Kysymykseni Teemu Laajasalolle

Piispa Teemu Laajasalolle 9.1.2018 esittämistäni kysymyksistä liikkuu julkisessa keskustelussa monenlaisia tietoja, joista osa on erkaantunut kauas alkuperäislähteistä. Koska kysymyksistäni esitetään paikkansa pitämättömiä väitteitä, katson perustelluksi nyt julkistaa kysymyslistani. Se on julkinen asiakirja, jonka halukkaat saavat myös tuomiokapitulin kirjaamosta.
Asiakirja ei sisällä yksityisyyden suojan piiriin  kuuluvaa tietoa. Olen alla olevasta silti osin poistanut niiden henkilöiden nimiä, joille Laajasalo on tarjoillut aterioita. Odotan edelleen (25.2.2018) Laajasalolta vastauksia kysymyksiini.
SAATEKIRJE
Hyvä piispa Teemu Laajasalo,
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana olen saanut tehtäväkseni toimia piispan kanssa yhteistyössä Helsingin hiippakunnan palvelemiseksi. Siksi pidän tärkeänä, että talousasioihisi kohdistuvat epäilyt selvitetään. Asia on merkityksellinen sekä kirkon että oman oikeusturvasi kannalta. Piispanviran haltijan on voitava nauttia luottamusta sekä kirkossa että muussa yhteiskunnassa.
Yrityksesi TL Opetus Oy:n olemassaolo tuli minulle yllätyksenä syksyllä 2017, piispanvaalin jälkeen. Olit Kallion kirkkoherrana aloittaessasi sanonut julkisuudessa (Kotimaa 4.1.2013), että aiot luopua liiketoiminnasta keskittyäksesi kirkkoherran viranhoitoon. Jäin siihen käsitykseen, että toimit ilmoittamallasi tavalla. Olit koulutusliiketoiminnan myytyäsi kuitenkin jatkanut yritystoimintaa muulla tavalla.
Koska yrityksen tilanteesta nousi julkisuuteenkin epäselviä seikkoja, ehdotin sinulle 6.9. vapaaehtoisen erityistilintarkastuksen teettämistä TL Opetus Oy:ssä. En missään vaiheessa ehdottanut erityinen tarkastus -nimistä oikeustointa enkä perustellut esitystä velkojien, vaan hiippakunnan edulla: epäselviin kysymyksiin tuli saada vastaukset. Selvitin mahdollisuutta maksaa tarkastuksen kuluja tuomiokapitulin varoilla. Et suostunut tarkastukseen, ja keskustelumme 28.9. päättyi näiltä osin tuloksettomana. Vastahakoisuutesi asioiden selvittämistä kohtaan ei ainakaan vähentänyt huoltani. Kuten tapaamisessa 28.9. sovimme, ryhdyin laatimaan sinulle yksilöidympää kysymyslistaa selvitystä edellyttävistä asioista.
Muodostaakseni käsitystä yrityksen liiketoiminnasta pyysin TL Opetuksen laskuja ”summamutikassa” sellaisilta julkisyhteisöiltä, joille arvelin sinun voineen tarjota yhtiön palveluita. Tein asiakirjapyyntöjä mm. Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Joensuun, Seinäjoen, Savonlinnan ja Oulun seurakunnille ja -yhtymille sekä kirkkohallitukselle. Tällä tavalla löytyi useita asiakassuhteita yritykseesi.
Koska taloudenpitosi yrittäjänä sisälsi mielestäni kyseenalaisia piirteitä, halusin selvittää myös, miten olet hoitanut virkavastuuseen kuuluvia talousasioita kirkon palveluksessa. Pyysin entiseltä työnantajaltasi Helsingin seurakuntayhtymältä asiakirjajulkisuuden perusteella julkiset tiedot luottokorttitositteistasi viime vuosina. Niihin tutustuttuani pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista.
Piispana olet hiippakuntamme ylin laillisuusvalvoja ja julkinen vallankäyttäjä. Siksi on merkityksellistä selvittää, miten olet noudattanut osakeyhtiö- ja kirjanpitolakia sekä muuta yritystoiminnan säädöstöä yrityksessäsi TL Opetus Oy:ssä (ent. IHS Huippuvalmennus Oy).
Piispana olet hiippakuntamme ylin eettinen suunnannäyttäjä. Se, millaista eettistä normistoa olet noudattanut liikkeenharjoittajana sekä viranhaltijana julkisessa virassa kirkkoherrana ja yhtymän johtajana, kuvaa sitoutumistasi moraaliin.
Kysymykset 1-20 perustuvat niihin julkisiin asiakirjoihin ja tietoihin, joita olet toimittanut yrityksestäsi kaupparekisteriin ja verohallinnolle. Kysymykset 21-23 koskevat toimintaperiaatteitasi. Kysymykset 24-40 liittyvät Helsingin seurakuntayhtymän luottokortin käyttöön.
Muotoilemani kysymykset perustuvat luottokorttitositteista tekemiini poimintoihin ja toimintaasi kuvaaviin esimerkkeihin eivätkä ole kaikenkattavia. Tulen ehdottamaan Helsingin seurakuntayhtymän sisäiselle tarkastukselle ja/tai tilintarkastukselle yksityiskohtaista tutkintaa kortinkäytöstäsi.
Pyydän sinua toimittamaan kohtuullisessa ajassa eli 16. tammikuuta 2018 mennessä tiedon siitä, milloin vastaat hiippakunnalle alla oleviin kysymyksiin. Olen pyrkinyt muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksiselitteisiksi, mutta jos et ymmärrä niistä jotakin, avaan sitä ja sen tausta-aineistoja mielelläni. Asioiden selvittäminen ja kuntoon saattaminen on raskasta, mutta se on kahdesta vaihtoehdosta parempi.
Helsingissä 9. tammikuuta 2018
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
OSA 1: Kysymyksiä TL Opetus Oy:n toiminnasta
Olen merkinnyt lyhenteellä TL ne kysymykset, joihin odotan vastausta sinulta. Lyhenteellä ETT merkitsin kysymykset, joihin tarvitaan vastaus myös erityistilintarkastuksen tekijältä tai vastaavalta taholta.
Toimitit yrityksesi TL Opetus Oy:n 2014, 2015, 2016 ja 2017 päättyneiden tilikausien (kausi 1.7.-30.6.) tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin 14.12.2017 eli kausien 2014-2016 osalta erittäin paljon myöhässä. Tilintarkastajasi antoikin tästä huomautuksen.
KYSYMYS 1 (TL): Miksi laiminlöit yrityksesi tilinpäätösten ja tilintarkastusten tekemisen 2014-2016 päättyneiltä kausilta ja toimitit asiakirjat vasta viranomaisen niitä erikseen pyytäessä, silloinkin reilusti määräajan jälkeen (kaupparekisterin 18.8.2017 antama kahden viikon määräaika umpeutui 1.9.2017)?
KYSYMYS 2 (TL ja ETT): Onko TL Opetus Oy:n kirjapito tehty lain mukaisesti ja ajallaan em. kausina? Mikäli on, miksi yhtiö ei tehnyt kirjanpitoihin perustuvia tilinpäätöksiä ja suorittanut tilintarkastuksia ajoissa? Mikäli kirjanpitoa ei ole tehty ajallaan, onko yrityksen vastuuhenkilöä Teemu Laajasaloa syytä epäillä osakeyhtiölain ja kirjanpitolain vastaisesta toiminnasta sinä aikana, jona hän laiminlöi velvoitteensa?
Kysymys 3 (TL ja ETT): Joulukuussa 2017 kaupparekisteriin toimittamiesi tilinpäätösten sisältö poikkeaa osin jopa melko paljon niistä luvuista, jotka olet aiemmin toimittanut verohallinnolle. Esimerkiksi vuonna 2015 päättyneellä kaudella liikevaihtoa oli verottajalle antamassasi versiossa 14 000 euroa, mutta kaupparekisteriin myöhässä toimittamassasi versiossa liikevaihtoa oli jälkikäteen löytynyt peräti 50 000 euroa enemmän. Tuloskin koheni vastaavasti. Miten on mahdollista, että eri viranomaisille annetut tiedot yrityksen tilinpäätöksestä ovat näin erilaisia?
