Piispa Teemu Laajasalolle 9.1.2018 esittämistäni kysymyksistä liikkuu julkisessa keskustelussa monenlaisia tietoja, joista osa on erkaantunut kauas alkuperäislähteistä. Koska kysymyksistäni esitetään paikkansa pitämättömiä väitteitä, katson perustelluksi nyt julkistaa kysymyslistani. Se on julkinen asiakirja, jonka halukkaat saavat myös tuomiokapitulin kirjaamosta.
Asiakirja ei sisällä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa. Olen alla olevasta silti osin poistanut niiden henkilöiden nimiä, joille Laajasalo on tarjoillut aterioita. Odotan edelleen (25.2.2018) Laajasalolta vastauksia kysymyksiini.
SAATEKIRJE
Hyvä piispa Teemu Laajasalo,
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana olen saanut tehtäväkseni toimia piispan kanssa yhteistyössä Helsingin hiippakunnan palvelemiseksi. Siksi pidän tärkeänä, että talousasioihisi kohdistuvat epäilyt selvitetään. Asia on merkityksellinen sekä kirkon että oman oikeusturvasi kannalta. Piispanviran haltijan on voitava nauttia luottamusta sekä kirkossa että muussa yhteiskunnassa.
Yrityksesi TL Opetus Oy:n olemassaolo tuli minulle yllätyksenä syksyllä 2017, piispanvaalin jälkeen. Olit Kallion kirkkoherrana aloittaessasi sanonut julkisuudessa (Kotimaa 4.1.2013), että aiot luopua liiketoiminnasta keskittyäksesi kirkkoherran viranhoitoon. Jäin siihen käsitykseen, että toimit ilmoittamallasi tavalla. Olit koulutusliiketoiminnan myytyäsi kuitenkin jatkanut yritystoimintaa muulla tavalla.
Koska yrityksen tilanteesta nousi julkisuuteenkin epäselviä seikkoja, ehdotin sinulle 6.9. vapaaehtoisen erityistilintarkastuksen teettämistä TL Opetus Oy:ssä. En missään vaiheessa ehdottanut erityinen tarkastus -nimistä oikeustointa enkä perustellut esitystä velkojien, vaan hiippakunnan edulla: epäselviin kysymyksiin tuli saada vastaukset. Selvitin mahdollisuutta maksaa tarkastuksen kuluja tuomiokapitulin varoilla. Et suostunut tarkastukseen, ja keskustelumme 28.9. päättyi näiltä osin tuloksettomana. Vastahakoisuutesi asioiden selvittämistä kohtaan ei ainakaan vähentänyt huoltani. Kuten tapaamisessa 28.9. sovimme, ryhdyin laatimaan sinulle yksilöidympää kysymyslistaa selvitystä edellyttävistä asioista.
Muodostaakseni käsitystä yrityksen liiketoiminnasta pyysin TL Opetuksen laskuja ”summamutikassa” sellaisilta julkisyhteisöiltä, joille arvelin sinun voineen tarjota yhtiön palveluita. Tein asiakirjapyyntöjä mm. Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Joensuun, Seinäjoen, Savonlinnan ja Oulun seurakunnille ja -yhtymille sekä kirkkohallitukselle. Tällä tavalla löytyi useita asiakassuhteita yritykseesi.
Koska taloudenpitosi yrittäjänä sisälsi mielestäni kyseenalaisia piirteitä, halusin selvittää myös, miten olet hoitanut virkavastuuseen kuuluvia talousasioita kirkon palveluksessa. Pyysin entiseltä työnantajaltasi Helsingin seurakuntayhtymältä asiakirjajulkisuuden perusteella julkiset tiedot luottokorttitositteistasi viime vuosina. Niihin tutustuttuani pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista.
Piispana olet hiippakuntamme ylin laillisuusvalvoja ja julkinen vallankäyttäjä. Siksi on merkityksellistä selvittää, miten olet noudattanut osakeyhtiö- ja kirjanpitolakia sekä muuta yritystoiminnan säädöstöä yrityksessäsi TL Opetus Oy:ssä (ent. IHS Huippuvalmennus Oy).
Piispana olet hiippakuntamme ylin eettinen suunnannäyttäjä. Se, millaista eettistä normistoa olet noudattanut liikkeenharjoittajana sekä viranhaltijana julkisessa virassa kirkkoherrana ja yhtymän johtajana, kuvaa sitoutumistasi moraaliin.
Kysymykset 1-20 perustuvat niihin julkisiin asiakirjoihin ja tietoihin, joita olet toimittanut yrityksestäsi kaupparekisteriin ja verohallinnolle. Kysymykset 21-23 koskevat toimintaperiaatteitasi. Kysymykset 24-40 liittyvät Helsingin seurakuntayhtymän luottokortin käyttöön.
Muotoilemani kysymykset perustuvat luottokorttitositteista tekemiini poimintoihin ja toimintaasi kuvaaviin esimerkkeihin eivätkä ole kaikenkattavia. Tulen ehdottamaan Helsingin seurakuntayhtymän sisäiselle tarkastukselle ja/tai tilintarkastukselle yksityiskohtaista tutkintaa kortinkäytöstäsi.
Pyydän sinua toimittamaan kohtuullisessa ajassa eli 16. tammikuuta 2018 mennessä tiedon siitä, milloin vastaat hiippakunnalle alla oleviin kysymyksiin. Olen pyrkinyt muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksiselitteisiksi, mutta jos et ymmärrä niistä jotakin, avaan sitä ja sen tausta-aineistoja mielelläni. Asioiden selvittäminen ja kuntoon saattaminen on raskasta, mutta se on kahdesta vaihtoehdosta parempi.
Helsingissä 9. tammikuuta 2018
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
OSA 1: Kysymyksiä TL Opetus Oy:n toiminnasta
Olen merkinnyt lyhenteellä TL ne kysymykset, joihin odotan vastausta sinulta. Lyhenteellä ETT merkitsin kysymykset, joihin tarvitaan vastaus myös erityistilintarkastuksen tekijältä tai vastaavalta taholta.
Toimitit yrityksesi TL Opetus Oy:n 2014, 2015, 2016 ja 2017 päättyneiden tilikausien (kausi 1.7.-30.6.) tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin 14.12.2017 eli kausien 2014-2016 osalta erittäin paljon myöhässä. Tilintarkastajasi antoikin tästä huomautuksen.
Toimitit yrityksesi TL Opetus Oy:n 2014, 2015, 2016 ja 2017 päättyneiden tilikausien (kausi 1.7.-30.6.) tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin 14.12.2017 eli kausien 2014-2016 osalta erittäin paljon myöhässä. Tilintarkastajasi antoikin tästä huomautuksen.
