Jeesus pani lapsen opetuslasten keskelle, kun nämä keskustelivat kuka heistä on suurin.
Sunnuntai 30.09.2018
Mikkelinpäivä eli Enkelien sunnuntai
Jumalan sanansaattajat
Evankeliumi: Matt. 18:1-6 (7-9) 10
Vallan väärinkäytöstä palvelevaan rakkauteen
Opetuslasten keskuudessa syntyi kiistaa siitä, kuka heistä oli suurin. Kilpailu vallasta voi rikkoa ihmisten välejä. Tällainen hajaannuksen estämiseksi Jeesus tarttui heti asiaan ja esti riidan syntymisen. Kukkoilevien kaverusten vastapainoksi hän pani pienen lapsen joukon keskelle ja sanoi, että tässä on paikalla olevista kaikkein arvokkain.
Sama kysymys kuin Matteuksen tekstissämme: ”Kuka on suurin?” esiintyy myös Markuksen evankeliumissa:
”33 He saapuivat Kapernaumiin. Kotiin tultuaan Jeesus kysyi opetuslapsilta: ”Mistä te matkalla keskustelitte?” 34 He olivat vaiti, sillä he olivat väitelleet siitä, kuka heistä oli suurin. 35 Jeesus istuutui, kokosi kaksitoista opetuslastaan ympärilleen ja sanoi heille: ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija.” 36 Sitten hän asetti heidän keskelleen lapsen, otti hänet syliinsä ja sanoi: 37 ”Joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Ja joka ottaa minut luokseen, ei ota minua, vaan sen joka on minut lähettänyt.”
Huomaamme kuitenkin miten ensimmäisten sijojen hamuaminen on meissä ihmisissä sisäsyntyistä. Vähän myöhemmin samassa evankeliumissa, Matt. 20:20-28, tapaamme Sebedeuksen poikien äidin anomassa pojilleen kunniapaikkoja taivasten valtakunnassa.
Vanhan perinteen mukaan Sebedeuksen vaimo oli Salome ja pojat olivat Jaakob ja Johannes.
Tämä Salome oli neitsyt Marian kihlanneen Joosefin tytär. Nimittäin ensimmäisestä avioliitostaan Joosefilla oli neljä poikaa: Jaakob, Joosef, Juuda ja Simeon sekä kolme tytärtä, Ester, Martta ja Salome, Sebedeuksen vaimo. Uudessa testamentissa näitä nimitetään Jeesuksen veljiksi ja sisariksi. Tässä seurataan juutalaista yhteisöllistä ajattelutapaa, jonka mukaisesti Jeesusta nimitettiin näiden Joosefin lasten veljeksi, koska hän kasvoi samassa lapsikatraassa.
Taivasten valtakunnassa suurin on se joka palvelee. Yhteisen hyvän edun hakeminen luo luottamusta ja vie asioiden hoitoa eteenpäin. Lapsista huolehtiminen rakentaa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Kun meistä vanhemmista aika jättää, niin tulevat sukupolvet vievät maailmaamme eteenpäin.
Enkelit ovat kanssamme turvanamme
Me ihmiset emme elä yksin. Seurassamme on Jumalan enkeleitä. He varjelevat meitä vaeltaessamme ajallisessa elämässämme eteenpäin. Jumala on luonut heidät ja antanut heille palvelutehtävän. He suojelevat ja varjelevat maailmaamme, ihmiskuntaamme, kansoja, yhteisöjä, kirkkoa, seurakuntia, itsekutakin ihmistä omalla paikallaan.
Kun kokoonnumme messuun niin paikalla voi olla vähän tai paljon ihmisiä. Ihmisten määrä ei kuitenkaan koskaan voi ylittää taivaan enkelien määrää. Emme voi laskea heidän lukuaan. Niin mittaamaton on heidän joukkonsa.
Ehtoollisen vieton yhteydessä luettavassa prefaatiossa lausumme:
”Me kiitämme sinua tästä taivaan lahjasta
ja laulamme sinulle ylistystä enkelien ja kaikkien pyhien kanssa.”
Myös perheen parissa tai yksinään toimitetussa rukoushetkessä enkelit ovat luonamme. He ovat meidän turvamme kaikissa tilanteissa.
Lutherin aamu- ja iltarukouksessa pyydämme Jumalan enkelien suojelua elämäämme, jottei elämää tuhoava Perkele pääse meitä vahingoittamaan.
Aamurukouksessa sanomme:
” — Pyydän sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä ja kaikesta pahasta, että tekoni ja koko elämäni olisivat mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”
ja iltarukouksessa:
”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet kuluneena päivänä minua armollisesti varjellut. Pyydän sinua: anna anteeksi kaikki syntini, joilla olen vääryyttä tehnyt, ja varjele minua armollisesti tulevana yönä. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”
Tässä ketjussa on paljon keskusteltu yhdestä sanasta.
Päälinjaus kuitenkin on se että koko klassinen kristikunta tunnustautuu siihen, että Maria on ikuinen neitsyt. Tässä ketjussa käydyssä vilkaassa keskustelussa tänä perustavaa näkökulmaa on pitänyt esillä Juha.
Koska tämä aihe on kerta toisensa jälkeen herättänyt keskustelua, niin panen tähän viittauksen puheenvuoroon, missä selostetaan kirkkomme tunnustuksen näkemys asiasta.
https://www.kotimaa.fi/blogit/kuka-jeesus-on-keskustelua/#comment-254379