Kysymys 4 (TL): Aloitit Kallion kirkkoherrana helmikuussa 2013. Sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti 23. elokuuta 2017 toi liiketoimintasi julkisuuteen, kirjoitit Facebook-sivullasi: ”Suomen Kuvalehdessä on juttu vanhasta firmastani. Firma jäi jäljelle liiketoimintakaupan jälkeen 2013 ja siinä ei käytännössä ole ollut toimintaa sen jälkeen.” Kuitenkin neljän viime tilikauden aikana eli Kallion kirkkoherrana toimiessasi olet tehnyt TL Opetus Oy:lle liikevaihtoa yhteensä 153 465 euroa, ja yritys on kaupparekisterin mukaan ollut toiminnassa keskeytyksettä. Miksi väität, että yrityksessäsi ”ei käytännössä ole ollut toimintaa” vuoden 2013 liiketoimintakaupan jälkeen?
Kysymys 5 (TL ja ETT): Vuonna 2010 päättyneestä tilikaudesta kaupparekisterissä on kaksi eri versiota. Ensimmäisen version (tilinpäätös vahvistettu 18.2.2011) mukaan yrityksen tulos oli noin 10 000 euroa voitollinen, toisen version mukaan (versio jätetty rekisteriin 11.3.2011) tulos oli vajaat 98 000 euroa tappiollinen. Miten on mahdollista, että tilinpäätös on muuttunut ja vieläpä sen jälkeen, kun se on vahvistettu ja tilintarkastus tehty?
Kysymys 6 (TL ja ETT): Kumpi versioista on oikea?
Kysymys 7 (TL ja ETT): 2011 päättyneellä kaudella yrityksen velat ovat lisääntyneet. Tilinpäätöksen vertailutiedoiksi esität jälleen edellisen kauden kahdesta erilaisesta tuloksesta version nro 1 (parempi), mikä parantaa tasettakin noin 100 000 eurolla. Hakiko yritys lainarahoitusta paremmalla vai huonommalla tilinpäätösversiolla?
Kysymys 8 (TL ja ETT): Mihin katosi vertailutiedoista 11.3.2011 rekisteröity, huonompaa tulosta näyttänyt tilinpäätös?
Kysymys 9 (TL ja ETT): Tasetta kohentavia siirtosaamisia, joiden sisältö ei käy ilmi tilinpäätöksen liitteistä, on 2011 päättyneellä kaudella jopa 308 000 euroa. Mitä nämä siirtosaamiset olivat ja miten niiden olemassaolo voidaan todentaa?
Kysymys 10 (TL ja ETT): Vuonna 2012 päättyneestä tilikaudesta on jälleen kaksi erilaista tilinpäätösversiota. Ensimmäisen mukaan yritys teki tappiota 303 000 euroa. Toisen, lähes vuosi myöhemmin (27.11.13) rekisteröidyn tilinpäätöksen mukaan tappiota oli 534 000 euroa. Tappion syvenemistä selittävät muun muassa 150 000 eurolla kasvaneet ”muut kulut” sekä palkka- ja palkkiokulut, jotka jälkikäteen kasvavat noin 60 000 euroa. Miksi tilinpäätöksestä on olemassa kaksi aivan erilaista versiota?
Kysymys 11 (TL ja ETT): Miten saman kirjanpidon perusteella on mahdollista päätyä kahteen näin eri mittaluokissa olevaan tulokseen?
Kysymys 12 (TL ja ETT): Miten on mahdollista, että jopa edellisen tilikauden tappioluku on asiakirjoissa taannehtivasti muuttunut?
Kysymys 13 (TL): Myit IHS Huippuvalmennuksen valmennusliiketoiminnan PRO Huippuvalmennus Oy:lle niin, että kauppa toteutui ostajan mukaan tammikuussa 2013. Kumpaa versiota edellisen kauden tilinpäätöksestä käytit tämän kaupan yhteydessä?
Kysymys 14 (TL): Vuonna 2013 muutit yrityksesi nimen TL Opetus Oy:ksi ja aloitit Kallion kirkkoherrana. TL Opetus Oy:n tulos tällä kaudella oli 133 000 euroa voitollinen. Kuitenkin yhtiön oma pääoma oli suuren velkaisuuden takia painunut negatiiviseksi, mistä tilintarkastaja huomautti kehottaen sinua ryhtymään osakeyhtiölain 20 luvun 23 pykälän mukaisiin toimiin eli rekisteri-ilmoituksen tekoon viipymättä.
Miksi et tehnyt lain edellyttämää rekisteri-ilmoitusta, vaikka olit tietoinen yrityksen oman pääoman menetyksestä ja tilintarkastajasi siitä sinulle vielä erikseen huomautti? Teit ilmoituksen vuosia myöhässä ja jätit sen kaupparekisteriin vasta 19.12.2017.
Kysymys 15 (TL ja ETT): Vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella eli Kallion kirkkoherrana jo toimiessasi TL Opetus Oy teki liikevaihtoa 34 000 euroa. Vuonna 2015 päättyneellä kaudella tilinpäätöksestä on jälleen kaksi erilaista verohallinnolle toimitettua versiota. Toisen mukaan liikevaihtoa oli 14 000 euroa ja toisen mukaan 21 000 euroa. Myös tappion suuruudessa on muutaman tuhannen euron ero eri versioiden välillä. Kolmannen, eli joulukuussa 2017 kaupparekisteriin toimittamasi version mukaan yhtiöllä oli liikevaihtoa 2015 päättyneellä kaudella 64 000 euroa. Mistä tämä kaikki liikevaihto yllättäen jälkikäteen löytyi?
Tasetta kohentavat 121 000 euron (toisessa ja kolmannessa versiossa noin 60 000 euron) myyntisaamiset. Miten näiden myyntisaamisten olemassaolo voidaan todentaa? Mikä summa myyntisaamisissa piti paikkansa?
Kysymys 16 (TL): Erikoista on, että 2014, 2015 ja 2016 päättyneillä kausilla eräät luvut verohallinnolle toimittamissasi tilinpäätöstiedoissa ovat täsmälleen samat. Esimerkiksi siirtosaamisia on pysyvästi 350 euroa ja yrityksen tilillä on rahaa joka kesäkuun viimeinen päivä täsmälleen 2077,95 euroa.
Miten näin ihmeellinen sattuma on mahdollinen?  (Vaikka tili olisi koskematon, sen saldoon yleensä vaikuttavat palvelumaksut ja talletuskorot siten, että tilin saldo vaihtelee ainakin hieman.)
Kysymys 17 (TL ja ETT): Vuonna 2016 päättyneellä kaudella suurehkot myyntisaamiset (121 000 tai 60 000, tilinpäätöksen versiosta riippuen) tulevat maksetuiksi eli nollaantuvat. Kuka tai mikä asiakas maksoi nämä suuret velkansa TL Opetus Oy:lle?
Kysymys 19 (TL): 2016 päättyneellä kaudella yrityksen velkojen rakenne muuttui. Yritys sai jostain muualta kuin pankista 130 000 euroa lainaa. Olet julkisuudessa kertonut antaneesi itse lainaa osakeyhtiöllesi. Omien verotietojesi mukaan et ole saanut noihin aikoihin ylimääräisiä tuloja tai lahjoja, eikä kyseisen summan säästäminen kirkkoherran vuosipalkasta näytä mahdolliselta. Kuka tai mikä taho lainoitti sinua tai yritystäsi po. tilikaudella 130 000 eurolla? (Kysymyksellä on merkitystä mahdollisten sidonnaisuuksien toteamiseksi.)
Kysymys 20 (ETT): Suomen Kuvalehden (23.8. ja 25.8.2017) tietojen mukaan Teemu Laajasalo on nostanut yrityksestä osakaslainan lainvastaisesti. Milloin ja miten Laajasalo on hoitanut tämän osakaslainan takaisinmaksun yritykselle?
OSA 2: Kysymyksiä liiketoimintasi ja viranhoitosi eettisistä periaatteista
Kysymys 21: Olet toiminut Kallion kirkkoherran virassa helmikuusta 2013 alkaen. Samaan aikaan olet laskuttanut yrityksellesi tuloa kirkon töistä. 14. marraskuuta 2014 laskutit kirkon tiedotuskeskukselta (Tuomo Pesonen) 7500 e + matkakulut + alv 24% seurakuntavaalitilaisuuksista, joita olit järjestänyt 25.-31.10.2014 viidellä paikkakunnalla. Laskun kokonaissumma oli 9861,97 euroa ja eräpäivä ”heti”. Laskun liitteessä perustelit, että olet virkatyönä ”ilmaiseksi osallistunut seurakuntavaalien julkisuuskampanjaan omalla naamallani” ja pidät erikseen maksettavien ”täsmäiskujen” hankintaa ”erittäin järkevänä” sekä toivot vastaavalle liiketoiminnalle jatkoa.
a) Miksi olet laskuttanut kirkolta kirkollisista tehtävistä yrityksenä samaan aikaan, kun olet nauttinut kirkon työstä kuukausipalkkaa? (Viittaan kysymyksellä myös muihin laskuihin, joilla olet TL Opetus Oy:nä viime vuosina laskuttanut eri seurakuntia työskentelystäsi).