KYSYMYS 1 (TL): Miksi laiminlöit yrityksesi tilinpäätösten ja tilintarkastusten tekemisen 2014-2016 päättyneiltä kausilta ja toimitit asiakirjat vasta viranomaisen niitä erikseen pyytäessä, silloinkin reilusti määräajan jälkeen (kaupparekisterin 18.8.2017 antama kahden viikon määräaika umpeutui 1.9.2017)?
KYSYMYS 2 (TL ja ETT): Onko TL Opetus Oy:n kirjapito tehty lain mukaisesti ja ajallaan em. kausina? Mikäli on, miksi yhtiö ei tehnyt kirjanpitoihin perustuvia tilinpäätöksiä ja suorittanut tilintarkastuksia ajoissa? Mikäli kirjanpitoa ei ole tehty ajallaan, onko yrityksen vastuuhenkilöä Teemu Laajasaloa syytä epäillä osakeyhtiölain ja kirjanpitolain vastaisesta toiminnasta sinä aikana, jona hän laiminlöi velvoitteensa?
Kysymys 3 (TL ja ETT): Joulukuussa 2017 kaupparekisteriin toimittamiesi tilinpäätösten sisältö poikkeaa osin jopa melko paljon niistä luvuista, jotka olet aiemmin toimittanut verohallinnolle. Esimerkiksi vuonna 2015 päättyneellä kaudella liikevaihtoa oli verottajalle antamassasi versiossa 14 000 euroa, mutta kaupparekisteriin myöhässä toimittamassasi versiossa liikevaihtoa oli jälkikäteen löytynyt peräti 50 000 euroa enemmän. Tuloskin koheni vastaavasti. Miten on mahdollista, että eri viranomaisille annetut tiedot yrityksen tilinpäätöksestä ovat näin erilaisia?
Kysymys 4 (TL): Aloitit Kallion kirkkoherrana helmikuussa 2013. Sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti 23. elokuuta 2017 toi liiketoimintasi julkisuuteen, kirjoitit Facebook-sivullasi: ”Suomen Kuvalehdessä on juttu vanhasta firmastani. Firma jäi jäljelle liiketoimintakaupan jälkeen 2013 ja siinä ei käytännössä ole ollut toimintaa sen jälkeen.” Kuitenkin neljän viime tilikauden aikana eli Kallion kirkkoherrana toimiessasi olet tehnyt TL Opetus Oy:lle liikevaihtoa yhteensä 153 465 euroa, ja yritys on kaupparekisterin mukaan ollut toiminnassa keskeytyksettä. Miksi väität, että yrityksessäsi ”ei käytännössä ole ollut toimintaa” vuoden 2013 liiketoimintakaupan jälkeen?
Kysymys 5 (TL ja ETT): Vuonna 2010 päättyneestä tilikaudesta kaupparekisterissä on kaksi eri versiota. Ensimmäisen version (tilinpäätös vahvistettu 18.2.2011) mukaan yrityksen tulos oli noin 10 000 euroa voitollinen, toisen version mukaan (versio jätetty rekisteriin 11.3.2011) tulos oli vajaat 98 000 euroa tappiollinen. Miten on mahdollista, että tilinpäätös on muuttunut ja vieläpä sen jälkeen, kun se on vahvistettu ja tilintarkastus tehty?
Kysymys 6 (TL ja ETT): Kumpi versioista on oikea?
Kysymys 7 (TL ja ETT): 2011 päättyneellä kaudella yrityksen velat ovat lisääntyneet. Tilinpäätöksen vertailutiedoiksi esität jälleen edellisen kauden kahdesta erilaisesta tuloksesta version nro 1 (parempi), mikä parantaa tasettakin noin 100 000 eurolla. Hakiko yritys lainarahoitusta paremmalla vai huonommalla tilinpäätösversiolla?
Kysymys 8 (TL ja ETT): Mihin katosi vertailutiedoista 11.3.2011 rekisteröity, huonompaa tulosta näyttänyt tilinpäätös?
Kysymys 9 (TL ja ETT): Tasetta kohentavia siirtosaamisia, joiden sisältö ei käy ilmi tilinpäätöksen liitteistä, on 2011 päättyneellä kaudella jopa 308 000 euroa. Mitä nämä siirtosaamiset olivat ja miten niiden olemassaolo voidaan todentaa?
Kysymys 10 (TL ja ETT): Vuonna 2012 päättyneestä tilikaudesta on jälleen kaksi erilaista tilinpäätösversiota. Ensimmäisen mukaan yritys teki tappiota 303 000 euroa. Toisen, lähes vuosi myöhemmin (27.11.13) rekisteröidyn tilinpäätöksen mukaan tappiota oli 534 000 euroa. Tappion syvenemistä selittävät muun muassa 150 000 eurolla kasvaneet ”muut kulut” sekä palkka- ja palkkiokulut, jotka jälkikäteen kasvavat noin 60 000 euroa. Miksi tilinpäätöksestä on olemassa kaksi aivan erilaista versiota?
Kysymys 11 (TL ja ETT): Miten saman kirjanpidon perusteella on mahdollista päätyä kahteen näin eri mittaluokissa olevaan tulokseen?
Kysymys 12 (TL ja ETT): Miten on mahdollista, että jopa edellisen tilikauden tappioluku on asiakirjoissa taannehtivasti muuttunut?
Kysymys 13 (TL): Myit IHS Huippuvalmennuksen valmennusliiketoiminnan PRO Huippuvalmennus Oy:lle niin, että kauppa toteutui ostajan mukaan tammikuussa 2013. Kumpaa versiota edellisen kauden tilinpäätöksestä käytit tämän kaupan yhteydessä?
Kysymys 14 (TL): Vuonna 2013 muutit yrityksesi nimen TL Opetus Oy:ksi ja aloitit Kallion kirkkoherrana. TL Opetus Oy:n tulos tällä kaudella oli 133 000 euroa voitollinen. Kuitenkin yhtiön oma pääoma oli suuren velkaisuuden takia painunut negatiiviseksi, mistä tilintarkastaja huomautti kehottaen sinua ryhtymään osakeyhtiölain 20 luvun 23 pykälän mukaisiin toimiin eli rekisteri-ilmoituksen tekoon viipymättä.
Miksi et tehnyt lain edellyttämää rekisteri-ilmoitusta, vaikka olit tietoinen yrityksen oman pääoman menetyksestä ja tilintarkastajasi siitä sinulle vielä erikseen huomautti? Teit ilmoituksen vuosia myöhässä ja jätit sen kaupparekisteriin vasta 19.12.2017.
