Lapsikadon seurausten tunnustaminen on viisautta

Lapsikadosta tuli pysyvä ilmiö. Näin otsikoi Etelä-Suomen Sanomat pääkirjoituksensa (19.8.). Matala syntyvyys ei ole enää mikään uutinen. Siitä on kirjoitettu kolumneissa ja analyyseissä yhä useammin ainakin seitsemän vuoden ajan.

Asian nouseminen otsikoihin on merkki siitä, että asian vakavuus ja matalan syntyvyyden seuraukset aletaan entistä laajemmin tunnustaa. Jarruna matalasta syntyvyydestä kirjoittamiselle on saattanut olla pelko joidenkin syyllistämisestä. Pääministeri Rinteen kehotus 2017 synnytystalkoisiin nosti somemyrskyn (HS 23.8.2017).

Tosiasioiden tunnustaminen on tässäkin viisauden alku. Matalan syntyvyyden seuralaiset odottavat jo oven takana. Matalalla syntyvyydellä on vaikutusta mm. hyvinvointipalveluihin, koulutusjärjestelmään, eläkeikään ja kansalaisyhteiskuntaan. Väestöliiton tutkimusprofessori Anne Rotkirch pitää tilannetta yhteiskunnallisena kriisinä (Yle 11.8.).

Huoltosuhteen vinoutuman vuoksi vanhuksille on riittämättömästi hoitopaikkoja. Matalan syntyvyyden vuoksi kouluja lakkautetaan kiihtyvästi lasten määrän vähentyessä. Tosin nyt on nähty vasta alkumainingit. Toistaiseksi pienimmät ikäluokat tulevat kouluikään vasta kuuden vuoden kuluttua.

 Eläkeikä tulee nousemaan huomattavasti nykyisestä. Jo nyt kuuluu mutinaa sukupolvien eriarvoisuudesta eläkeiän suhteen. Työtekijöiden on jatkossa pysyttävä paljon nykyistä pidempään työelämässä, ja varhaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrän tulisi laskea. Muuten eläkejärjestelmä ei toimi. 

_ _ _

Jonkin yhteiskunnallisen panostuksen tai etuuden perusteluna todetaan usein, että jos ei hankkeelle anneta nyt rahaa, se tulee myöhemmin monin verroin kalliimmaksi. Samoin voisi todeta: jos ei syntyvyys lähde pian nousuun, se tulee myöhemmin kalliiksi. Edessä on nimittäin lisää säästötoimia valtion velkaantuessa työvoiman ja veronmaksajien määrän vähentyessä.

ESS kirjoittaa: ”Pienempään syntyvyyteen pitää yrittää sopeutua yhtä lailla kuin väestön vanhenemiseen ja vähenemiseen.” Sopeutuminen merkitsee hyvin toisenlaista yhteiskuntaa kuin nykyinen pohjoismainen hyvinvointivaltio.

Syntyvyyteen on mahdollista vaikuttaa muutenkin kuin puhumalla synnytystalkoista. Kirkot voisivat kristillisten arvojensa mukaisesti opettaa sitoutumista parisuhteeseen ja rohkaista avioliittojen solmimiseen sekä lasten saamiseen. Lapset ovat Jumalan lahja. Samalla kirkot voivat tukea lapsettomuudesta kärsiviä.

_ _ _

Matala syntyvyys saattaa osaltaan liittyä laajempaan ilmiöön, jolle ominaista on lyhytjänteisyys ja vaikeus nähdä vaivaa. Nämä asiat näyttävät minusta liittyvän matalan syntyvyyden lisäksi kahteen muuhun laskevaan trendiin: koulujen oppimistuloksiin ja urheilusaavutuksiin.

Opinnoissa menestyminen, urheilutulokset ja vanhemmuus vaativat pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä, tavoitteiden asettamista sekä kykyä voittaa vaikeudet (resilienssi). Suomessa urheilumenestys ja syntyvyys ovat laskeneet alle muiden Pohjoismaiden. 