b) (TL ja ETT) Kyseisen laskun tilinumero poikkeaa muiden yrityksesi lähettämien laskujen tilinumeroista. Olet laskuttanut 9861,97 euron summan tilille 146950-49891. Onko tämäkin yrityksesi tilinumero vai jokin muu tili? Mikä tai kenen tili on kyseessä?
Kysymys 22: Hait yritystoimintaasi varten tuomiokapitulilta sivutoimilupaa luennointiin yms. 18.8.2016 mutta et hakemuksessasi lainkaan maininnut, että sinulla on osakeyhtiö TL Opetus Oy. Keskustelussamme 28.9.2017 kapitulin neuvotteluhuoneessa pysyit kannassasi, jonka mukaan yritystoimintaa varten sivutoimilupaa haettaessa ei ole pakko mainita yrityksen olemassaoloa. (Olin ja olen edelleen tästä asiasta eri mieltä; vakiintuneen käytännön mukaan yritys mainitaan aina hakemuksessa, jos hakija aikoo tehdä sivutyötä yritykselle.) Toistit keskustelussamme useaan kertaan myös, että kapituli ei erikseen tiedustellut sinulta yrityksen olemassaolosta. Sen sijaan, että olisit sivutoimilupaa hakiessasi oma-aloitteisesti kertonut yrityksestäsi (tai edes ottanut vastuun siitä, ettet sitä kertonut), katsoit kapitulin kantavan vastuun siitä, ettei se tiedustellut sinulta mahdollisen yrityksen olemassaolosta.
Onko yllä oleva nyt lopullinen vastauksesi kysymykseeni, miksi et maininnut yrityksen olemassaoloa sivutoimilupahakemuksessasi, vai haluatko vielä täydentää vastaustasi jotenkin?
Kysymys 23: Et maininnut TL Opetus Oy:tä myöskään piispanvaalikampanjasi ansioluettelossa verkkosivuillasi. Miksi päätit jättää yrityksen mainitsematta?
OSA 3: Kysymyksiä seurakuntayhtymän luottokortin käytöstä
Sinulla on Kallion kirkkoherrana ja yhtymän johtajana toimiessasi ollut käytössäsi kirkkotyönantajan luottokortti FirstCard. Yhtymän luottokorttia koskevan ohjesäännön mukaan luottokortti on tarkoitettu ”työhön liittyvien hankintojen sekä virkamatkojen yhteydessä tapahtuvaan maksamiseen”. Ohjesäännön mukaan ”kortin käyttö yksityisiin menoihin on kaikissa tilanteissa kielletty”.
Lukumääräisesti luottokorttikuiteissasi on runsaasti ravintoja- ja taksikuluja. Mukana on myös hotelleja, kukkakaupan laskuja ja sekalaisia kuluja, kuten kopiointia, Coca-Colaa, Flow-festivaalin lippuja ja samppanjaa Alkosta.
Hyvin suuren osan kuiteista olet hävittänyt tai kadottanut. Esimerkiksi vuonna 2017 seurakunnat ovat kortinkäyttösi kautta kustantaneet yli 2 600 eurolla sellaisia menoja, joista et ole toimittanut kirjanpitoon kuittia.
Kuitteihin liittyvät selitteesi/kulutositteesi ovat suurimmaksi osaksi erittäin puutteellisia, tai niitä ei ole lainkaan. Laskelmani mukaan vuoden 2017 kuiteista puuttui kokonaan 28 prosenttia. 69 prosentissa maksutapahtuman kuitti ja selite olivat puutteellisia tai erittäin puutteellisia. Asianmukainen raportointi oli 3 prosentissa vuoden 2017 luottokorttimaksutapahtumista.
Kysymys 24, ravintolakulut. Vuoden 2017 aikana olet kuitteihin tekemiesi muistiinpanojen mukaan tarjonnut yhtymän luottokortilla ruokaa yhden tai useamman kerran ainakin seuraaville henkilöille: POISTETTU 18 NIMEÄ. Yhdessäkään ravintolakuitissa ei ole mukana asianmukaista selitettä siitä, mikä tilaisuus on ollut kyseessä ja miksi olet kustantanut kestityksen seurakuntayhtymän luottokortilla. Tositteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida, onko näiden aterioiden kustantamiselle ollut olemassa ohjesäännön mukainen peruste, ja mikä tämä peruste olisi ollut. Kysymys: Miksi olet jättänyt tekemättä ravintolakuluihin liitettävät selitteet?
Kysymys 25, ravintolakulut. Ravintolakolmio 11.1.2017, lasku 326,70 e, ravintolan kuitti puuttuu kokonaan ja selite on varsin puutteellinen. A4-paperille kirjoittamasi selosteen mukaan kyseessä oli ”Yht. joht. valinnan juhlaillallinen YKV PJ, VPJ, YKN PJ + Laajasalo”. Tilaisuudessa lienee siis juhlittu valintaasi yhtymän johtajaksi, ja paikalla ovat olleet sinun lisäksesi Kaisa Raittila, Christoffer Perret ja Juha Rintamäki. Kysymys: Miksi juhlistit valintaasi seurakuntayhtymän eli seurakuntien jäsenten kustannuksella sen sijaan, että olisit tarjonnut illallisen omalla kustannuksellasi?
Kysymys 26, ravintolakulut. Kaukoravintolat Oy, lasku 21.2.2017, summa 153,50 e. Ravintolakuitin olet ilmoittanut kadottaneesi. Taksikuitin mukaan kyseessä on ”häätapaaminen”. Paikalla olivat ”hävinneet kuitit” -selosteesi mukaan NIMI POISTETTU, NIMI POISTETTU ja Laajasalo. Olit tarjonnut NIMI POISTETTU jo aiemmin samana päivänä lounaan seurakuntien kustannuksella. Illalla neuvottelitte ilmeisesti parin häistä. Kysymys: miksi tarjosit (NIMI POISTETTU) ja (NIMI POISTETTU)  aterian seurakuntayhtymän luottokortilla?
(NIMI POISTETTU) häitä olet valmistellut myös 2.12.2016 ostamalla heille 18 eurolla ”suklaapaketti, vihkikeskustelu”. Tämän kuitin ilmoitat kadottaneesi, mutta yhtymä on silti maksanut suklaat.
Kysymys 26b, ravintolakulut: 2. elokuuta 2017 klo 11.01 olet syönyt ja tarjonnut lounasta yhtymän kortilla NIMI POISTETT ravintola Tokyo 55:ssa ja samana päivänä klo 11.55 olet syönyt ja tarjonnut lounasta NIMI POISTETTU ravintola Konnichiwassa. Miten olet onnistunut syömään ja tarjoamaan lounasta tunnin sisällä kaksi kertaa, ja miksi tämä on tapahtunut seurakunnan kustannuksella?
Kysymys 27, ravintolakulut. 18. elokuuta 2017 eli kaksi päivää sen jälkeen, kun sinut oli äänestetty Helsingin piispaksi, olet maksanut ravintola Meripaviljongissa yhtymän luottokortilla 248 euron laskun. Kuittiin kirjoittamasi muistiinpanon mukaan kyseessä on ollut ”juhlalounas, Raittila, Leppiniemi, Rintamäki, Perret, Laajasalo”. Miksi olet juhlinut valintaasi seurakunnan kustannuksella sen sijaan, että olisit kustantanut seurueesi tarjoilut itse?
Kysymys 28, kahvilakulut. Cafe Engel, 23.8.2017. Olit sopinut tapaavasi piispanvaaleissa ehdolla olleet Jaana Hallamaan ja Kaisamari Hintikan Cafe Engelissä. Kirjoitit kuittiin (8,40 e) ”Laajasalo piisp.ehd. tap. ja lahjojen anto”. Hallamaalta saamani tiedon mukaan olit sanonut ”minä voin tarjota”, mutta koska Hallamaa ja Hintikka eivät pitäneet tällaista vieraanvaraisuutta tarpeellisena, kukin osallistuja maksoi virvokkeensa kahvilassa itse (Hallamaa myös lähetti minulle kopion omasta tiliotteestaan, josta tämä näkyi). Luottokorttitositteen mukaan sinä kuitenkin maksoit oman osuutesi seurakuntayhtymän luottokortilla. Hallamaalle ja Hintikalle annoit lahjaksi seurakuntayhtymän huivit. Kysymys: Miksi tarjosit itsellesi virvokkeita seurakuntayhtymän luottokortilla? Miksi kirjoitit kuittiin ”piispaehdokkaiden tapaaminen ja lahjojen anto”, vaikka kuitin kulut eivät aiheutuneet Hallamaan ja Hintikan tarjoiluista eivätkä lahjojen hankinnasta?