Miksi et tehnyt lain edellyttämää rekisteri-ilmoitusta, vaikka olit tietoinen yrityksen oman pääoman menetyksestä ja tilintarkastajasi siitä sinulle vielä erikseen huomautti? Teit ilmoituksen vuosia myöhässä ja jätit sen kaupparekisteriin vasta 19.12.2017.
Kysymys 15 (TL ja ETT): Vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella eli Kallion kirkkoherrana jo toimiessasi TL Opetus Oy teki liikevaihtoa 34 000 euroa. Vuonna 2015 päättyneellä kaudella tilinpäätöksestä on jälleen kaksi erilaista verohallinnolle toimitettua versiota. Toisen mukaan liikevaihtoa oli 14 000 euroa ja toisen mukaan 21 000 euroa. Myös tappion suuruudessa on muutaman tuhannen euron ero eri versioiden välillä. Kolmannen, eli joulukuussa 2017 kaupparekisteriin toimittamasi version mukaan yhtiöllä oli liikevaihtoa 2015 päättyneellä kaudella 64 000 euroa. Mistä tämä kaikki liikevaihto yllättäen jälkikäteen löytyi?
Tasetta kohentavat 121 000 euron (toisessa ja kolmannessa versiossa noin 60 000 euron) myyntisaamiset. Miten näiden myyntisaamisten olemassaolo voidaan todentaa? Mikä summa myyntisaamisissa piti paikkansa?
Tasetta kohentavat 121 000 euron (toisessa ja kolmannessa versiossa noin 60 000 euron) myyntisaamiset. Miten näiden myyntisaamisten olemassaolo voidaan todentaa? Mikä summa myyntisaamisissa piti paikkansa?
Kysymys 16 (TL): Erikoista on, että 2014, 2015 ja 2016 päättyneillä kausilla eräät luvut verohallinnolle toimittamissasi tilinpäätöstiedoissa ovat täsmälleen samat. Esimerkiksi siirtosaamisia on pysyvästi 350 euroa ja yrityksen tilillä on rahaa joka kesäkuun viimeinen päivä täsmälleen 2077,95 euroa.
Miten näin ihmeellinen sattuma on mahdollinen? (Vaikka tili olisi koskematon, sen saldoon yleensä vaikuttavat palvelumaksut ja talletuskorot siten, että tilin saldo vaihtelee ainakin hieman.)
Miten näin ihmeellinen sattuma on mahdollinen? (Vaikka tili olisi koskematon, sen saldoon yleensä vaikuttavat palvelumaksut ja talletuskorot siten, että tilin saldo vaihtelee ainakin hieman.)
Kysymys 17 (TL ja ETT): Vuonna 2016 päättyneellä kaudella suurehkot myyntisaamiset (121 000 tai 60 000, tilinpäätöksen versiosta riippuen) tulevat maksetuiksi eli nollaantuvat. Kuka tai mikä asiakas maksoi nämä suuret velkansa TL Opetus Oy:lle?
Kysymys 19 (TL): 2016 päättyneellä kaudella yrityksen velkojen rakenne muuttui. Yritys sai jostain muualta kuin pankista 130 000 euroa lainaa. Olet julkisuudessa kertonut antaneesi itse lainaa osakeyhtiöllesi. Omien verotietojesi mukaan et ole saanut noihin aikoihin ylimääräisiä tuloja tai lahjoja, eikä kyseisen summan säästäminen kirkkoherran vuosipalkasta näytä mahdolliselta. Kuka tai mikä taho lainoitti sinua tai yritystäsi po. tilikaudella 130 000 eurolla? (Kysymyksellä on merkitystä mahdollisten sidonnaisuuksien toteamiseksi.)
Kysymys 20 (ETT): Suomen Kuvalehden (23.8. ja 25.8.2017) tietojen mukaan Teemu Laajasalo on nostanut yrityksestä osakaslainan lainvastaisesti. Milloin ja miten Laajasalo on hoitanut tämän osakaslainan takaisinmaksun yritykselle?
OSA 2: Kysymyksiä liiketoimintasi ja viranhoitosi eettisistä periaatteista
Kysymys 21: Olet toiminut Kallion kirkkoherran virassa helmikuusta 2013 alkaen. Samaan aikaan olet laskuttanut yrityksellesi tuloa kirkon töistä. 14. marraskuuta 2014 laskutit kirkon tiedotuskeskukselta (Tuomo Pesonen) 7500 e + matkakulut + alv 24% seurakuntavaalitilaisuuksista, joita olit järjestänyt 25.-31.10.2014 viidellä paikkakunnalla. Laskun kokonaissumma oli 9861,97 euroa ja eräpäivä ”heti”. Laskun liitteessä perustelit, että olet virkatyönä ”ilmaiseksi osallistunut seurakuntavaalien julkisuuskampanjaan omalla naamallani” ja pidät erikseen maksettavien ”täsmäiskujen” hankintaa ”erittäin järkevänä” sekä toivot vastaavalle liiketoiminnalle jatkoa.
a) Miksi olet laskuttanut kirkolta kirkollisista tehtävistä yrityksenä samaan aikaan, kun olet nauttinut kirkon työstä kuukausipalkkaa? (Viittaan kysymyksellä myös muihin laskuihin, joilla olet TL Opetus Oy:nä viime vuosina laskuttanut eri seurakuntia työskentelystäsi).
b) (TL ja ETT) Kyseisen laskun tilinumero poikkeaa muiden yrityksesi lähettämien laskujen tilinumeroista. Olet laskuttanut 9861,97 euron summan tilille 146950-49891. Onko tämäkin yrityksesi tilinumero vai jokin muu tili? Mikä tai kenen tili on kyseessä?
Kysymys 22: Hait yritystoimintaasi varten tuomiokapitulilta sivutoimilupaa luennointiin yms. 18.8.2016 mutta et hakemuksessasi lainkaan maininnut, että sinulla on osakeyhtiö TL Opetus Oy. Keskustelussamme 28.9.2017 kapitulin neuvotteluhuoneessa pysyit kannassasi, jonka mukaan yritystoimintaa varten sivutoimilupaa haettaessa ei ole pakko mainita yrityksen olemassaoloa. (Olin ja olen edelleen tästä asiasta eri mieltä; vakiintuneen käytännön mukaan yritys mainitaan aina hakemuksessa, jos hakija aikoo tehdä sivutyötä yritykselle.) Toistit keskustelussamme useaan kertaan myös, että kapituli ei erikseen tiedustellut sinulta yrityksen olemassaolosta. Sen sijaan, että olisit sivutoimilupaa hakiessasi oma-aloitteisesti kertonut yrityksestäsi (tai edes ottanut vastuun siitä, ettet sitä kertonut), katsoit kapitulin kantavan vastuun siitä, ettei se tiedustellut sinulta mahdollisen yrityksen olemassaolosta.