Pariisin olympialaisten tulokset (2024) ja syntyvyys (2021):

Ruotsi 11 mitalia       Syntyvyys 1,67 

Tanska 9 mitalia         Syntyvyys 1,72    

Norja 8 mitalia           Syntyvyys 1,55

Suomi 0 mitalia          Syntyvyys 1,46

Vuonna 2023 Suomen syntyvyys oli laskenut edelleen ja oli 1,26. Syntyvyyden ja urheilumenestyksen välillä ei ole välttämättä suoraa mitään korrelaatiota. Mielestäni molemmissa on kuitenkin kyse positiivisesta kyvystä ottaa vastaan haasteita ja selviytyä niistä.

_ _ _

Aikamme korostaa jokaisen oikeutta tehdä ”autenttisia valintoja” välittämättä muiden arvostelusta, kuten välttää sitoutumista ja lasten saamista. Valinnoilla on vaikutuksensa, joita ei voikaan itse valita. Tällainen on väestötasolla eläkeiän nouseminen ja pakko pysyä työelämässä nykyistä huomattavasti pidempään.

Hesarin Lontoon toimittaja Annamari Sipilä kirjoitti aiheesta varsin suoraan (HS 17.8.): ”Jokaisen kolmekymppisen pitäisi tiedostaa, että viimeistään … 60-vuotiaana kotioven takana alkavat väijyä neljä pahaa haltijatarta: vanhuus, köyhyys, yksinäisyys ja sairaus. … Jos lehtitietoihin on uskominen, suomalainen hyvinvointivaltio on ennen pitkää romahtamassa. Tulevaisuudessa omalla nettovarallisuudella on entistä enemmän väliä. Valtio ei pysty kannattelemaan jokaista aina hautaan asti. Kaikkien kynnelle kykenevien pitää huolehtia itsestään.”

Lapset ovat olleet ennen tulevaisuuden turva ja ovat sitä myös jatkossa.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli

59 KOMMENTIT

  1. Liikakansoitus (= eliöiden lukumäärä ylittää elinympäristön kantokyvyn) on yksi planeettamme suurimmista ongelmista. Meitä on tällä pallolla yli 8 miljardia. YK ennustaa, että väestö kasvaa 10,9 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Mielestäni tämä on suuri haaste koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Mutta jonkun toisen mielestä toki voi olla niin, että urheilijoiden saamatta jääneet mitalit ovat isompi juttu.

  2. Hyvä on kantaa huolta palaneettamme hyvinvoinnista. Maapallomme osaa pitää huolen itsestään. Maa ei ole katoamassa planeettojen joukosta. Väestönkasvu ei ole ongelma palaneetta maalle. Väestölle se sen sijaan tulee olemaan. Jos kannamme nyt huolta koko maailman väestöstä, niin miksi emme kantaisi huolta oman maamme tulevaisuudesta?
    Ilman syntyviä lapsia ei maallamme ole sitä.
    Ilmastonmuutosta paljon vakavampi tilanne on syntymässä koko länsimaiselle yhteiskunnalle. Ilman lapsia syntyy valtava romahdus kaikilla elämän osa-alueilla. Sillä on vakavat seuraukset myös ilmastolle.

    • Pekka: ”Maa ei ole katoamassa planeettojen joukosta.”

      Kyllä silläkin on viimeinen käyttöpäivänsä. Elämä maan päällä tulee loppumaan noin miljardin vuoden kuluttua, kun happi katoaa pallolta. Maa taas tuhoutuu, kun Aurinko laajenee ja nielaisee planeettamme samassa rytäkässä.

    • Pekka: Suomi on osa maailmaa, ei mikään maailmasta ja sen ongelmista poisrajattu alue. Mitä tapahtuu muualla, koskee myös meitä. Maailmassa on tarpeeksi lapsia ja lisää syntyy.

      Suomen erityisongelma on se, ettei maamme hallitus halua päästää tänne työ- ja lisääntymiskykyisiin ihmisiä.

  3. Pekka: ”Kirkot voisivat kristillisten arvojensa mukaisesti opettaa sitoutumista parisuhteeseen ja rohkaista avioliittojen solmimiseen sekä lasten saamiseen.”

    Sillä mitä kirkot puhuvat ei vain taida olla juurikaan merkitystä asiaan. Väestö ei kuuntele kirkkoa eikä toimi sen toiveiden mukaisesti. Ja edelleen puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, joten avioliitto ei ole mikään ratkaisu siinäkään suhteessa.