Kysymyksiä hotellimajoituksista ja matkoista

Kysymys 29, matkasi Israeliin vappuna 2017. Seurakuntayhtymän ohjesäännön mukaan virkamatka on ”matka, jonka työntekijä määräyksestä tekee virkapaikan ulkopuolelle hoitaakseen virka- tai työtehtäviään”. Virkamatka on tehtävä ”niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin virkamatkan ja työntekijän tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Virkamatkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos se olisi tehty edellä tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.”
Keväällä 2017 päätit lähteä seurakunnan kustannuksella matkalle Israeliin, Tel Aviviin. Et tehnyt matkasta matka-anomusta etkä hankkinut matkalle normaalia virkamatkamääräystä, vaan veit asian seurakuntaneuvostoon 7.3.2017 ilmoituksena ”opintomatkasta” esityslistan kohdassa 43, kirkkoherran päätöksiä. Esityslistan liitteenä oli kirkkoherran päätösluettelo, jonka kohdassa 46.2. luki: ”Kallion seurakunta rahoittaa Suomen Lähetysseuran Israelissa tekemää työtä. Seurakuntalaisilta on tullut erilaisia kannanottoja asiasta. Kirkkoherra käy kevään aikana tutustumassa Suomen Lähetysseuran työhön ja kertoo siitä seurakuntaneuvostolle. Matkasta aiheutuu korkeintaan 1100 euron kustannus. Koska matka koskee kirkkoherraa itseään, kirkkoherra halusi, että asia tuotiin seurakuntaneuvostolle etukäteen tiedoksi.”
Et informoinut matkastasi ainakaan lähintä alaistasi kappalaista. Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistö kuuli kyseisestä opintomatkasta ensimmäistä kertaa, kun tiedustelin asiaa häneltä 2.1.2018.
Matkalaskun mukaan lähdit Israeliin 26.4.2017. Finnairin lentolipun mukaan lähdit 28.4. Majoituit Tel Aviviin, jossa Lähetysseuralla ei ole mitään toimintaa.
Hotellin kuitin olet hävittänyt tai kadottanut, mutta luottokorttiyhtiön yhteenvedosta ilmenee, että kyseessä on ylellinen Poli House, design- tai boutiquehotelliksi itsensä määrittävä hotelli. Maksoit kolmen yön yöpymisestä yhtymän luottokortilla 834 euroa.
Et yöpynyt Poli Housessa yksin. Hotellin antaman laskukopion mukaan sinulla oli kahden hengen huone, jossa myös asui kaksi henkilöä. Hintaan sisältyi aamiainen.
29.4. sinä ja seuralaisesi halusitte pyöräillä. Suoritit yhtymän luottokortilla kahdesta polkupyörästä yhteensä 300 euron takuumaksun. Hotelli palautti summan yhtymän kortille, kun palautitte polkupyörät 30.4.
Kolmantena eli viimeisenä Israelin-päivänäsi, vapunpäivänä 1.5. otit taksin ja käväisit noin 70 kilometrin päässä Jerusalemissa. Edestakainen taksi Tel Aviv-Jerusalem-Tel Aviv maksoi luottokorttitositteen mukaan 219 euroa. Jerusalemissa menit Lähetysseuran toimintakeskukseen Felmiin. Vietit Felmissä jonkin aikaa, keskustelit työntekijöiden kanssa ja palasit samalla taksilla Tel Aviviin. Myöhemmin lähetystyöntekijät Sari ja Vesa Lehtelä kirjoittivat kirjeessään Porin seurakunnille, että olivat saaneet sinut vieraaksi ”yllättäen”.
Tiedustelin isäntiäsi ja matkaohjelmaasi Lähetysseurasta, jonka työhön tutustuminen oli sentään matkasi keskeinen syy ja peruste. Lähetysseuran johtaja Rolf Steffansson vastasi minulle 3.1.2018 sähköpostitse: ”Tarkistin asian meidän Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan aluepäälliköltä Vesa Lehtelältä. Koko matkan ohjelmasta tai järjestäjästä meillä ei ole tietoa.  Teemu Laajasalo on matkan aikana ollut yhteydessä työntekijöihimme, kun hän kävi Jerusalemissa. Ohjelma Lähetysseuran kanssa oli lyhyt. Hän tapasi kaikki Lähetysseuran työntekijät ja keskusteli pitempään aluepäällikkö Vesa Lehtelän ja tiedottaja Sari Lehtelän kanssa. Sari ja Vesa ovat Kallion seurakunnan nimikkolähettejä.”
Kotiin palattuasi 2.5.2017 et laatinut matkasta matkaraporttia. Myöskään matkalaskussa mainittua ”arviota lähetysrahoituksesta”, jolla matkaasi perustelit, ei ole olemassa seurakunnan asiakirjahallinnossa. Sen sijaan kerroit srk-neuvoston kokouksessa 9.5.2017 suullisesti jotain matkastasi kohdassa 69, kirkkoherran katsaus.
Matkaselostuksesi on kuitattu pöytäkirjaan yhdellä lauseella: ”Merkittiin tiedoksi kirkkoherran selostus tutustumiskäynnistä seurakunnan lähettikohteeseen ja kirkolliseen työhön Israelissa.” Matkalaskun mukaan luottokortilla maksettujen hotelli- ja taksikulujen (hotelli 834 euroa, johon sisältyi myös seuralaisesi yöpyminen ja aamiaiset; taksi Jerusalemiin ja takaisin 219 euroa, lentokenttätaksi Israelissa 41,95 euroa ja taksit Suomessa 39,70 ja 39,80 euroa) lisäksi olet laskuttanut seurakunnalta lentolippusi 281 euroa. Olet laskuttanut päivärahaa seitsemältä vuorokaudelta (225,50 e) alkaen 26.4., vaikka Finnairin lentolipun mukaan matka alkoi illalla 28.4.17.
Kysymys: Miten perustelet yllä kuvattuja menettelyjäsi?
Kysymys 30, yö Savonlinnassa. Olet osallistunut mahdollisesti Savonlinnan seurakunnan kutsusta tilaisuuteen Kerimäen kirkossa ja yöpynyt 10-11.6.2017 Savonlinnan Seurahuoneessa. Huoneesi oli hotellin kallein, sen nimi on Kuninkaan sviitti, ja olet maksanut yhdestä yöstä seurakuntayhtymän luottokortilla 325 euroa. Kyseessä on hinta, joka hotellin mukaan laskutetaan silloin, kun sviitissä yöpyy kaksi henkilöä; yhden hengen hinta on hitusen alempi. Olet kirjoittanut kuittiin ”Majoitus Kerimäki kirkko (JK: tässä hyvin epäselvää käsialaa, ehkä sana ”tapahtuma”) 1 hlö Teemu Laajasalo.”
a) Miksi olet maksanut yöpymisesi Helsingin seurakuntien luottokortilla sen sijaan, että olisit normaaliin tapaan laskuttanut kulusi sinut kutsuneelta seurakunnalta?
b) Miksi olet valinnut hotellin kalleimman mahdollisen huoneen Kuninkaan sviitin, vaikka kaupungissa oli samaan aikaan tarjolla runsaasti muitakin huoneita?
c) Jos olet yöpynyt Kuninkaan sviitissä yksin, niin kuin kirjoitat, miksi olet silti maksanut huoneesta kahden hengen hinnan?
d) Jos olet yöpynyt Kuninkaan sviitissä toisen henkilön kanssa, miksi olet maksattanut Helsingin seurakunnilla itsesi lisäksi tämän toisenkin henkilön kuluja?