Onko yllä oleva nyt lopullinen vastauksesi kysymykseeni, miksi et maininnut yrityksen olemassaoloa sivutoimilupahakemuksessasi, vai haluatko vielä täydentää vastaustasi jotenkin?
Onko yllä oleva nyt lopullinen vastauksesi kysymykseeni, miksi et maininnut yrityksen olemassaoloa sivutoimilupahakemuksessasi, vai haluatko vielä täydentää vastaustasi jotenkin?
Kysymys 23: Et maininnut TL Opetus Oy:tä myöskään piispanvaalikampanjasi ansioluettelossa verkkosivuillasi. Miksi päätit jättää yrityksen mainitsematta?
OSA 3: Kysymyksiä seurakuntayhtymän luottokortin käytöstä
Sinulla on Kallion kirkkoherrana ja yhtymän johtajana toimiessasi ollut käytössäsi kirkkotyönantajan luottokortti FirstCard. Yhtymän luottokorttia koskevan ohjesäännön mukaan luottokortti on tarkoitettu ”työhön liittyvien hankintojen sekä virkamatkojen yhteydessä tapahtuvaan maksamiseen”. Ohjesäännön mukaan ”kortin käyttö yksityisiin menoihin on kaikissa tilanteissa kielletty”.
Lukumääräisesti luottokorttikuiteissasi on runsaasti ravintoja- ja taksikuluja. Mukana on myös hotelleja, kukkakaupan laskuja ja sekalaisia kuluja, kuten kopiointia, Coca-Colaa, Flow-festivaalin lippuja ja samppanjaa Alkosta.
Hyvin suuren osan kuiteista olet hävittänyt tai kadottanut. Esimerkiksi vuonna 2017 seurakunnat ovat kortinkäyttösi kautta kustantaneet yli 2 600 eurolla sellaisia menoja, joista et ole toimittanut kirjanpitoon kuittia.
Kuitteihin liittyvät selitteesi/kulutositteesi ovat suurimmaksi osaksi erittäin puutteellisia, tai niitä ei ole lainkaan. Laskelmani mukaan vuoden 2017 kuiteista puuttui kokonaan 28 prosenttia. 69 prosentissa maksutapahtuman kuitti ja selite olivat puutteellisia tai erittäin puutteellisia. Asianmukainen raportointi oli 3 prosentissa vuoden 2017 luottokorttimaksutapahtumista.
Kysymys 24, ravintolakulut. Vuoden 2017 aikana olet kuitteihin tekemiesi muistiinpanojen mukaan tarjonnut yhtymän luottokortilla ruokaa yhden tai useamman kerran ainakin seuraaville henkilöille: POISTETTU 18 NIMEÄ. Yhdessäkään ravintolakuitissa ei ole mukana asianmukaista selitettä siitä, mikä tilaisuus on ollut kyseessä ja miksi olet kustantanut kestityksen seurakuntayhtymän luottokortilla. Tositteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida, onko näiden aterioiden kustantamiselle ollut olemassa ohjesäännön mukainen peruste, ja mikä tämä peruste olisi ollut. Kysymys: Miksi olet jättänyt tekemättä ravintolakuluihin liitettävät selitteet?
Kysymys 25, ravintolakulut. Ravintolakolmio 11.1.2017, lasku 326,70 e, ravintolan kuitti puuttuu kokonaan ja selite on varsin puutteellinen. A4-paperille kirjoittamasi selosteen mukaan kyseessä oli ”Yht. joht. valinnan juhlaillallinen YKV PJ, VPJ, YKN PJ + Laajasalo”. Tilaisuudessa lienee siis juhlittu valintaasi yhtymän johtajaksi, ja paikalla ovat olleet sinun lisäksesi Kaisa Raittila, Christoffer Perret ja Juha Rintamäki. Kysymys: Miksi juhlistit valintaasi seurakuntayhtymän eli seurakuntien jäsenten kustannuksella sen sijaan, että olisit tarjonnut illallisen omalla kustannuksellasi?
Kysymys 26, ravintolakulut. Kaukoravintolat Oy, lasku 21.2.2017, summa 153,50 e. Ravintolakuitin olet ilmoittanut kadottaneesi. Taksikuitin mukaan kyseessä on ”häätapaaminen”. Paikalla olivat ”hävinneet kuitit” -selosteesi mukaan NIMI POISTETTU, NIMI POISTETTU ja Laajasalo. Olit tarjonnut NIMI POISTETTU jo aiemmin samana päivänä lounaan seurakuntien kustannuksella. Illalla neuvottelitte ilmeisesti parin häistä. Kysymys: miksi tarjosit (NIMI POISTETTU) ja (NIMI POISTETTU) aterian seurakuntayhtymän luottokortilla?
(NIMI POISTETTU) häitä olet valmistellut myös 2.12.2016 ostamalla heille 18 eurolla ”suklaapaketti, vihkikeskustelu”. Tämän kuitin ilmoitat kadottaneesi, mutta yhtymä on silti maksanut suklaat.
Kysymys 26b, ravintolakulut: 2. elokuuta 2017 klo 11.01 olet syönyt ja tarjonnut lounasta yhtymän kortilla NIMI POISTETT ravintola Tokyo 55:ssa ja samana päivänä klo 11.55 olet syönyt ja tarjonnut lounasta NIMI POISTETTU ravintola Konnichiwassa. Miten olet onnistunut syömään ja tarjoamaan lounasta tunnin sisällä kaksi kertaa, ja miksi tämä on tapahtunut seurakunnan kustannuksella?
Kysymys 27, ravintolakulut. 18. elokuuta 2017 eli kaksi päivää sen jälkeen, kun sinut oli äänestetty Helsingin piispaksi, olet maksanut ravintola Meripaviljongissa yhtymän luottokortilla 248 euron laskun. Kuittiin kirjoittamasi muistiinpanon mukaan kyseessä on ollut ”juhlalounas, Raittila, Leppiniemi, Rintamäki, Perret, Laajasalo”. Miksi olet juhlinut valintaasi seurakunnan kustannuksella sen sijaan, että olisit kustantanut seurueesi tarjoilut itse?
