Kuvassa joulukuusi Limbessä Kamerunissa Autuaan neitsyen Marian päivänä 25.3.2006
Neljäs adventtisunnuntai on Maria -päivä. Jumalan äiti on odottanut lasta ja synnytys on lähellä. Joulu on Jeesuksen syntymän juhla. Vähää ennen ajattelemme hänen äitiään.
Luterilaisen tunnustuksen mukaan
1) Maria oli neitsyt ennen Jeesuksen syntymää.
2) Maria oli neitsyt synnyttämisen tapahtumassa. Hän ei menettänyt neitsyytensä merkkejä synnytyksen aikana.
3) Maria on neitsyt myös synnyttämisen jälkeen. Hän on ikuinen neitsyt.
Neljäs adventtisunnuntai yhdistää Marian päivän ja joulun. Ajattelemme inkarnaation suurta salaisuutta: Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa Jeesuksessa. Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Oikea oppi Mariasta eli mariologia on oikeata oppia Kristuksesta eli kristologiaa.
Tässä kirkkomme pitäytyy johdonmukaisesti yhteisen kirkon vanhaan perintöön. Tällä on valtava merkitys ekumeenisessa yhteistyössä. Olemme samassa joukossa kaikkien vanhan kirkon perinteeseen pitäytyvien kirkkojen kanssa.
Jaakobin evankeliumi kertoo Salomen tehneen sisätutkimuksen ja todenneen Marian säilyneen neitsyenä. Sama evankeliumi kertoo että vuori sulki Marian ja lapsen sisäänsä ja suojeli heitä. Maria ei pakene sen mukaan Egyptiin. Niin no tämäkin on sitten uskottava.
Pakeni Qumranin vuorien luoliin, Qumrania kutsuttiin peitenimillä Egypti ja Damasko.
Herodeksen aikainen lasten vainon aikana tapahtumien kokonaisuus on huomattavasti moninaisempi kuin mitä ainoastaan yhdestä lähteestä lukien voisi ajatella. Pakoon mennessä luolavaihe siis ei suinkaan ole ristiriidassa Matteuksen evankeliumin kanssa vaan tuo lisävalaistusta tapahtumien kulkuun.
Sen sijaan tekstikriittisesti Sakariasta käsittelevä jakso §§22-24 on sellainen että sitä pidetään myöhäisempänä lisäyksenä. Yksi syistä on se että vastaavat kohdat puuttuvat kirkkoisä Origeneen tekstistä.
Sen sijaan Jaakobin Protoevankeliumin mainitsema synnytyksen luola on vankasti perusteltu myös siitä syytä että myös Justinos Marttyyri ja Origenes puhuvat luolasta synnytyspaikkana. Luolia oli jo ikimuistoisista ajoista alkaen käytetty eläinten suojina Betlehemin tienoilla.
Mistäs ne Jeesuksen sisaret ja veljet tulivat? Raamatussa sanotaan ettei Joosef yhtynyt vaimoonsa mariaan ennen kuin Jeesus syntyi. Sen jälkeen hänen ja miehensä perhe elämä on ollut ihan normaalia miehen ja naisen elämää. Missään raamatussa ei puhuta Mariasta ikuisena neitsyenä.
Lars
Kaikkiin näkökohtiisi on vastattu jo edellä.
Vaan ei ole vastattu uskottavasti.
Seppo
Julistajana tehtäväni on kertoa se minkä tiedon todeksi. Sen sijaan minulla ei ole mitään tarvetta patistella lukijoitani kiirehtimään nopeammin kuin he itse ovat kypsiä totuuden vastaanottamiseen. Emmehän ole ihmisinä toisiamme vastaan vaan pohdiskelemme yhdessä jotta myös kanssaihmisinä yhdessä pääsemme eteenpäin tiedossa ja taidossa.
Ei puhuta missään.
Roto: ”Kirkon oppiperusta ei ole muuttunut. Tunnustuskirjojen opetus on edelleen sama kuin ennenkin.”
Siksi onkin varsin outoa ja miten se on yleensä mahdollista, että näinkin keskeisessä oppikysymyksessä papiston keskuudessa on vallalla kaksi toisistaan täysin poikkeavaa käsitystä. Kumpi on okea? Kumpi heresiaa? Sitä ei taatusti TIEDÄ kukaan, ei edes Matias Roto Suomen Somerolta. Uskoa voi tietysti ihan mitä huvittaa.