Kysymys 31, VR:n liput. VR:n 258 euron maksukorttitositteeseen 20.1.2017 olet kirjoittanut käsin: ”Laajasalo Helsinki-Savonlinna-Helsinki”. VR:n mukaan edestakainen junalippu HKI-Savonlinna-HKI maksaa 40-80 euroa. Mitä muita lippuja olet ostanut samassa yhteydessä 178-218 eurolla? Miksi olet maksukorttitositteessa väittänyt koko 258 euron summan koskeneen omaa edestakaista matkaasi?

Kysymys 32, taksimatkat. Olet maksanut seurakuntayhtymän luottokortilla runsaasti taksimatkoja. Joissakin niistä on jotain viitteitä kohteesta, kuten ”yhtymä”, ”Bulevardi” tai ”Töölö” (jossa sinulla on koti). Kiireisimpänä päivänä toukokuussa 2017 olet ajanut taksilla peräti kuusi kertaa. Yhdessäkään taksikuitissa ei ole asianmukaista selitettä ajon tarkoituksesta, joten kulujen asianmukaisuutta ei ole tämän aineiston perusteella mahdollista arvioida. Kysymys: Miksi et ole selvittänyt asianmukaisesti, mistä mihin olet kulkenut taksilla ja mikä on ollut taksin käytön syy?
Kysymys 33, laivamatka Tukholmaan. Olet matkustanut 7. syyskuuta 2016 Kirkon viestintäpäivien risteilymatkalla Tukholmaan. Viestintäpäivien osallistujille oli varattu A-luokan hyttejä hintaan 68 e/hlö/yö. Sinä matkustit laivayhtiön tositteen mukaan Silja Symphonyn ”Commodore Balcony parvekkeellinen” -luokan hytissä, jonka maksoit yhtymän luottokortilla hintaan 485 euroa. Miksi valitsit näin kalliin hytin ja maksatit sen kirkkotyönantajalla?
Kysymys 34, samanaikainen lento- ja junamatka Joensuusta. Olet palannut 16.4.2016 Joensuusta siten, että sinulla oli lentolippu Joensuu-HKI klo 12.30 lähteneelle lennolle ja lisäksi junalippu klo 12.17. lähteneeseen junaan. Miten olet voinut tarvita ja laskuttaa yhtymältä nämä kaksi lippua samanaikaisesti?
Kysymys 35, matka Kuopioon. Olet matkustanut seurakunnan varoilla Kuopioon 8.-9.9.2017 ja kirjoittanut hotellikuittiin, että olet mennyt tapaamaan piispa Jolkkosta. Olet myös ostanut hänelle kukkia 84 eurolla ja kirjoittanut kuittiin ”onnittelukukat Jolkkonen”. Mikä oli matkasi syy ja mistä onnittelit Kuopion piispaa Kallion seurakunnan edustajana?
Kysymyksiä muista kuluista
Kysymys 36, kopiointikulut. Kiirastorstaina 13.4.2017 olet asioinut kopiointiliikkeessä Diivari Kopissa. Kuittien (140 e) mukaan kyseessä olisi sekä käteismaksu pankkikortilla että maksu yhtymän luottokortilla (kuitit epäselvät, selite puuttuu). Olet kirjoittanut korttimaksukuittiin sanan ”pääsiäis mainos”. Kallion ja Alppilan kirkoilta tai seurakunnan ja yhtymän asiakirja-arkistosta ei löydy tällaista pääsiäismainosta. Pyydän sinua ystävällisesti lähettämään po. pääsiäismainoksesta kopion ja tiedon, missä mainosta on jaettu.
Kysymys 37, kukkakaupan laskut.  Luottokorttitositteistasi näkyy, että ostat kohtuullisen usein kukkia etenkin Runebergin kukkakaupasta Töölöntorilla. Esimerkiksi vuonna 2017 kahdesta tai kolmesta tositteesta voi päätellä, että kukkaostos liittyy jotenkin seurakunnan toimintaan. Kaikista muista kukkakauppakuiteista, siis suurimmasta osasta, puuttuu selite siitä, miksi ja kenelle olet ostanut kukkia seurakunnan kustannuksella. Kukkaostoksesi ovat melko hintavia: esimerkiksi 17.2.2017 olet ostanut kimpun 70 eurolla, 5.8.17 olet ostanut 12 kpl 70-senttisiä ruusuja (à 8 e, yhteensä kimppu 96 e) ja 2.9. ostanut ”ruusuja ja tötterö suklaa”, yhteensä 65 euroa. Kysymys: Miksi ja kenelle olet ostanut seurakunnan rahoilla kukkia? Miksi olet laiminlyönyt kulutositteiden laatimiset näistä ostoksista?
Kysymys 38, Coca-Colan ostaminen. Maksukorttitositteiden mukaan olet suhteellisen usein ostanut kortilla Coca-Colaa. Kallion seurakunnassa neuvottelutarjoilujen hankinta ei kuulu kirkkoherran tehtäviin. Miksi olet ostanut Coca-Colaa seurakunnan varoilla?
Kysymys 39, Alkon samppanjalasku. Ostit yhtymän luottokortilla Alkosta 14.9.2015 Andre Clouet Brut –samppanjaa 8 pulloa yhteishintaan 239,20 euroa. Kirjoitit kuittiin ”Arvojen akatemia juhla kirkkohallitus paikalla 37 henkilöä”. Arvojen akatemia on arkkipiispan kutsuvierastilaisuus. Miksi Kallion kirkkoherra tarjosi seurakunnan varoilla kyseisen tilaisuuden osallistujille samppanjaa?
Kysymys 40, Flow-festivaali: Miksi olet useana vuonna ostanut itsellesi lipun Flow-festivaaliin (esim. 11.8.2017, hinta 99 euroa) yhtymän luottokortilla?
    • Johanna Korhosen tarkoitus nähdäkseni oli, että Teemu Laajasalo selvittäisi ’keissinsä’ itse vastaamalla näihin kysymyksiin. Miten paljon aikaa siihen olisi mennyt, jos hän olisi ryhtynyt toimeen?

    • Minulle herää heti epäilys todellisista motiiveista kun joku väittä hänen motiivinsa olevan pelkästään totuus, oikeus ja demokratia.
      Kuten jo näistä loppumattomista keskusteluista asiaan liittyen voi havaita Korhonen onnistui menettelytavallaan kylvämään ihmisten sydämiin luottamuksen sijaan epäilyksen siemenen.
      Olen saanut tarpeekseni aiheesta.

    • Kyllä näiden keskustelujen käynnistäjänä ja ylläpitäjänä on myös Teemu Laajasalo. Mikä on hänen motiivinsa?

    • Mitähän motiivia Martti Pentti Laajasalon osalta tarkoitat? Entä Korhosen? Jos Korhonen olisi aloittanut asian käsittelyn keskustelemalla hiippakuntavaltuuston kanssa, josko homma pitäisi viedä Helsingin seurakuntayhtymän käsittelyyn olisi asiat voitu myös varsin hyvin selvittää ilman tällaista melskettä. Kyllä keskustelujen käynnistäjä on Korhonen.

      Toisaalta, tuleehan nyt sitten muidenkin seurakuntapappien kuitit tarkistettua poliisin ja ulkopuolisten tilintarkastajien toimesta. Voihan seurakuntayhtymä tilintarkastajineen ynnä taloushallintoineen nyt sitten myös tehostaa toimintatapojaan, jottei vastaavaa jatkossa pääse tapahtumaan.

    • Tarja Aarnio, olet käsittänyt väärin. Ei poliisi selvittele Helsingin hiippakunnan keissejä vaan Laajasalon yritystoiminnassaan mahdollisesti ja varsin ilmeisesti tekemiä rikkomuksia. Se ei ole kirkon vaan yhteiskunnan asia, ja jos syytä on, yhteiskunta rankaisee. Anteeksipyyntö ei siinä riitä. Mutta toistetaan jälleen: epäilty on syytön kunnes toisin osoitetaan.