Kysymys 28, kahvilakulut. Cafe Engel, 23.8.2017. Olit sopinut tapaavasi piispanvaaleissa ehdolla olleet Jaana Hallamaan ja Kaisamari Hintikan Cafe Engelissä. Kirjoitit kuittiin (8,40 e) ”Laajasalo piisp.ehd. tap. ja lahjojen anto”. Hallamaalta saamani tiedon mukaan olit sanonut ”minä voin tarjota”, mutta koska Hallamaa ja Hintikka eivät pitäneet tällaista vieraanvaraisuutta tarpeellisena, kukin osallistuja maksoi virvokkeensa kahvilassa itse (Hallamaa myös lähetti minulle kopion omasta tiliotteestaan, josta tämä näkyi). Luottokorttitositteen mukaan sinä kuitenkin maksoit oman osuutesi seurakuntayhtymän luottokortilla. Hallamaalle ja Hintikalle annoit lahjaksi seurakuntayhtymän huivit. Kysymys: Miksi tarjosit itsellesi virvokkeita seurakuntayhtymän luottokortilla? Miksi kirjoitit kuittiin ”piispaehdokkaiden tapaaminen ja lahjojen anto”, vaikka kuitin kulut eivät aiheutuneet Hallamaan ja Hintikan tarjoiluista eivätkä lahjojen hankinnasta?
Kysymys 28, kahvilakulut. Cafe Engel, 23.8.2017. Olit sopinut tapaavasi piispanvaaleissa ehdolla olleet Jaana Hallamaan ja Kaisamari Hintikan Cafe Engelissä. Kirjoitit kuittiin (8,40 e) ”Laajasalo piisp.ehd. tap. ja lahjojen anto”. Hallamaalta saamani tiedon mukaan olit sanonut ”minä voin tarjota”, mutta koska Hallamaa ja Hintikka eivät pitäneet tällaista vieraanvaraisuutta tarpeellisena, kukin osallistuja maksoi virvokkeensa kahvilassa itse (Hallamaa myös lähetti minulle kopion omasta tiliotteestaan, josta tämä näkyi). Luottokorttitositteen mukaan sinä kuitenkin maksoit oman osuutesi seurakuntayhtymän luottokortilla. Hallamaalle ja Hintikalle annoit lahjaksi seurakuntayhtymän huivit. Kysymys: Miksi tarjosit itsellesi virvokkeita seurakuntayhtymän luottokortilla? Miksi kirjoitit kuittiin ”piispaehdokkaiden tapaaminen ja lahjojen anto”, vaikka kuitin kulut eivät aiheutuneet Hallamaan ja Hintikan tarjoiluista eivätkä lahjojen hankinnasta?
Kysymyksiä hotellimajoituksista ja matkoista
Kysymys 29, matkasi Israeliin vappuna 2017. Seurakuntayhtymän ohjesäännön mukaan virkamatka on ”matka, jonka työntekijä määräyksestä tekee virkapaikan ulkopuolelle hoitaakseen virka- tai työtehtäviään”. Virkamatka on tehtävä ”niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin virkamatkan ja työntekijän tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Virkamatkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos se olisi tehty edellä tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.”
Keväällä 2017 päätit lähteä seurakunnan kustannuksella matkalle Israeliin, Tel Aviviin. Et tehnyt matkasta matka-anomusta etkä hankkinut matkalle normaalia virkamatkamääräystä, vaan veit asian seurakuntaneuvostoon 7.3.2017 ilmoituksena ”opintomatkasta” esityslistan kohdassa 43, kirkkoherran päätöksiä. Esityslistan liitteenä oli kirkkoherran päätösluettelo, jonka kohdassa 46.2. luki: ”Kallion seurakunta rahoittaa Suomen Lähetysseuran Israelissa tekemää työtä. Seurakuntalaisilta on tullut erilaisia kannanottoja asiasta. Kirkkoherra käy kevään aikana tutustumassa Suomen Lähetysseuran työhön ja kertoo siitä seurakuntaneuvostolle. Matkasta aiheutuu korkeintaan 1100 euron kustannus. Koska matka koskee kirkkoherraa itseään, kirkkoherra halusi, että asia tuotiin seurakuntaneuvostolle etukäteen tiedoksi.”
Et informoinut matkastasi ainakaan lähintä alaistasi kappalaista. Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistö kuuli kyseisestä opintomatkasta ensimmäistä kertaa, kun tiedustelin asiaa häneltä 2.1.2018.
Matkalaskun mukaan lähdit Israeliin 26.4.2017. Finnairin lentolipun mukaan lähdit 28.4. Majoituit Tel Aviviin, jossa Lähetysseuralla ei ole mitään toimintaa.
Hotellin kuitin olet hävittänyt tai kadottanut, mutta luottokorttiyhtiön yhteenvedosta ilmenee, että kyseessä on ylellinen Poli House, design- tai boutiquehotelliksi itsensä määrittävä hotelli. Maksoit kolmen yön yöpymisestä yhtymän luottokortilla 834 euroa.
Et yöpynyt Poli Housessa yksin. Hotellin antaman laskukopion mukaan sinulla oli kahden hengen huone, jossa myös asui kaksi henkilöä. Hintaan sisältyi aamiainen.
29.4. sinä ja seuralaisesi halusitte pyöräillä. Suoritit yhtymän luottokortilla kahdesta polkupyörästä yhteensä 300 euron takuumaksun. Hotelli palautti summan yhtymän kortille, kun palautitte polkupyörät 30.4.
Kolmantena eli viimeisenä Israelin-päivänäsi, vapunpäivänä 1.5. otit taksin ja käväisit noin 70 kilometrin päässä Jerusalemissa. Edestakainen taksi Tel Aviv-Jerusalem-Tel Aviv maksoi luottokorttitositteen mukaan 219 euroa. Jerusalemissa menit Lähetysseuran toimintakeskukseen Felmiin. Vietit Felmissä jonkin aikaa, keskustelit työntekijöiden kanssa ja palasit samalla taksilla Tel Aviviin. Myöhemmin lähetystyöntekijät Sari ja Vesa Lehtelä kirjoittivat kirjeessään Porin seurakunnille, että olivat saaneet sinut vieraaksi ”yllättäen”.
Tiedustelin isäntiäsi ja matkaohjelmaasi Lähetysseurasta, jonka työhön tutustuminen oli sentään matkasi keskeinen syy ja peruste. Lähetysseuran johtaja Rolf Steffansson vastasi minulle 3.1.2018 sähköpostitse: ”Tarkistin asian meidän Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan aluepäälliköltä Vesa Lehtelältä. Koko matkan ohjelmasta tai järjestäjästä meillä ei ole tietoa. Teemu Laajasalo on matkan aikana ollut yhteydessä työntekijöihimme, kun hän kävi Jerusalemissa. Ohjelma Lähetysseuran kanssa oli lyhyt. Hän tapasi kaikki Lähetysseuran työntekijät ja keskusteli pitempään aluepäällikkö Vesa Lehtelän ja tiedottaja Sari Lehtelän kanssa. Sari ja Vesa ovat Kallion seurakunnan nimikkolähettejä.”
