Lukijani!
Olemme tienhaarassa. Eduskuntaan pyrkivät puolueet yrittävät ohjata kansan uurnille mikä etikalla, mikä hunajalla. Itse kyselen etiikan perään.
Valtionvarainministeriö julkaisi maaliskuun alussa päätelmiä siitä, kuinka paljon valtion menoja tulisi supistaa talouden tervehdyttämiseksi. Ministeriön verokartoituksessa on myös muutama mallilaskelma siitä, miten erilaiset veroihin tai tulonsiirtoihin kohdistuvat toimet vaikuttaisivat tavoitteen saavuttamiseen.
Uutisissakin (28.3.) on yritetty kertoa, mitä tulonsiirtojen kasvun hillitseminen voisi tarkoittaa. Jopa eläkkeisiin voisi taas puuttua. Ainoa ”tuote”, josta maassamme ei uutisen mukaan ole syytä nipistää, on toimeentulotuki.
Kristitylle sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sitä, että kaikille on turvattu jokapäiväinen leipä. Siihen löytyy peruste niin Vanhan testamentin mannaihmeestä kuin Jeesuksen opettamasta Isä meidän -rukouksesta. Ihanne tasajaosta ei ole toteutunut. Vaikka Jeesus oli köyhien puolella, niin hän tajusi todellisuuden suhteessa tulonjakoon. Sitä osoittavat hänen sanansa: ”Köyhät teillä on luonanne aina.” (Joh. 12:8)
Numeroiden kertomaa
Tilastotieteilijät tuottavat päättäjille kuvan yhteiskunnasta numeroin. Laskelmien pitää olla tiiviitä ja vertailukelpoisia ja siksi raakalukuja muokataan. Samalla niiden tulkitseminen käy hankalaksi, jopa harhauttavaksi. Esimerkki: Tilastokeskuksen tuottaman Suomi lukuina 2022 s. 24 mukaan kotitalouksien kulutusmenoista noin joka kahdeksas euro kului elintarvikkeisiin niin vuonna 2000, 2010 kuin 2020. Yksinkertainen luku peittää alleen sen, että pienituloisin 5 % talouksista joutuu käyttämään tuloistaan samaan tarkoitukseen kolme kahdeksatta osaa.
Miten lukuun on päädytty? Tilastokeskus kertoo, että vuonna 2021 pienituloisin 5 % sai rahatuloja noin 11.700 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden. Kolmen hengen kotitaloudessa voi olla 1,6–2,0 kulutusyksikköä riippuen siitä, kuinka monta täysi-ikäistä, teiniä tai nuorempaa lasta siihen kuuluu.
Kohtuullisen minimin viitebudjetin mukaan aikuisen ruokamenot ovat olleet noin 240 euroa, teinin noin 250 euroa ja nuoremman lapsen noin 170 euroa kuukaudessa. Siten ruokaan kuluu 37,0–37,9 prosenttia rahatuloista.
Pienituloisimman (alin 5 %) kolmihenkisen kotitalouden elintarvikemenot vuoden 2021 luvuin
Kuluttaja | Kulutus-| Ruokaan | A | B | C | D | E |
_________ | yksikköä| €/kk | | | | | |
1. aikuinen | 1,0 | 240 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 |
2. aikuinen | 0,5 | 240 | 1 | 1 | 0 | 0 | 0 |
Teini 13–17 v | 0,5 | 250 | 1 | 0 | 2 | 1 | 0 |
Lapsi 0–12 v | 0,3 | 170 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 |
Yhteensä | | |2,0|1,8|2,0|1,8|1,6|
€/kotitalous*: A 23.400; B 21.060; C 23.400; D 21.060; E 18.720
Ruokaan € 8.760 7.800 8.880 7.920 6.960
– josta alv 14 % 1.226 1.092 1.243 1.109 974
Ruokaan % 37,4 % 37,0 % 37,9 % 37,6 % 37,2 %
*) kantaluku on 11.700 €/kulutusyksikkö.
Entä jos?
Ahtaimmin elävät kotitaloudet maksavat ruoastaan muiden tavoin 14 %:n arvonlisäveroa. Jos tuon pienituloisimman kansanosan arkea koetettaisiin helpottaa alentamalla ruoan arvonlisävero vaikkapa Ruotsin 12 prosenttiin, niin hyöty kolmijäsenisille kotitalouksile olisi 140–180 euroa vuodessa. Parempituloiset hyötyisivät enemmän. Tai kauppa, jos se korottaisi omaa katettaan.
Entä jos elintarvikkeiden arvonlisävero korotettaisiin 17 %:iin, jollainen se oli viimeksi vuonna 2009? Haitta pienituloisimmille kotitalouksille olisi 210–270 euroa vuodessa. Valtiovarainministeriö on laskenut haitan vain tulokymmenyksittäin. Sitä soveltaen haitta olisi vain 75 euroa ja siitäkin puolet korvautuisi etuuksien kasvulla. Tilaston tuottama näköharha?