    • Tarja Aarnio’ seurakuntavaltuusto olisi tyrmännyt enemmistöpäätöksellä Johannan vaatimuksen Laajasalon taloussotkujen selvittelystä. Tämähä tuli mitattua heti sen jälkeen, kun Johanna oli yksityishenkilönä (se ei miuta asiaa, että hän oli myös ko. valtuuston puheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja, jne…) nostanut asian julkisuuteen. Todennäköisesti hän tiesi, että valtuuston enemmistö pyrkii pimittämään koko jutun, kuten kirkon piirissä yleensä tapahtuu. Ja pikeassa oli valinnassaan.

  1. ”Mitähän motiivia Martti Pentti Laajasalon osalta tarkoitat?” Sekä tekemiselle että tekemättä jättämiselle on syynsä. Miksi kysymyksiin ei vastata? ”Jos Korhonen olisi aloittanut asian käsittelyn keskustelemalla hiippakuntavaltuuston kanssa, josko homma pitäisi viedä Helsingin seurakuntayhtymän käsittelyyn olisi asiat voitu myös varsin hyvin selvittää ilman tällaista melskettä.” Olisiko selvittelyyn ryhdytty? Kyselin jo aiemmin, onko kirkkoherroilla (tai piispoilla) jonkinlainen virallinen tai arvovaltaan perustuva koskemattomuus, joka estää tällaisten asioiden käsittelyn ilman ’melskettä’.

    • Uskon, että tietysti selvittelyyn olisi ryhdytty ja melskekin olisi vältetty. Jos näin ei olisi käynyt vastoin kaikkia olettamuksia, olisi Korhonen tietysti voinut omalla nimellään kääntyä vaikka poliisin puoleen. Virallista tietä kuitenkin tällaiset keissit hoidetaan eikä oikopäätä lähdetä hosumaan miten sattuu.

      No eiköhän kaikki kirkon työntekijät siinä missä muutkin kansalaiset ole samassa asemassa mitä mahdollisiin epäilyksiin jostain rikkeestä tms ilmenee. En ole koskaan kuullut mistään koskemattomuudesta. Diplomaatteja kai tietyissä tilanteissa koskee jotkut omat määräyksensä vaan eivätpä hekään näköjään aivan koskemattomia ole, jos toimessa rikkeitä havaitaan.

    • Olisi ehkä pitänyt laittaa ’koskemattomuus’ lainausmerkkeihin. Tarkoitan vaikkapa kirkkoherran perinteestä asemaa seurakunnan johtohahmona.

    • Tarja Aarnio, ilman julkisuutta asia olisi epäilemättä yritetty painaa villaisella. Sitähän yritetään nytkin, vaikka ”melskettäkin” on. Mitä poliisiin tulee, niin se ei tutki seurakuntien tilejä, vaan kahden henkilön tekemän rikosilmoituksen perusteella Laajasalon yritystoiminnan sekavuuksia. Niihin palataan aikanaan.

    • Tarja Aarnio, katolisessa kirkossa pappeus ja piispuus on sakramentti, heidän toimiaan ei saa arvostella saati väärinkäytöksiä paljastaa. Tätä henkeä on myös omassa kirkossamme, onhan se vanhaa katolista juurta ja siitä erilleen kasvanut.

      Edelleen kirkossamme on vanha ”feodaalinen” rakenne, jossa kirkkoherra on alaistensa pää ja piispa sitäkin suurempi päällikkö. Tilintarkastajat ja alemmat toimihenkilöt tottelevat kiltisti esimiestää, jos työpaikka tai uralla eteneminen on heille kallis. Kirkolliset luottamuselimet, joiden pitäisi ajaa seurakuntalaisten tavoitteita, ovat enemmänkin myötäsukaisia nyökyttelijoitä ja kirkooherran toimien tukijoita kuin heidän valvojiaan. Luottamuselimen tehtävä on muutakin kuin luottaa.

  2. Huolimatta kommenttien runsaudesta rohkenen lisätä niihin vielä yhden: Yhdyn Salme Kaikusalon mielipiteeseen, kun hän toteaa, että ”Mielestäni piispa Laajasalo on toiminut ainoalla oikealla tavalla kun hän ei ole vastaillut kenenkään kysymyksiin vaan on jättänyt asioiden tutkimisen heille, jotka tehtävään on määrätty.”
    Ei Johanna Korhosella ole mitään oikeutta saada tietoja Teemu piispan yrityksestä sen enempää kuin mitä julkisista rekistereistä ilmenee. Ne asiat eivät yksinkertaisesti kuulu hänelle sen paremmin kuin muillekaan yhtiön sidosryhmien ulkopuolella oleville.
    Ei ole mitään salailua, että jättää vastaamatta jonkun muun kuin tarkastus- ja valvontatoimesta esittämiin kysymyksiin, jotka on esitetty julkisuudessa ilman, että asianomaisella on ollut ennen julkistamista mahdollisuus vastata niihin. Johanna Korhosen menettely rikkoo räikeällä tavalla oikeusvaltion periaatteita. Toistan: Johanna Korhonen on esiintynyt tässä asiassa tutkijana, syyttäjänä, tuomarina ja rankaisijana. Millä valtuuksilla täysin ammattitaidottomana ”tilintarkastajana”?
    Siispä odotetaan asiasta tulevaa lopullista selvyyttä.
    En voi muuten olla kummeksumatta sitä seikkaa, että hiippakuntavaltuuston jäsenillä on ristiriitaisia käsityksiä siitä, mitä merkitsee Johannan tässä asiassa käyttämä titteli ”hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja”. Käsitykseni mukaan valtuuston jäsenillä tulisi olla riittävästi tietoa tuon tapauksen tulkitsemiseksi.

    • Veijo Riistama, nolaat vain itsesi puuttumalla epämääräisin argumentein keskusteluun, josta olet pihalla kuin lumiukko.

  3. “Mielestäni piispa Laajasalo on toiminut ainoalla oikealla tavalla kun hän ei ole vastaillut kenenkään kysymyksiin vaan on jättänyt asioiden tutkimisen heille, jotka tehtävään on määrätty.” Olisiko niin, ettei ketään olisi tarvinnut määrätä tähän tehtävään, jos hän olisi vastannut kysymyksiin?

    • Martti Pentti. Muistanet että Johanna jätti listansa kirjaamoon aivan oiken jatkotoimia varten.
      ähänhän kaikilla on oikeus ja avoin demokratia sen sallii.

      Mutta sitten hän ryhtyi vaatimaan selvitystä julkisesti.
      Se taas on vastoin hallintoperiaatteita.

      Asialla on laajempaa merkitystä joka on syy jonka takia otaksun että menettelytapaa arvioidaan vielä juridisesti.

      Onko esimerkiksi hyväksyttävää että joku vaatii pääministerin matkalaskut itselleen, arvioi ne omalta kantiltaan ja esittää julkisesti syytöksen (sellaisia Johannan listalla on) ja nipun kysymyksiä. Onko lain kirjaimen mukaista avata julkisuuteen lista jonka käsittely kuitenkin pitäisi tehdä hallintojärjestyksessä? Voiko jokainen meistä tehdä tämän ja mistä tahansa motiivista lähtien: esimerkiksi vaikka vaalien jälkeen häviötä nieleskellessä.

      Ja edelleen kun tämä tehdään luottamushenkilön paikalta ohittaen hallintomenettelyt. Miten menettely suhtautuu lakiin ja siihen mitä on todettu luottamushenkilön asemasta.

    • Jaakko Toivola, arvostan kyllä sitkeyttäsi mutta erityisesti kiitän sinua niistä hauskoista hetkistä, joita kommenttisi ovat minulle tuottaneet. Minulle tämä keskustelu jo riittäisi, minulla kun on muutakin elämää. Mutta jos näitä hauskoja kommentteja vielä sikiää, en voi luvata etten niihin vastaisi.