    Pekka: ”Aikamme korostaa jokaisen oikeutta tehdä ”autenttisia valintoja” välittämättä muiden arvostelusta, kuten välttää sitoutumista ja lasten saamista.”

    Tässä ajassa eläminen onkin juuri siksi erityisen hienoa. Voi elää ihan omien unelmiensa ja toiveiden pohjalta, eikä elämää tarvitse elää kuten esimerkiksi joku kirkko haluaisi. Sellainen ei olisi elämää, sellainen olisi pelkkää helvettiä.

    Lopuksi katkelma tilastokeskuksesta tämän vuoden luvuista:

    ”Tammi–heinäkuun aikana syntyi 25 587 lasta eli 363 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Kuolleiden määrä oli 33 149, mikä on 1 247 vähemmän kuin vuotta aiemmin.”

  4. Joku trolli taas ilmoitellut kommentteja asiattomiksi, kuten omanikin:

    Kommenttisi odottaa moderointia
    Pekka: ”Kirkot voisivat kristillisten arvojensa mukaisesti opettaa sitoutumista parisuhteeseen ja rohkaista avioliittojen solmimiseen sekä lasten saamiseen.”

    Sillä mitä kirkot puhuvat ei vain taida olla juurikaan merkitystä asiaan. Väestö ei kuuntele kirkkoa eikä toimi sen toiveiden mukaisesti. Ja edelleen puolet lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, joten avioliitto ei ole mikään ratkaisu siinäkään suhteessa.

    Pekka: ”Aikamme korostaa jokaisen oikeutta tehdä ”autenttisia valintoja” välittämättä muiden arvostelusta, kuten välttää sitoutumista ja lasten saamista.”

    Tässä ajassa eläminen onkin juuri siksi erityisen hienoa. Voi elää ihan omien unelmiensa ja toiveiden pohjalta, eikä elämää tarvitse elää kuten esimerkiksi joku kirkko haluaisi. Sellainen ei olisi elämää, sellainen olisi pelkkää helvettiä.

    Lopuksi katkelma tilastokeskuksesta tämän vuoden luvuista:

    ”Tammi–heinäkuun aikana syntyi 25 587 lasta eli 363 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Kuolleiden määrä oli 33 149, mikä on 1 247 vähemmän kuin vuotta aiemmin.”

    • Kirkko voisi opettaa pareille sitä, miten parisuhdetta hoidetaan ja miten sen saa kukoistamaan. Nuo tiedot eivät ole mitään salatiedettä, mutta jostain syystä niitä tunnetaan heikosti. Kirkon perheneuvonta keskittyy kriisiparien hoitamiseen, mutta ennaltaehkäisevä toiminta ei näytä kiinnostavan. Taitaa olla myös niin ettei parisuhteen alussa nämä tiedot ja taidot kiinnosta. Sitten kun vaikeudet tulevat esiin niin ei osata suhdetta hoitaa kuntoon. Lasten saaminen edellyttää vakaata parisuhdetta, jossa lapsi voi kokea riittävää turvallisuutta.

    • Kiitos Antero kommentista. Itsekin pidän hyvänä, että ihmiset voivat tehdä valintoja. Samalla on oltava valmis näkemään valintojensa seuraukset ja kantamaan ne itse. Syntyvyyden trendi on ollut 12 vuotta laskeva. Muutaman sadan nousu syntyvyydessä ei välttämättä korjaa tilannetta. Väestötason säilyttävään syntyvyyteen (2,1) tarvitaan yli 10 000 syntyvää lasta lisää vuodessa.

    • Pekka: ”Itsekin pidän hyvänä, että ihmiset voivat tehdä valintoja. Samalla on oltava valmis näkemään valintojensa seuraukset ja kantamaan ne itse.”

      Niin, emmeköhän me ihmiskuntana ole aina ja kaikissa ajoissa kantaneet valintojemme seuraukset ihan itse, niin hyvässä kuin pahassa?

      Pekka: ”Syntyvyyden trendi on ollut 12 vuotta laskeva. Muutaman sadan nousu syntyvyydessä ei välttämättä korjaa tilannetta.”