Kotiin palattuasi 2.5.2017 et laatinut matkasta matkaraporttia. Myöskään matkalaskussa mainittua ”arviota lähetysrahoituksesta”, jolla matkaasi perustelit, ei ole olemassa seurakunnan asiakirjahallinnossa. Sen sijaan kerroit srk-neuvoston kokouksessa 9.5.2017 suullisesti jotain matkastasi kohdassa 69, kirkkoherran katsaus.
Matkaselostuksesi on kuitattu pöytäkirjaan yhdellä lauseella: ”Merkittiin tiedoksi kirkkoherran selostus tutustumiskäynnistä seurakunnan lähettikohteeseen ja kirkolliseen työhön Israelissa.” Matkalaskun mukaan luottokortilla maksettujen hotelli- ja taksikulujen (hotelli 834 euroa, johon sisältyi myös seuralaisesi yöpyminen ja aamiaiset; taksi Jerusalemiin ja takaisin 219 euroa, lentokenttätaksi Israelissa 41,95 euroa ja taksit Suomessa 39,70 ja 39,80 euroa) lisäksi olet laskuttanut seurakunnalta lentolippusi 281 euroa. Olet laskuttanut päivärahaa seitsemältä vuorokaudelta (225,50 e) alkaen 26.4., vaikka Finnairin lentolipun mukaan matka alkoi illalla 28.4.17.
Kysymys: Miten perustelet yllä kuvattuja menettelyjäsi?
Kysymys 30, yö Savonlinnassa. Olet osallistunut mahdollisesti Savonlinnan seurakunnan kutsusta tilaisuuteen Kerimäen kirkossa ja yöpynyt 10-11.6.2017 Savonlinnan Seurahuoneessa. Huoneesi oli hotellin kallein, sen nimi on Kuninkaan sviitti, ja olet maksanut yhdestä yöstä seurakuntayhtymän luottokortilla 325 euroa. Kyseessä on hinta, joka hotellin mukaan laskutetaan silloin, kun sviitissä yöpyy kaksi henkilöä; yhden hengen hinta on hitusen alempi. Olet kirjoittanut kuittiin ”Majoitus Kerimäki kirkko (JK: tässä hyvin epäselvää käsialaa, ehkä sana ”tapahtuma”) 1 hlö Teemu Laajasalo.”
a) Miksi olet maksanut yöpymisesi Helsingin seurakuntien luottokortilla sen sijaan, että olisit normaaliin tapaan laskuttanut kulusi sinut kutsuneelta seurakunnalta?
b) Miksi olet valinnut hotellin kalleimman mahdollisen huoneen Kuninkaan sviitin, vaikka kaupungissa oli samaan aikaan tarjolla runsaasti muitakin huoneita?
c) Jos olet yöpynyt Kuninkaan sviitissä yksin, niin kuin kirjoitat, miksi olet silti maksanut huoneesta kahden hengen hinnan?
d) Jos olet yöpynyt Kuninkaan sviitissä toisen henkilön kanssa, miksi olet maksattanut Helsingin seurakunnilla itsesi lisäksi tämän toisenkin henkilön kuluja?
Kysymys 31, VR:n liput. VR:n 258 euron maksukorttitositteeseen 20.1.2017 olet kirjoittanut käsin: ”Laajasalo Helsinki-Savonlinna-Helsinki”. VR:n mukaan edestakainen junalippu HKI-Savonlinna-HKI maksaa 40-80 euroa. Mitä muita lippuja olet ostanut samassa yhteydessä 178-218 eurolla? Miksi olet maksukorttitositteessa väittänyt koko 258 euron summan koskeneen omaa edestakaista matkaasi?
Kysymys 32, taksimatkat. Olet maksanut seurakuntayhtymän luottokortilla runsaasti taksimatkoja. Joissakin niistä on jotain viitteitä kohteesta, kuten ”yhtymä”, ”Bulevardi” tai ”Töölö” (jossa sinulla on koti). Kiireisimpänä päivänä toukokuussa 2017 olet ajanut taksilla peräti kuusi kertaa. Yhdessäkään taksikuitissa ei ole asianmukaista selitettä ajon tarkoituksesta, joten kulujen asianmukaisuutta ei ole tämän aineiston perusteella mahdollista arvioida. Kysymys: Miksi et ole selvittänyt asianmukaisesti, mistä mihin olet kulkenut taksilla ja mikä on ollut taksin käytön syy?
Kysymys 33, laivamatka Tukholmaan. Olet matkustanut 7. syyskuuta 2016 Kirkon viestintäpäivien risteilymatkalla Tukholmaan. Viestintäpäivien osallistujille oli varattu A-luokan hyttejä hintaan 68 e/hlö/yö. Sinä matkustit laivayhtiön tositteen mukaan Silja Symphonyn ”Commodore Balcony parvekkeellinen” -luokan hytissä, jonka maksoit yhtymän luottokortilla hintaan 485 euroa. Miksi valitsit näin kalliin hytin ja maksatit sen kirkkotyönantajalla?
Kysymys 34, samanaikainen lento- ja junamatka Joensuusta. Olet palannut 16.4.2016 Joensuusta siten, että sinulla oli lentolippu Joensuu-HKI klo 12.30 lähteneelle lennolle ja lisäksi junalippu klo 12.17. lähteneeseen junaan. Miten olet voinut tarvita ja laskuttaa yhtymältä nämä kaksi lippua samanaikaisesti?
Kysymys 35, matka Kuopioon. Olet matkustanut seurakunnan varoilla Kuopioon 8.-9.9.2017 ja kirjoittanut hotellikuittiin, että olet mennyt tapaamaan piispa Jolkkosta. Olet myös ostanut hänelle kukkia 84 eurolla ja kirjoittanut kuittiin ”onnittelukukat Jolkkonen”. Mikä oli matkasi syy ja mistä onnittelit Kuopion piispaa Kallion seurakunnan edustajana?
Kysymyksiä muista kuluista
Kysymys 36, kopiointikulut. Kiirastorstaina 13.4.2017 olet asioinut kopiointiliikkeessä Diivari Kopissa. Kuittien (140 e) mukaan kyseessä olisi sekä käteismaksu pankkikortilla että maksu yhtymän luottokortilla (kuitit epäselvät, selite puuttuu). Olet kirjoittanut korttimaksukuittiin sanan ”pääsiäis mainos”. Kallion ja Alppilan kirkoilta tai seurakunnan ja yhtymän asiakirja-arkistosta ei löydy tällaista pääsiäismainosta. Pyydän sinua ystävällisesti lähettämään po. pääsiäismainoksesta kopion ja tiedon, missä mainosta on jaettu.