    • Ja onhan näitä hauskoja kommentteja piisannut, muutamia olen itsekin taas kirjoitellut. Tuo Jaakko Toivojan persoona on alkanut kiinnostaa, kun hän tuntuu niin tietävältä ja lakia ja oikeuskäytäntöjä tuntevalta ja viittailee jatkuvasti edessä oleviin oikeustoimiin Korhosta vastaan.Olisiko tuo Jaakko oikein herastuomari? Epäilem kyllä, että ainakaan lainopillista tutkintoa hänellä ei ole. Voisitko Jaakko tätä kommentoida, niin ei tarvitsisi arvailla? Että tietäisi, miten vakavasti Jaakon vihjailut tulevista käräjistä on otettava.

    • Olipa kysymysluettelon Teemu Laajasalolle lyhyessä ajassa. Erityisesti yritysepäselvyyksiin vastaaminen ei ole mahdollista tällaisella aikatautulla, etenkään jos se olisi tehtävää virka-ajan ulkopuolella.
      Mutta epäselvyyksiä on niin valtava määrä, että ne antavat väkisinkin tahallisen epärehellisyyden leiman. Asiat on selvitettävä perusteellisesti ja katsottava sitten, miten vakaviin seuraamuksiin ne johtavat.
      2.Tess.2 ilmaisee, miten tärkeää on ”rakkaus totuuteen” kaikessa evankeliumin työssä.
      Toinen asia on, oliko Johanna Korhosella valtuuksia lähteä yksin tekemään tutkintapyyntöä ”vain” luottamushenkilönä. Hänhän ei ole virkasuhteessa Teemu Laajasaloon, eikä yksin auktoriteetti hänelle.
      En tunne seurakunnallista lainsäädäntöä niin, että voisin sanoa, miten olisi oikeammin pitänyt lähteä purkamaan vyyhtiä…

    • Huomaa, Juha Venäläinen, ettei kysymyksiin pyydetty vastauksia vain parin viikon määräajassa. Tuossa määräajassa pyydettiin vastausta siihen, milloin Laajasalo aikoo antaa vastauksensa. Vähän tarkkuutta, Juha! – Ja kuten itsekin toteat, et tunne menettelytapoja ja luottamushenkilöiden tehtäviä ja valtuuksia niin hyvin että voisit niitä kommentoida.

    • Niin, enpä jaksanut tarkastaa vastausten aikatauluvaatimusta enää kommentin kirjoitusvaiheessa, kun Johanna Korhosen vaatimusluettelo oli niin tavattoman perusteellisen pitkä. Eka lukemalla oli jäänyt mielikuva tiukasta aikataulusta. Hyvä, kun tarkensit, Pentti.
      Mutta entisten yritystä koskevien kysymysten selvittely on tosi vaativa homma. Yrittäjänä minua kiinnostaisi kovasti, miten on mahdollista, että samasta tilikaudesta voidaan tehdä useita erilaisia tuloksia. En todellakaan ymmärrä. Ja toimiessaan kirkkoherran virassa nauttien siitä palkkaa, hänen firmansa on laskuttanut samanaikaisesti samasta työstä huomattavia summia. Haluaisin tietää, miten tämä on selitettävissä.

  4. Hyvä Johanna Korhonen. Kyllä kysymyspatterisi on kysymysten muotoon laadittu syytekirjelmä ja sen aikaaansaamisessa Sinulla on ilmeisesti ollut apua seurakuntayhtymän taloushallinnossa. Oletko vilkaissut sosiaalisen median palstoja. Ne todistavat kirjoitukseni pysyvän tosiasioissa. Kyllähän Sinä omasta kokemuksestasi tiedät, millaista tekstiä niiltä palstoilta löytyy. Vieläkö ankarammin pitäisi rangaista, ennenkuin asiasta saadaan asianmukaisen riippumattoman tahon lausunto.
    Miksi et käyttänyt seurakuntayhtymän tilintarkastusta ja sisäistä valvontaa hyväksesi. Mikä ”tilintarkastaja” Sinä kuvittelet olevasi?

    • Olen silloin tällöin törmännyt käsitykseen, että kysyminen olisi syytös. Mistä tämä mahtaa johtua? Olemmeko katsoneet liikaa rikossarjoja, jossa ”Missä olit kello kymmenestä kello kolmeentoista?” saa vastaukseksi: ”En minä häntä murhannut.”

    • ”Olen silloin tällöin törmännyt käsitykseen, että kysyminen olisi syytös. ”

      -Tuo ”käsitys” on ilmiselvä tosiasia. Syytös voidaan esittää kysymyksen muodossa, asenteella, että vastaaja on syyllinen, ja kun tämä vielä halutaan tehdä julkisesti, se tuo ilmi tuota asennetta entistä selvemmin.

      Tällä asenteella toteutettavia kuulusteluja tapahtuu koko ajan, oikeusistuimessa, työpaikoilla ja perheissä.

    • Miksi kysymyksiin pitäisi suhtautua syytöksinä? Kysyjä saattaa toki asennoitua ihan miten haluaa. Kysymys on kuitenkin kysymys, johon toivotaan vastausta – retorisiin kysyjä vastaa kai itse. Muuttuuko kysymys kuitenkin syytökseksi, kun siihen jätetään vastaamatta. Silloin syntyy vaikutelma, että vastaukset eivät kestäisi päivänvaloa.

  5. Veijo Riistama, rauhoitu toki. En seuraa sosiaalisen median palstoja enkä muutenkaan ole kiinnostunut muusta kuin tapahtuneista tosiseikoista. En ”kuvittele” olevani esimerkiksi tilintarkastaja, mutta tiedän olevani kirkon jäsen ja luottamushenkilö. Odotan tässä blogissani kohteliasta kielenkäyttöä ja kunnioittavaa puhuttelua.

    Nyt selvitetään, miten Teemu Laajasalo on noudattanut lakia osakeyhtiössään ja srk-yhtymän ohjeistusta kortinkäytössään. Samanaikainen viranhaltijana toimiminen ja yrittäjänä laskuttaminen ovat kolmas asiakokonaisuus. Sen selvittämistä ei ole vielä aloitettu. Nyt kannattaa rauhoittua ja odottaa tyynesti, mitä eri tahot saavat näistä tapahtuneista tosiseikoista selville.

    • ”Nyt kannattaa rauhoittua ja odottaa tyynesti, mitä eri tahot saavat näistä tapahtuneista tosiseikoista selville.”

      -Tuon olisit ehkä voinut sanoa itsellesi tutkimustyösi ja projektisi alkuvaiheessa.

      Esitin sinulle aiemmin kysymyksiä, jotka ovat enemmän moraalisia kuin todennettaviin faktoihin perustuvia. Kuten, että toivotko, että piispa Laajasalo voi ja haluaa kaiken tämän jälkeen ja kaikesta tästä huolimatta jatkaa piispana? Ja että tämä asia voitaisiin aikanaan jättää taakse, unohtaa, antaa anteeksi mitä on anteeksiannettavaa, ja se siitä.

      Kysyn, koska kuten sanoin, minusta tämä olisi erittäin tärkeää sanoa selkeästi, kun on kyse ikävien asioiden käsittelemisestä, jossa jonkun maine voi ehkä turhaan tahraantua. Tuo kun sanot, että ”kannattaa rauhoittua ja odottaa…” antaa ymmärtää, että voi olla ettei mitään kovin raskauttavaa olekaan tapahtunut.

      Jos taas et pidä tätä mahdollisena, silloin vastaaja on jo julistettu syylliseksi ja tuotu julkisuuteen syyllisenä, tuomittavaksi ja rangaistavaksi.

    • Juuri näin. Annat ensisijaisesti itsellesi ohjeita, joita olisi tullut noudattaa alusta alkaen, eikä tulla julkisuuteen syytöksenomaisilla kysymyksillä. Miksi asioiden selvittämiseen ei vätSimullekelvanneet asianomaiset tarkastus- ja vlvontaelimet? Piispa Teemun yhtiön asiat taas eivät kuulu Sinulle pätkän vertaa.

    • Veijo Riistama, piispa Teemun asiat kuuluvat jokaiselle seurakunnan jäsenelle. On ensiarvoisen tärkeää tietää, millainen tämä korkea paimen on lammaslaumalleen, millainen ihmisenä kaikkine vikoineen ja puutteineen. Ei näytä hyvältä, ja aina vain pahemmalta teidän hyväätarkoittavien salailutoimien takia.

