aikalaskelmat täyttyisivät ja näin myös Herran suunnitelma toteutuisi. Loppu tarinasta onkin tuttu vain silla erotuksella, että kertomus Barabbaan vapauttamisesta on vertauskuvallinen ja kuvaa VT:n mukaista syntiuhrikaurista, joka päästettiin vapauteen viemän kansan synnit Azazelille erämaahan. Jesus Bar abbas on siten typologisen mallin mukaan todellinen soter eli ’vapauttaja’