      ”Tilanne” ei todennäköisesti tule koskaan korjaantumaankaan, mutta tilastot voivat kertoa siitä, että isompi laskusuhdanne alkaa olla taitettu ja olemme saavuttamassa uutta normaalia. Sen kanssa pitää sitten vain oppia elämään ja sopeutua. Sitähän me olemme aina tehneet, miksi tämäkään mikään katastrofi olisi.

      Tulevaisuus ei välttämättä ole monellakaan tavalla historian peili. Teknologia kehittyy ja maailma menee eteenpäin, emme tarvitse käsipareja tulevaisuudessa niihin tehtäviin mihin niitä tarvitaan tänään. Siksi en oikein saa kiinni katastrofiajattelusta, jossa väestön määrän lasku olisi jotenkin erityisen huono asia. Emme me kohtaa sitä siinä samassa maailmassa kuin missä suuret ikäluokat syntyivät.

    • Pekka Pesonen: ”Taitaa olla myös niin ettei parisuhteen alussa nämä tiedot ja taidot kiinnosta. Sitten kun vaikeudet tulevat esiin niin ei osata suhdetta hoitaa kuntoon.”

      Tässä kaikuu väkisin yhdessä pysymisen vanhakantainen maailma. Koska siitä syystähän avioliitot aikaisemmin kestivät; niissä oli pysyttävä tai itkettävä ja pysyttävä. Se ei ole inhimillinen maailma. Ihmiset kehittyvät koko elämänsä ajan, ja toisinaan se pariskunta joka sanoi ”tahdon”, on vuosikymmenten päästä ihmisinä ihan eri paria. Ja silloin joskus ainoa järkevä liike on päästää irti. Parisuhteita ja avioliittoja solmitaan myös aina jonkinlaisen sokeuden vallassa – sitähän ei voi ikinä tietää mitä on lopulta saamassa, varsinkaan rakastumisen huumassa.

      Lopulta millään muulla ei ole väliä kuin sillä, haluaako pariskunta olla yhdessä. Jos ei halua, niin mikään kirkko, hokkuspokkus tai terapiasessio ei tilannetta muuta, ainoastaan pitkittää.

      Pekka Pesonen: ”Lasten saaminen edellyttää vakaata parisuhdetta, jossa lapsi voi kokea riittävää turvallisuutta.”

      Täysin käsittämätön kommentti. Lasten saaminen ei edellytä mitään muuta kuin toimivat hedelmöityslaitteet ja niiden käyttämisen.

  5. Täällä taas trolli ilmoittelee kommentteja asiattomiksi. En usko, että blogisti tekisi niin. Voi miten tyhmää.

    Eli siis uudestaan:

    Liikakansoitus (= eliöiden lukumäärä ylittää elinympäristön kantokyvyn) on yksi planeettamme suurimmista ongelmista. Meitä on tällä pallolla yli 8 miljardia. YK ennustaa, että väestö kasvaa 10,9 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Mielestäni tämä on suuri haaste koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Mutta jonkun toisen mielestä toki voi olla niin, että urheilijoiden saamatta jääneet mitalit ovat isompi juttu.

    • Kiitos kommentista Seija. Olen samaa mieltä maapallon kantokyvyn ylittymisestä liikakansoituksen ja liiallisen luonnonvarojen kulutuksen vuoksi. Sen vuoksi maapallon väkiluvun olisi välttämätöntä laskea. 1900-luvun alun väestötaso (olikohan n. 1-2mrd?) olisi kestävä? Liian nopea syntyvyyden lasku aiheuttaa kuitenkin suuria ongelmia, kuten nyt nähdään. Jos hyvinvointivaltiota pidetään tavoiteltavana, se edellyttää nykyistä korkeampaa syntyvyyttä.

  6. Mielenkiintoinen piirre keskustelun myötä nousee esiin. Voimasta kritiikkiä tulee esiin , kun toisesta tavalla tai toisella ilmastonmuutokseen liittyvästä ongelmasta tahdotaan herättää keskustelua. Ikään kuin tiettyjen ongelmien esiin nostaminen ei olisi hyväksyttävää. Näin toimien voidaan jättää huomiotta ilmastonmuutosta paljon suurempia uhkatekijöitä. Ilmastonmuutos ei lasten tulevaisuutta poista. He tulevat elämään ja sopeutumaan siihen. Nyt monet lapset ovat hyvin ahdistuneita siksi, että uskovat ettei tulevaisuutta ole. Lasten tulevaisuudelle paljon suurempi uhka on siinä, ettei siinä yhteiskunnassa johon he ovat kasvamassa ole tarpeeksi ihmisiä pitämään yhteiskunnan rakenteet pystyssä.