Jos havaintoni pitävät paikkansa, niin veron kiristäminen voi johtaa ennen pitkää tilanteeseen, joka vallitsi piiritetyssä Samariassa vuosituhansia sitten. Vuoden 1933 raamatunkäännöksen mukaan siellä oli ”suuri nälänhätä, niin että aasinpää maksoi kahdeksankymmentä hopeasekeliä ja neljännes kab-mittaa kyyhkysensontaa viisi hopeasekeliä.” (2. Kun. 6:25)
Viisi hopeasekeliä painaa noin 70 grammaa, mikä hopean nykyhinnoin on noin 50 euroa. Sillä sai Samariassa puolisen litraa köyhien maustesipulia. Kyyhkysensonnan on nimittäin arveltu tarkoittavan muun muassa puutarhoissa kasvavaa sarjatähdikkiä. Tai valkosipulia.
Etuuksien kasvun vähittäinen jarruttaminen olisi eettisesti kestävämpää. Etenkin jos vastaisten inflaatiotarkistusten pienentäminen prosenttiyksiköllä korvataan erillisellä tasokorotuksella niille kotitalouksille, jotka elävät pelkkien tulonsiirtojen varassa. Siis euroilla prosenttien sijaan, kuten kevään työehtosopimuksissa on tehty ammattialoilla, joiden työntekijät ovat pienipalkkaisimpia. Silloin koko valtiontaloudessa lopputulemana olisi terve downshiftaus eikä yhdenkään tulonsiirtojen varassa elävän kansalaisen tarvitsisi turvautua epäterveellisiin ravinnonkorvikkeisiin.
Sinun
Harmaa rovasti
Valtion budjetissa on kaksi puolta, tulot ja menot. Tulopuolen tarkastelu tahtoo leikkausinnossa (tarkoituksellisesti) unohtua.
Väärinkäsitysten välttämiseksi: en tarkoita blogistia, vaan television puhuvia päitä.
Alla kolme kohtaa talouden kuntoon saattamiseen.
1) Terveintä menojen leikkaamista ovat yritystuet, jotka pelkästään hävittävät rahaa kannattamattoman (=järjettömän) toiminnan ylläpitoon.
2) Menoista taas pitää leikata vahingollisia, kuten ”kehitysyhteistyö”, siltä osin kun se varastetaan ja menee korruptioon kohdemaissa.
3) Terveydenhuolto on valettava kokonaan uusiksi kuin Siegfridin miekka Wagnerin oopperassa, ei koetettava korjata.
3A) Maahan viisi miljoonapiiriiä (Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Oulu) erikoissairaanhoitoon nykyisten järjettömien pahoinvointipiirien sijaan.
3B ) Perusterveydenhuolto itsenäisten ammatinharjoittajien työosuuskunnille, joissa korkeintaan 10 jäsentä. Pörssifirmat ulos. Valtio tekee näiden kanssa sopimukset liittojen kautta. Työterveyttä ei tarvita erikseen, koska perusterveydenhuolto toimii näin hyvin. Kaikille nimetään omat lääkärit/hammaslääkärit/terveydenhoitajat. Jos ei kelpaa, voi kohtuullisen pienellä lisärahalla vaihtaa tietyin ehdoin. Järjestelmä ulkopuolisia toimijoita ei rahoiteta verovaroin.
3C) Kunnon valvonta terveydenhuoltoon, jatkuvat ja huolelliset auditoinnit ym.
Näin (3A-3C) terveydenhuolto on järjestetty muualla Euroopassa ja se on paljon Suomea tasa-arvoisempaa tavoitettavuudessaan.
Jorma ja Jari.
Kiitos havainnoista ja näkemyksistä. Leikkauksista puhuminen on ymmärrettävää tilanteessa, jossa on jo pitkään eletty yli varojen. Mutta senkään ei pitäisi johtaa sokeuteen.
Kaasun ja jarrun yhtäaikainen käyttö sopii eräissä rajatuissa tilanteissa autoiluun. Miksipä sitä ei voitaisi soveltaa myös valtiontalouteen?
Jos Suomessa olisi asiantuntijavalta, niin meillä jo olisi vain viisi, enintään kaksitoista aluetta vastaamassa koko valtakunnan sosiaali- ja terveydenhoidosta. Siihen suuntaan lienemme toki vähitellen matkalla konsulttinamme raha.
Päivitys: YLE:n TV-uutiset 3.4. klo 20:30 ajankohtaistivat hätkähdyttävällä tavalla Samarian muinaisen nälänhädän. Aasian kirjeenvaihtaja Kirsi Crowley vieraili Sri Lankassa. Aiheena oli maan ja sen väestön heikko taloudellinen tilanne. Kuvaus sisälsi näkymän erään perheen ruokaan: hiukan sipulisilppua padan pohjalla. Perheenäidin kertomus tilanteesta alkaa noin lähetyksen kohdasta 19:30.