Kysymys 37, kukkakaupan laskut. Luottokorttitositteistasi näkyy, että ostat kohtuullisen usein kukkia etenkin Runebergin kukkakaupasta Töölöntorilla. Esimerkiksi vuonna 2017 kahdesta tai kolmesta tositteesta voi päätellä, että kukkaostos liittyy jotenkin seurakunnan toimintaan. Kaikista muista kukkakauppakuiteista, siis suurimmasta osasta, puuttuu selite siitä, miksi ja kenelle olet ostanut kukkia seurakunnan kustannuksella. Kukkaostoksesi ovat melko hintavia: esimerkiksi 17.2.2017 olet ostanut kimpun 70 eurolla, 5.8.17 olet ostanut 12 kpl 70-senttisiä ruusuja (à 8 e, yhteensä kimppu 96 e) ja 2.9. ostanut ”ruusuja ja tötterö suklaa”, yhteensä 65 euroa. Kysymys: Miksi ja kenelle olet ostanut seurakunnan rahoilla kukkia? Miksi olet laiminlyönyt kulutositteiden laatimiset näistä ostoksista?
Kysymys 38, Coca-Colan ostaminen. Maksukorttitositteiden mukaan olet suhteellisen usein ostanut kortilla Coca-Colaa. Kallion seurakunnassa neuvottelutarjoilujen hankinta ei kuulu kirkkoherran tehtäviin. Miksi olet ostanut Coca-Colaa seurakunnan varoilla?
Kysymys 38, Coca-Colan ostaminen. Maksukorttitositteiden mukaan olet suhteellisen usein ostanut kortilla Coca-Colaa. Kallion seurakunnassa neuvottelutarjoilujen hankinta ei kuulu kirkkoherran tehtäviin. Miksi olet ostanut Coca-Colaa seurakunnan varoilla?
Kysymys 39, Alkon samppanjalasku. Ostit yhtymän luottokortilla Alkosta 14.9.2015 Andre Clouet Brut –samppanjaa 8 pulloa yhteishintaan 239,20 euroa. Kirjoitit kuittiin ”Arvojen akatemia juhla kirkkohallitus paikalla 37 henkilöä”. Arvojen akatemia on arkkipiispan kutsuvierastilaisuus. Miksi Kallion kirkkoherra tarjosi seurakunnan varoilla kyseisen tilaisuuden osallistujille samppanjaa?
Kysymys 40, Flow-festivaali: Miksi olet useana vuonna ostanut itsellesi lipun Flow-festivaaliin (esim. 11.8.2017, hinta 99 euroa) yhtymän luottokortilla?
Koska asia hämmentää monia ja monet haluaisivat ottaa kantaa, mutta eivät voi tai pysty kannattaa lukea myös toisenlaisia näkemyksiä. Jukka Relanderin kirjoitus:
http://jukkarelander.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249411-korhosen-neljas-ristiretki
Jukka Relander on Kirsin ehkä rakkain uskontoveri.
Asiaan tuskin kannattaa ottaa suuresti kantaa, jos ei siitä varsinaisesti tiedä. Kehotan kaikkia odottamaan rauhallisesti, että faktat selviävät.
Otin kantaa kun aiemmin pyysit, että luettaisiin lista ja keskusteltaisiin kysymyslistastasi. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että vain piispa itse voi vastata kirkoherrrana oloaikansa asioista eikä niiden tutkiminen kuulu yksityisille ihmisille. Seurakuntayhtymässä on siihen tehtävään omat henkilönsä.
Hiippakunta tarkoittaa luonnollisesti hiippakuntaa eli kaikkia kirkon jäseniä Hgin hiippakunnan maantieteellisellä alueella. Hiippakunta ei siis ole sama asia kuin hiippakuntavaltuusto. Sanaston hallinnassa ja lukemisessa on syytä olla tarkkana. Jos ei ymmärrä jotan käsitettä, kannattaa kysyä. Hgin hiippakuntaan kuuluvat Helsingin, Vantaan ja Itä-Uudenmaan seurakunnat.
Olet tietysti taitava pyörittelemään termejä.
Nyt hiippakunta joukkona kirkon jäseniä ei kuitenkaan ole sinua valtuuttanut vaatimaan selvityksiä. Yksittäinen kansalainen voi vaatia selvitystä itselleen mutta ei voi puhua koko kansan nimissä.
Ainakaan itse en ole sinua tällaiseen valtuuttanut. Oikaise toki jos muistan väärin?
Jaakko, kyllä sinäkin olet hyvä pyörittelemään sanoja, mutta mitään uutta et enää keksi vaan jutut menevät vanhoja ratojaan. Keskustelu on siten hyödytöntä.
Äänestäjäni ovat minut valtuuttaneet näihin hommiin. Se, että yhtäkään luottamushenkilöä eivät toki ole KAIKKI äänioikeutetut äänestäneet, ei luonnollisestikaan tee luottamushenkilöitä toimintakyvyttömiksi. – Jos jotakuta eivät kiinnosta Laajasalolle tekemieni kymysten vastaukset, hänen ei ole pakko vastaanottaa niistä tietoa. Harvoja seurakuntalaisia kiinnostavat aivan kaikki luottamushenkilöiden käsittelemät asiat.
Tästä vastauksesta näkyy kuinka sekaisin homma on.
Kerrot toimineesi yksityishenkilönä, kuitenkin toteat että ”äänestäjäni ovat minut valtuuttaneet näihin hommiin”. Tosiasiassa toimit siis valtuutettuna ja siten niiden sääntöjen alla.
En ole missään kohti tämän asian yhteydessä esiintynyt yksityishenkilönä! Päin vastoin olen tähdentänyt, että olen luottamushenkilö. Monet ovat kyllä vaatineet että olisin yksityishenkilö, mutta sehän olisi tässä yhteydessä aivan hassua.
Hyvä näin koska sitten toimintaan pitää olla luottamuselimen tuki. Toki sen tutkii tarvittaessa eduskunna oikeusasiamies jos joku jaksaa sinne asti asian viedä.
Oleellista on kuitenkin se kuinka monta listan asiaa voidaan tulkita väärän tiedon levittämiseksi ja vieläpä julkisessa tehtävässä.
Listan kaikki kysymykset ovat edelleen vastausta vailla. Nyt on erinomaista, että Maura Audit on saanut Laajasalolta lisäselvityksiä, sillä niistä voitaneen saada vastauksia kysymyksiin 24-40 (luottokortin käyttö). Palaan asiaan, kun olen saanut asiakirjat ja tutustunut niihin.
Korhosen motiivit ja toiminnat näyttävät egosentrisiltä. Hän on istuva emokeskeisen hahmon oikealla puolella ja on sieltä oikeutettu jakamaan moraalisia tuomioitaan yhteisönsä oikeuttamana. Näinkö?