    • Pekka: Ilmastodenialismi on tosiaan yksi tapa suhtautua jo alkaneeseen katastrofiin. En tosin ymmärrä, miten sinä tai muut tuon ajattelun edustajat pystytte välttämään jokapäiväiset uutiset ilmastonmuutoksen seurauksista (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/6bo7h8aMvGv6WiqoEsD2Y1).

      Valitettavasti meidän sukupolvemme on tuhonnut jo lasten tulevaisuutta kovin pahoin. Ei ole näköpiirissä ihmislajia, joka sopeutuisi elämään ilman puhdasta ilmaa, ruokaa ja vettä.

  7. Olen täsmälleen samaa mieltä sotarovasti emerituksen kanssa, että kirkon kannattaisi opastaa avioliittoihin ja lasten hoitamisen ja kasvatuksen arvostamiseen. Ei se tarkoita kenenkään ”käskyttämistä”. Kannattaa myös huomata, että kirkkomme lestadiolaisimmat seurakunnat taitavat olla niissä kunnissa, joiden ikäpyramidi on kaikkein kestävimmällä pohjalla. Lapsia ei tehdä vaan heitä arvostetaan ja otetaan vastaan Jumalan lahjoina. Sitten on toki muistettava, että liian suuri lapsilauma voi johtaa terveys- ja jaksamisongelmiin.

  8. Lasten tulevaisuuden tuhoamisen pieni lapsi käsittää niin ettei sitä ole. Joten on luonnollista että monet pienet lapset ovat ahdistuneita. Vaikka onkin kyse lasten tulevaisuudesta, niin silti ei heidän pitäisi joutua kokemaan ilmastoahdistusta. Eikä kenenkään muunkaan. Ahdistuneisuus estää järkevää ajattelua ja samalla mielekästä varustautumista tulevan varalle. Todellakin ilmasto muuttuu. Emme kuitenkaan tiedä mihin suuntaan. Golfvirran suuntaa saattaa pian muuttua ja täällä on sen jälkeen todella kylmät talvet ja erittäin kuumat kesät. Tästä riittäisi juttua …

  9. Ilmasto, sodat, kriisit, korona… Koululaiset reagoivat sairastumalla jatkuvaan pelkojen ja paniikin lietsomiseen. -Kolmella neljäsosalla saksalaisista koululaisista on kriiseihin liittyvistä peloista johtuvia fyysisiä ja henkisiä ongelmia. Useampi kuin joka toinen 5-10-luokkalainen koululainen on uupunut. Lähes joka kolmas kokee tavallistakin syvempää yksinäisyyttä. Monilla koululaisilla on yhä enemmän uniongelmia, päänsärkyä, selkäsärkyä ja vatsaongelmia.

    Niiden lasten osuus, joilla on jokin näistä ongelmista vähintään kaksi kertaa viikossa on kasvanut kuuden vuoden aikana 25 prosentista 46 prosenttiin. Hätkähdyttävästä kehityksestä kertoo yli 23 000 koululaista 14 osavaltiossa kattanut saksalaisen Terapia ja terveystutkimusinstituutin (IFT-Nord) tekemä tutkimus. Suuren saksalaisen DAK-sairausvakuutuskassan johtajan Andreas Stormin mukaan nuorimman sukupolven psyykkinen terveys on vakavassa vaarassa.

    Tutkimuksen käynnistämässä keskustelussa kysytään myös poliitikkojen ja median osuutta etenkin lapsiin ja nuoriin koululaisiin kipeästi osuvan paniikin lietsomisessa. Poliitikot ja media juoksuttavat etusivuillaan maailmanlopun skenarioita toinen toisensa jälkeen yhdessä militanttien ilmastonsuojelijoiden kanssa. Kritiikin mukaan lapset ovat tässä paniiikinlietsonnassa täysin turvattomia, ja seuraukset näkyvät yhä pelottavammalla tavalla.

    (Pertti Rönkkö, Saksa)

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.