      Mitä Laajasalon liiketoimiin tulee, niin niidenkin selvittäminen ja lainmukaisuus on selvittämisen arvoista, juuri niistä syistä joista edellä kerroin. Yleensäkin on tapana selvittää korkeisiin virkoihin pyrkivien taustat, mutta tässä tapauksessa ne jätettiin selvittämättä ennen piispanvaalia. Tosiasioiden tunteminen olisi voinut valottaa piispaehdokkaan persoonaa monipuolisemmin. Hänen persoonansa ympärillä oli hurmaannuttavaa hypetystä, eikä tosiasioista välitetty ottaa selvää, mukava mies ja kaikkien kaveri kun oli.

  6. Jaakko Toivola: Suomessa on laki viranomaistoiminnan julkisuudesta. Siihen kuuluu asiakirjajulkisuus. Kysyit, voiko kuka tahansa pyytää esimerkiksi pääministerin matkalaskut ja tehdä niistä kysymyksiä. Kyllä, näin voi vapaasti tehdä. Kysymyksiä voi esittää pääministerille kirjeitse tai kysyä niitä julkisesti. Tämä kaikki on laillista )a normaalia toimintaa demokratioissa. – Huomautan, että minä julkaisin kysymykseni vasta 25. helmikuuta. Se, että media kertoi niistä tuoreeltaan 9. tammikuuta, perustuu juuri asiakirjajulkisuuteen.

    • Voinko siis asettaa pääministerille vaatimuksen vastaamisesta johonkin päivään mennessä?

      Voinko syyttää häntä julkisesti laittomuuksista ilman seuraamuksia, etenkin siinä tilanteessa että yksikin väiteeni on väärä? ”pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista”

      Uskoakseni tämä tullaan arvioimaan vielä laajemmin tämän casen pohjalta. Raja lainmukaisen toiminnan ja mustamaalaamisen välillä on joskus häilyvä ja vaikea arvioida etukäteen.

      Se on tietysti tyylitöntä että vuotaa listansa julkisuuteen heti kun on sen kirjaamoon saanut toimitettua. Mutta tyylittömyys ei ole rikos.

    • Jaakko Toivola, suosittelen tutustumista lainsäädäntöön asiakirjojen julkisuudesta, ns. julkisuuslainsäädäntöön. Nykyisin virkamiehet joutuvat tarkoin harkitsemaan ettei tule virkavirhettä torjuessaan julkisiin asiakirjoihin kohdistuvia tietopyyntöjä.

  7. Ote saatekirjeestä: ”Pyydän sinua toimittamaan kohtuullisessa ajassa eli 16. tammikuuta 2018 mennessä tiedon siitä, milloin vastaat hiippakunnalle alla oleviin kysymyksiin. ”
    Johanna Korhonen
    Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja

    Johanna, kiinnitin huomiota tuohon, että pyydär piispa Laajasalolta vastauksia hiippakunnalle. Olen ymmärtänyt, että hiippakuntavaltuusto ei ollut mitenkään tietoinen saati mukana laatimassa ko. kysymyksiä. Miksi piispan olisi pitänyt vastata hiippakunnalle kun tutkimasi teot ovat tapahtuneet Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan kirkkoherran tehtävissä?

    • Tuo Johannan allekirjoituksen titteli muuttaa asiakirjan yksittäisen seurakuntalaisen tekemästä nimenomaan luottmushenkilön roolissa tekemäksi. Silloiin asiaa tarkastellaan myös eri kantilta. Kun hiippakuntavaltuusto ei ole ollut kysymyksiä tekemässä herää tietysti kysymys millä valtuuksilla asia esitetään.

      Mutta listassa on selkeitä virheitä ja epätarkkuuksia ja niistä on olemassa oikeuden ennakkotapauksia.
      HS tuomittiin 2008 korvauksiin virkamiehen kunnian loukkaamisesta virheelliisen tiedon julkaisun takia.
      Tämä kuvio on tietysti laadittu varsin ovelasti koska listan vuotajaa koskee lähdesuoja.

      Listan virheiden ja toimivaltakysymyksen takia tästä on tulossa varsin mielenkiintoinen tapaus.

    • Olen selittänyt tämän jo aika monta kertaa, mutta selitänpä vielä: jokainen luottamushenkilö voi aivan vapaasti missä tahansa yhteydessä kertoa tittelinsä eli sen, mille luottamuspaikalle hänet on valittu. Tämä ei koskaan edellytä ”lupaa” kyseiseltä toimielimeltä eikä myöskään tarkoita, että luottamushenkilö esiintyisi po. elimen ”nimissä”. Esimerkiksi Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman voi täysin vapaasti käyttää näitä titteleitään missä tahansa yhteydessä, eikä kukaan kuvittele, että hänen puheensa sisältö olisi valtuuston tai eduskunnan hyväksymä.

      Tässä Laajasalo-tapauksessa en ole missään törmännyt henkiköön, jona olisi luullut listaani hiippakuntavaltuuston tekemäksi, joten tämäkin huoli on aiheeton. Olen laatinut kysymykset, esittänyt ne omissa nimissäni ja samalla tuonut ilmi, missä luottamushenkilöroolissa suhteessa piispaan nyt työskentelen. Hpk-valtuuston puheenjohtajan tehtäviin kuuluu mm. osallistuminen joka kolmas viikko tuomiokapitulin kokouksiin.

      Ja sitten Salmen kysymys, miksi Laajasalon pitäisi vastata hiippakunnalle eikä Hgin seurakuntayhtymälle. Yhtymä ja esim. Kallion seurakunta voivat pyytää häneltä onat selvityksensä, mikäli sellaisia tarvitsevat. Hiippakunnan vastuualueelle Laajasalo siirtyi, kun hänet valittiin piispaksi, ja saatekirjeessäni perustelen, miksi olisi tärkeää, että piispaan voisi luottaa. Tämä taas edellyttää selkoa siihen, miten hän on noudattanut lakia, luottokorttiohjeistusta ja muuta säännöstöä. Asioiden selvittäminen on merkityksellistä sekä kirkon että piispan omalta kannalta.

    • Toki luottamustoimensa saa mainita.

      Nyt kuitenkin tässä vaadit selitystä nimenomaan hiippakunnalle, et itsellesi.

      Asiahan ei ole olleenkana kuten kuvasit.

      >Pyydän sinua toimittamaan kohtuullisessa ajassa eli 16. tammikuuta 2018 mennessä tiedon siitä, >milloin vastaat hiippakunnalle alla oleviin kysymyksiin

      >Johanna Korhonen
      >Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja

      Antti Lindtman toki voi myös mainita luottamustoimiaan haluamissaan yhteyksissä.
      Hän ei kuitenkaan voi vaatia vastauksia sellaisen toimielimen nimissä joka ei ole tehnyt asiasta päätöstä.

      Tämähän on selvä jos hiippakunta on päättänyt selvittää asian ja kokouksesta on muistio.
      Muuten en olisi kovin luottavainen.

    • Kun asiakirja allekirjoitetaan jollain tittelillä, niin silloin allekirjoittaja edustaa sitä tahoa. Kun Johanna Korhonen allekirjoitti kysymyksensä Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana, niin silloin häntä myös pidetään virkamiehenä eikä yksityishenkilönä. Onko Korhonen ylittänyt valtuutensa virkamiehenä, kun asiasta ei oltu etukäteen puhutta saati päätetty hiippakuntavaltuustossa? Ainakin hiippakuntavaltuuston enemmistö on julkilausumassaan sitä mieltä, että toiminta on ollut asiatonta. Siihenkin saadaan ”laillinen” vastaus, koska yksityinen henkilö on 26.2 jättänyt tästä tutkintapyynnön poliiisille.

    • Ja arvetenkin eduskunnan oikeusasiamies aikoinaan ottaa kantaa asiaan.
      Tällaiset epämääräiset toimivalta-asiat tapaavat päätyä sille tiskille kun kanteluoikeus on yleinen.

    • Kirsi Rostamo, hämmästytät minua jälleen. Mistä alkaen luottamushenkilö, hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, on ollut virkamies? Taidat taas sekoittaa puurot ja vellit.

      Kirsi ja Jaakko, kutsukaa avuksi äiti tai eduskunnan oikeusasiamies, saisi hänkin aineistoa hauskutukseksi firman pikkujoulussa. 😉

Korhonen Johanna
Korhonen Johanna
Journalisti, kirkkolaulaja Vox Silentii -yhtyeessä. Kirkon luottamushenkilö 2010--2020.