17.12. ilmestyneessä Seurassa on juttu Jeesuksen varhaisista vaiheista. Siinä todetaan mm. että: ”Historiallisena henkilönä Jeesuksella on kuitenkin täytynyt olla isä. On myös esitetty, että Maria olisi raiskattu.Siitä on joulun sanoma aika kaukana. ” Helsingin yliopiston teologian professori Antti Marjanenkin sanoo tähän: ” En pidä mahdottomana ajatuksena, että Jeesus syntyi avioliiton ulkopuolella. Mies on voinut olla Joosefkin tai sitten joku muu. Biologinen isä jää arvoitukseksi.”
Kimmo
Nuo väitteet, joissa neitseestä syntyminen kielletään eivät ole kirkon opetuksen mukaisia.
Mahtaako Matias mieleesi koskaan tulla että ainakin tältä osin se kirkon opetus – niin kuin moni muukin opetus – voi monessakin kohtaa olla yksinkertaisesti väärä?
Seppo
Yhtä vähän kuin uskon että metri muuttuisi puolitoistametriseksi vain siksi että joku kadunmies tulisi sellaista väittämään, yhtä vähän minulla on tarvetta muuttaa ikivanhaa yhteisen kirkon oppia vain siksi että joku keskustelukaverini internetissä väittäisi jotain vastakkaista.
Totuuden vastaisesti puhuminenhan on tuon puhujan ongelma ei minun. Luonnollisesti voin yrittää kertoa mitä oikea oppi pitää sisällään – ja sitähän tässä olen yrittänytkin tuoda esiin – mutta sittenkin kullakin vastaanottajalla vastuu jää hänelle itselleen.
Roto: ”Nuo väitteet, joissa neitseestä syntyminen kielletään eivät ole kirkon opetuksen mukaisia.”
Jos kirkon oikean opin mukaista on Jeesuksen neitseestäsyntyminen, niin ne lukuisat papit, jotka eivät siihen usko, ovat siis harhaoppisia kirkon paimenia ja rikkovat pappisvalansa? Tämä lienee selkeästi kantasi, vaikka kiertelet koko kysymystä, etkä sitä jostain syystä uskalla suoraan sanoakaan.
Miksei harhaoppisten pappien käsityksiin näinkin keskeisessä oppikysymyksessä kukaan kirkon sisällä puutu? Kenen tai minkä instanssin vastuulla on kirkon oikeasta opista päättäminen? Onko oikea oppi jonkin äänestysenemmistön määräämä? Eikö näin keskeisessä kysymyksessä olisi lupa olettaa, että ainakin kristillisen kirkon pappisvalan vannonut papisto olisi asiasta yhtä mieltä? Jos on lupa olettaa, niin miksi sinäkään et tee mitään asian korjaamiseksi?
Se, että Raamatussa ja tunnustuskirjoissa sanotaan, että Jeesuksen syntymä oli neitseellinen ei riitä oikean opin perusteluksi, eikä selitä asiasta vallitsevaa erimielisyyttä, koska kaikkien pappien Raamattu ja tunnustuskirjat kertovat asiasta ilmeisesti samalla tavalla.
Usko on kokonaisuus. Sen käsittämisen yksittäisissä opin kohdissa voi vaihdella yksilöstä toiseen. Ratkaisevaa on se voiko periaatteellisella tasolla samaistua tuohon jakamattomaan ja kokonaiseen opin kokonaisuuteen. Sen jälkeen sitten voi joillakin olla vielä paljon opittavaa kun toiset ovat jo asian ymmärtäneet.
Raamattu ja tunnustuskirjamme ovat tuossa oppimisessa ohjeenamme ja uskomme varsinaisia suuntaviivoja.
Sen sijaan että kiivailemme toisiamme vastaan meidän on aihetta pitää esille totuutta niin että mahdollisimman moni voi ymmärtää koko totuuden eikä vain itseään varten vaan koko kirkon yhteiseksi rakennukseksi.
Toinen ekumeeninen Maria dogmi joka koskee Marian ikuista neitsyyttä keskusteltiin ensimmäistä kertaa Khalkedonissa 451 jKr. Se oli esiintynyt aiemmin Konstantinopolin uskon tunnustuksessa 300-luvulla. Oppi määriteltiin 649 jKr.Roomassa ja hyväksyttiin lopullisesti Konstantinopolin kirkolliskokouksessa 681jKr. Dogmia mukaan Maria oli ikuinen neitsyt ennen Kristuksen syntymää, syntymän hetkellä ja sen jälkeen. Spekulaatiota käytiin puhkesi immelkalvo synnytyksessä vai ei. Pääpaino oli kuitenkin että Maria tuli raskaaksi ilman miestä neitseellisesti. Apokryfikirjat Jaakobin evankeliumi vaikutti käsitykseen Marian ikuisesta neitsyydestä ja nimenomaan fysiologiset enemmän kuin Uuden Testamentin tekstit. Dogmia taustalla oli 300-luvulta voimistunut kristinuskon askeettinen suuntaus. Luostari liike kasvatti neitsyyttä neitsyysihannetta. Kreikkalaiset filosofiasta kristinuskoon suodattimet dualistinen ajatusta pa voimistui. Askeettinen ihanne vaikutti kirkkoisien naiskäsitykseen sen seurauksena Neitsyt Maria tuli erottaa muisen naisten yläpuolelle. Neitsyt käsite tarkoittaa myös laajempaa kuin fysiologinen neitsyys.
Anne
Kirkolliskokouksien päätökset syntyvät usein hyvinkin paljon sen jälkeen kuin mitä niistä puhuvat vanhemmat asiakirjat jo paljoa aikaisemmin ovat asiasta puhuneet. Esim Kun Luther puhuu Mariasta kirkon äitinä, niin samaa asiaa sisarkirkkomme puhui erityisen paljon Vatikaanin toisessa kirkolliskokouksessa runsas 400 vuotta myöhemmin.
Näin myös oppi Marian ikuisesta neitsyydestä ovat kirjalisuudessa esiintyneet jo paljon ennen noita mainitsemiasi kirkolliskokouksia.
Esimerkiksi tuo alustukseni toinen kohta eli neitseellinen synnyttäminen mainitaan Jaakobin protoevankeliumissa ei niin kuin se olisi ensimmäinen kerta kun siitä puhutaan vaan sillä tavoin kuin kerrotaan, kun asiasta on jo pidempään puhuttu ja sitten joku on alkanut puhumaan näitä vanhoja kertomuksia vastaan ja noiden vastaanpuhujien ajatusten oikaisemiseksi kerrotaan mitä vanhan luotettavan perinteen mukaan on tapahtunut.
Tähän aikaisemmin käytyyn keskusteluun vastaamisen tarpeeseen viittaa kirjan kertomusten rakenne. Mielestäni ensi kerran asiaa esiteltäessä kertomus rakennettaisiin toisin.
Esikristilliset jumalattaret olivat usein Marian tapaan neitseellisi äitejä. Usko ihmeellisen, muista poikkeavaan syntymään on kristinuskoa vanhempi.
Ainoastaan Jeesuksen Kristuksen isä on Jumala.
Anne
Näiden pakanallisten uskontojen kuvaukset ovat kuitenkin uskonnollisen sisältönsä puolesta hyvinkin toisenlaisia. Niiden teologia rakentuu erilaisten jumalien palvontaan.
Myös Marian neitsyyden ja pakanallisten neitsyiden, esim. Vestan neitsyet, teologiset rakenteet ovat niin erilaisia, ettei niitä mitenkään voi johtaa samoista lähtökohdista, vaan kummallakin taholla perinteen juuret ovat peräisin aivan eri lähteistä. Kukin tahollaan omien uskonnollisten näkemystensä ja palvontamenojensa juurista.
Tärkeintä on uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka on tosi Jumala ja tosi ihminen. Jeesuksen Kristuksen isä on Jumala ei Joosef tai muu ihminen. Tässäkin ketjussa kriitikoiden enemmistö ei usko, että kaikkivaltias Jumala syntyi ihmiseksi Betlehemissä neitsyt Mariasta. Jumalan kuolema Golgatalla, kuolleista ylösnouseminen ja Taivaaseen astuminen on kriitikoiden enemmistölle täysin vierasta ja jota heidän on mahdotonta uskoa.
On hienoa, kun moni meistä on kastettu jo pienenä vauvana ja siitä lähtien olemme saanee kristittynä vaeltaa Jeesus tietä pitkin kohti Taivasta.
Minulla on neljä Joseph Ratzingerin Jeesus-kirjaa, jotka kaikki ovat erinomaisia. Suosittelen.