Laulu ja kertosäe

Kuvassa prinsessa Suzanne arkitouhujen keskellä Kamerunissa

Monissa lauluissa on kertovan juonen lisäksi kertosäe, joka toistaa laulun keskeistä sanomaa.  Toisinaan tämä  mahdollistaa solistin  ja kuoron tai esiintyjän ja yleisön välisen vuorolaulun.   Vuorottelulla saadaan väki mukaan. Yhteislaulu sujuu reippaasti ja esiintymisetkin tulevat vaihtelevimmiksi.

Psalmissa 107 on neljä säkeistöä,  kertosäkein varustettuja.  Kussakin on kaksikin säettä, jotka toistuvat kunkin säkeistön sisällä.  Ei siis säkeistön lopussa.  vaan sen keskellä.  Säkeistöjen muoto seuraa kaavaa:  Ensimmäinen  kertova säe – ensimmäinen kerto – toinen kertova säe – toinen kerto – kolmas kertova säe.  Psalmin loppu  on tyyliltään täysin toisenlainen.  Se on kuin valtavan virran jälkeinen meri, joka ulottaa aavansa laajoille ulapoille.

SUNNUNTAI 30.1.2022

4. sunnuntai loppiaisesta

Jeesus auttaa hädässä

Sunnuntain psalmi:  107:1–2, 23–31

Ensimmäinen kertosäe on Jumalan suurten tekojen ylistys. Jumala kuulee rukouksemme. Hädässä oleva ihminen ei jää yksin, vaan Jumala ottaa korviinsa pyyntömme.  Hän itse vapauttaa hänen puoleensa kääntyvän. Jeesus on nimensä mukaisesti Vapahtaja. Häneen saamme turvata

Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa,

ja Herra päästi heidät ahdingosta.

Kiitollisuus on suuri lahja. Jumala saa ylistyksen suurista teoistaan.  Kun saamme kokea hänen apuaan, niin silloin nöyrä kunnioitus nousee mieleemme. Iloitsemme hänen rakkaudestaan ja avunannostaan.  Jumala on meidät tehnyt. Hän myös pitää meistä huolen. Siksi riemuiten saamme suoda hänelle palvontamme,  kunnioituksemme. Hän Herra on Kaikkivaltias. Hän on hyvä.  Hänen uskollisuutensa varassa saamme elää. Ihmeiden aika ei ole ohi. Yhä edelleen Herra on Jumala. Vieläkin Jeesus vaikuttaa kansansa keskellä. Me ihmiset olemme hänen huolenpitonsa kohteena, hänen rakkautensa osallisia.

Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään,

ylistäkööt ihmeellisiä tekoja,

jotka hän on ihmisille tehnyt!

Koko loppiaiskausi –  tänä vuonna aina 12.2. saakka –  puhuu Jumalan ihmeistä, myös psalmi 107.  Merellä kulkijat ovat joutuneet myrskyyn. Vaara on todellinen aaltojen pauhatessa.  Hätä on suuri, elämä on vaarassa. Kukaan ei voinut sanoa, selviävätkö he siitä vaiko ei.  Vain Herraan turvaaminen oli jäljellä. Niin he tekivät ja apu tuli.

Sunnuntain evankeliumi Matt. 8:23–27 kertoo, miten tämän psalmin sanoma toteutui hyvinkin läheisesti opetuslasten elämässä. He olivat Jeesuksen kanssa ulkona järvellä.  Nousi myrsky. Tilanne kävi uhkaavaksi, mutta Jeesus vain nukkui kaikessa rauhassa.  Hädissään he herättivät Mestarinsa.   Jeesus vastasi tavalla, joka yllätti heidät.  Jeesus antoi käskynsä tuulelle ja aalloille.  Nämä tottelivat.  Tuli aivan tyyni.

Tapaus tuo valtaisan todistuksen. Vapahtajan ihme kertoo hänen olevan Jumala.  Sinänsähän tässä ei ole mitään hänen olemuksensa vastaista. Jo maailmaa luotaessa Jumalan Poika oli Isä Jumalan mukana. Isä loi maailman Pojassa, kuten myös Nikean uskontunnustus sanoo:

Me uskomme yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen,

Jumalan ainoaan Poikaan,

joka on syntynyt Isästä ennen aikojen alkua,

Jumala Jumalasta,

valo valosta,

tosi Jumala tosi Jumalasta,

syntynyt, ei luotu,

joka on samaa olemusta kuin Isä

ja jonka kautta kaikki on saanut syntynsä,

Psalmi:

Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä,
iäti kestää hänen armonsa.
Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut,
jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen.
Jotkut heistä nousivat laivoihin
ja hankkivat elantonsa aavoilla merillä.
He näkivät Herran teot,
syvyyksien ihmeet, hänen suuret tekonsa.
Herra käski, ja nousi myrskytuuli,
meri aaltoili rajusti.
He nousivat korkeuksiin, vaipuivat syvyyksiin,
hädän hetkellä heidän rohkeutensa murtui.
He keinuivat, he huojuivat kuin juopuneet,
heidän taidoistaan ei ollut apua.
Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa,
ja Herra auttoi heidät ahdingosta.
Hän tyynnytti tuulen,
ja aallot hiljenivät.
He riemuitsivat, kun myrsky laantui
ja Herra vei heidät kaivattuun satamaan.
Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään,
ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt!

Ps. 107:1–2, 23–31