Huoli oli oikeutettu. Mustavalkoinen ajattelu on sitä, että ihminen on joko hyvis tai pahis. Jos hän ei rikostensa tai töppöilyjensä takia ole enää hyvis, hänen täytyy olla pahis, sataprosenttisesti. Noin on Korhonen blokissaan kirjoittanut ja niin hän yhteisössään toimii kohdistaen jumalattaren vihansa piispa Laajasaloon.
Tämä epä-älyllinen ajatustapa johtaa siihen, että pahisten tekemä taidekin pitää siivota näkyvistä.
Olen eri mieltä. Pidetään kaikki näkyvissä ja saatavilla, koko ajan. Niin onnistumiset kuin häpeäkin.
Tuokin edellinen oli Korhosen tekstiä. Korhonen pitää siinä häpeänsä näkyvissä, vaikka yrittääkin tehdä piispan häpeän. Tätä on korhoslaisten ”suvaitsevaisuus”.
Jaakko Toivola, ei luottamushenkilöillä tarvitse olla luottamuselimen tuki, sehän olisi outo ajatus. Luottamushenkilöt saavat valtuutuksensa äänestäjiltään, edustavat heidän tahtoaan ja ovat vastuussa vain heille, ei luottamushenkilöistä koostuvalle valtuustolle eikä kenellekään muulle. Puheenjohtajan tehtävä ei poista hänen oikeuttaan ja velvollisuuttaan edustaa äänestäjiään.
Tuo nimimerkkikirjoittelija MTN3 potäisi poistaa listalta. Täällä on kai tapana esiintyä omalla nimellään, ei ammuskella puskasta.
Otan kantaa vielä sen verran, että kiinnitän huomiota Johannan ilmaisuun:
” saatekirjeessäni perustelen, miksi olisi tärkeää, että piispaan voisi luottaa.”
Katson, että hiippakuntalaiset ovat ilmaisseet luottamuksensa piispa Laajasaloon siinä yhteydessä kun ovat äänestäneet hänet Helsingin hiippakunnan piispaksi. En usko, että tämä kysymyslista ja sen tutkintatulos mitenkään horjuttaa tuota luottamusta. Kyllähän piispaa on paljon mediassa ja somessa mustamaalattukin, mutta kun mustamaalaus menee tietyn rajan yli niin se yleensä toimii toisinpäin eli kääntyy empatiaksi nuijittua kohdetta kohtaan. Merkitystä on silläkin, ketkä tuota negatiivista viestiä levittävät, ovatko he kirkon/seurakuntien vastuunkantajia vai kirkkoon kuulumattomia tai siitä vieraantuneita ihmisiä, joiden negatiivisten viestien kohde on enemmänkin kirkko kuin yksittäinen piispa. He ovat ehkä saaneet kimmokkeen esim. ko. kysymyslistasta arvostella/haukkua kirkkoa negatiivisesti.
Kun nyt ulkopuolinen tarkastaja on todennut sen, minkä piispa Laajasalo jo alunperin Korhoselle vastasi, että kaikki kulut kuuluvat hänen työhönsä, niin olisiko Korhonen nyt sinun aika pyytää anteeksi?
Tässä uutinen, johon KR yllä viittaa.
https://www.kotimaa.fi/artikkeli/ulkopuolinen-tarkastaja-sai-teemu-laajasalolta-riittavat-selvitykset-kiinnitti-huomiota-kahteen-ma/
Haha, vai pyytää anteeksi! (Ihmettelinkin jo, missä Kirsi on kun kommentteja ei näy…;)) Väärintekijöillä on tapana pyytää anteeksi, ja näinhän Laajasalo on jo näyttävästi tehnyt. Tuskin hän olisi pyytänyt anteeksi, ellei anteeksipyydettävää olisi?
Kirsi, vääristeletkö totuutta tahallasi vai etkö ole lukenut selvitysraporttia? Antoiko taportti piispalle puhtaat paperit?
Ja Salme, oletko sinä lukenut ulkopuolisen tarkastajan raportin?
Noniin tutkimukset on tehty. Yle uutisoi otsikolla:
”Tilintarkastusyhtiön selvitys: Piispa Teemu Laajasalon luottokortin käyttö asianmukaista”
Tämä Korhosen lista ja muu propaganda näyttäytynee viimeistään nyt oikeassa valossa niillekin, jotka ovat tähän asti selitelleet Johanna Korhosen toimintaa asialliseksi.
Nyt olisi Johanna Korhosen syytä arvioida jatkoaan kirkollisissa tehtävissä, katsoa hedelmiä. Tällainen farssi syö uskottavuutta ja luottamusta, eikä ole ensimmäinen laatuaan, kun muistamme esim. Jolkkosta vastaan tyhjästä nostetun haloon.
Joni Toivonen,
viittaatko tähän tapaukseen
https://www.savonsanomat.fi/savo/Asiatonta-ja-t%C3%B6rke%C3%A4%C3%A4/513280
Tämä oli lopputulos piispa Jolkkoseen liittyen.
https://yle.fi/uutiset/3-8330268
Joni Toivonen, mikä tahansa Laajasalon törsäys on asianmukaista, jos kirkko sen kerran hyväksyy. Eri asia on, hyväksyykö sen yleinen mielipide.
Salme, mikä tahansa jolkkostelu hyväksytään tuomiokapitulissa, jos kantelu koskee kapitulin päällikön eli piispan tekemisiä. Oletteko tosiaan noin yksinkertaisia, että luulette tuomiokapitulin käsittelevän puolueettomasti kapitulin päällikön tekemisiä? Ei voi olla totta!
Kirsi, sinäkös sen rikosilmoituksen teit? 😉 Lystikästä, että sinulla ja mainitulla ”yksityishenkilöllä” on sama väärinkäsitys, että luottamushenkilö olisi ”viranhaltija”. Näinhän ei ole. Laissa säädetään luottamusaseman väärinkäytöstä, mutta se, että luottamushenkilö tekee julkisten asiakirjojen pohjalta täsmällisiä kysymyksiä viranhaltijalle ei kyllä oikein mitenkään täytä tämän rikoksen tunnusmerkistöä. Voi voi.
Tuota minäkin jo ehdin ihmetellä, että eikö Kirsi tiedä eroa luottamushenkilön ja virkamiehen välillä? Huhhuh.
Tuo J. Ketomäki on kuulemma myös tehnyt kantelun ja saanut nokilleen. Ei uskoisi että lakimiehen opinnot ovat noin menneet hukkaan.
Asia ei ole suinkaan aivan näin yksinkertainen. Vaan
”Luottamushenkilö on toimessaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa”