Piispa Teemu Laajasalolle 9.1.2018 esittämistäni kysymyksistä liikkuu julkisessa keskustelussa monenlaisia tietoja, joista osa on erkaantunut kauas alkuperäislähteistä. Koska kysymyksistäni esitetään paikkansa pitämättömiä väitteitä, katson perustelluksi nyt julkistaa kysymyslistani. Se on julkinen asiakirja, jonka halukkaat saavat myös tuomiokapitulin kirjaamosta.
Asiakirja ei sisällä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvaa tietoa. Olen alla olevasta silti osin poistanut niiden henkilöiden nimiä, joille Laajasalo on tarjoillut aterioita. Odotan edelleen (25.2.2018) Laajasalolta vastauksia kysymyksiini.
SAATEKIRJE
Hyvä piispa Teemu Laajasalo,
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana olen saanut tehtäväkseni toimia piispan kanssa yhteistyössä Helsingin hiippakunnan palvelemiseksi. Siksi pidän tärkeänä, että talousasioihisi kohdistuvat epäilyt selvitetään. Asia on merkityksellinen sekä kirkon että oman oikeusturvasi kannalta. Piispanviran haltijan on voitava nauttia luottamusta sekä kirkossa että muussa yhteiskunnassa.
Yrityksesi TL Opetus Oy:n olemassaolo tuli minulle yllätyksenä syksyllä 2017, piispanvaalin jälkeen. Olit Kallion kirkkoherrana aloittaessasi sanonut julkisuudessa (Kotimaa 4.1.2013), että aiot luopua liiketoiminnasta keskittyäksesi kirkkoherran viranhoitoon. Jäin siihen käsitykseen, että toimit ilmoittamallasi tavalla. Olit koulutusliiketoiminnan myytyäsi kuitenkin jatkanut yritystoimintaa muulla tavalla.
Koska yrityksen tilanteesta nousi julkisuuteenkin epäselviä seikkoja, ehdotin sinulle 6.9. vapaaehtoisen erityistilintarkastuksen teettämistä TL Opetus Oy:ssä. En missään vaiheessa ehdottanut erityinen tarkastus -nimistä oikeustointa enkä perustellut esitystä velkojien, vaan hiippakunnan edulla: epäselviin kysymyksiin tuli saada vastaukset. Selvitin mahdollisuutta maksaa tarkastuksen kuluja tuomiokapitulin varoilla. Et suostunut tarkastukseen, ja keskustelumme 28.9. päättyi näiltä osin tuloksettomana. Vastahakoisuutesi asioiden selvittämistä kohtaan ei ainakaan vähentänyt huoltani. Kuten tapaamisessa 28.9. sovimme, ryhdyin laatimaan sinulle yksilöidympää kysymyslistaa selvitystä edellyttävistä asioista.
Muodostaakseni käsitystä yrityksen liiketoiminnasta pyysin TL Opetuksen laskuja ”summamutikassa” sellaisilta julkisyhteisöiltä, joille arvelin sinun voineen tarjota yhtiön palveluita. Tein asiakirjapyyntöjä mm. Turun, Tampereen, Helsingin, Espoon, Vantaan, Joensuun, Seinäjoen, Savonlinnan ja Oulun seurakunnille ja -yhtymille sekä kirkkohallitukselle. Tällä tavalla löytyi useita asiakassuhteita yritykseesi.
Koska taloudenpitosi yrittäjänä sisälsi mielestäni kyseenalaisia piirteitä, halusin selvittää myös, miten olet hoitanut virkavastuuseen kuuluvia talousasioita kirkon palveluksessa. Pyysin entiseltä työnantajaltasi Helsingin seurakuntayhtymältä asiakirjajulkisuuden perusteella julkiset tiedot luottokorttitositteistasi viime vuosina. Niihin tutustuttuani pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista.
Piispana olet hiippakuntamme ylin laillisuusvalvoja ja julkinen vallankäyttäjä. Siksi on merkityksellistä selvittää, miten olet noudattanut osakeyhtiö- ja kirjanpitolakia sekä muuta yritystoiminnan säädöstöä yrityksessäsi TL Opetus Oy:ssä (ent. IHS Huippuvalmennus Oy).
Piispana olet hiippakuntamme ylin eettinen suunnannäyttäjä. Se, millaista eettistä normistoa olet noudattanut liikkeenharjoittajana sekä viranhaltijana julkisessa virassa kirkkoherrana ja yhtymän johtajana, kuvaa sitoutumistasi moraaliin.
Kysymykset 1-20 perustuvat niihin julkisiin asiakirjoihin ja tietoihin, joita olet toimittanut yrityksestäsi kaupparekisteriin ja verohallinnolle. Kysymykset 21-23 koskevat toimintaperiaatteitasi. Kysymykset 24-40 liittyvät Helsingin seurakuntayhtymän luottokortin käyttöön.
Muotoilemani kysymykset perustuvat luottokorttitositteista tekemiini poimintoihin ja toimintaasi kuvaaviin esimerkkeihin eivätkä ole kaikenkattavia. Tulen ehdottamaan Helsingin seurakuntayhtymän sisäiselle tarkastukselle ja/tai tilintarkastukselle yksityiskohtaista tutkintaa kortinkäytöstäsi.
Pyydän sinua toimittamaan kohtuullisessa ajassa eli 16. tammikuuta 2018 mennessä tiedon siitä, milloin vastaat hiippakunnalle alla oleviin kysymyksiin. Olen pyrkinyt muotoilemaan kysymykset mahdollisimman yksiselitteisiksi, mutta jos et ymmärrä niistä jotakin, avaan sitä ja sen tausta-aineistoja mielelläni. Asioiden selvittäminen ja kuntoon saattaminen on raskasta, mutta se on kahdesta vaihtoehdosta parempi.
Helsingissä 9. tammikuuta 2018
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
Johanna Korhonen
Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
OSA 1: Kysymyksiä TL Opetus Oy:n toiminnasta
Olen merkinnyt lyhenteellä TL ne kysymykset, joihin odotan vastausta sinulta. Lyhenteellä ETT merkitsin kysymykset, joihin tarvitaan vastaus myös erityistilintarkastuksen tekijältä tai vastaavalta taholta.
Toimitit yrityksesi TL Opetus Oy:n 2014, 2015, 2016 ja 2017 päättyneiden tilikausien (kausi 1.7.-30.6.) tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin 14.12.2017 eli kausien 2014-2016 osalta erittäin paljon myöhässä. Tilintarkastajasi antoikin tästä huomautuksen.
Toimitit yrityksesi TL Opetus Oy:n 2014, 2015, 2016 ja 2017 päättyneiden tilikausien (kausi 1.7.-30.6.) tilinpäätösasiakirjat kaupparekisteriin 14.12.2017 eli kausien 2014-2016 osalta erittäin paljon myöhässä. Tilintarkastajasi antoikin tästä huomautuksen.
KYSYMYS 1 (TL): Miksi laiminlöit yrityksesi tilinpäätösten ja tilintarkastusten tekemisen 2014-2016 päättyneiltä kausilta ja toimitit asiakirjat vasta viranomaisen niitä erikseen pyytäessä, silloinkin reilusti määräajan jälkeen (kaupparekisterin 18.8.2017 antama kahden viikon määräaika umpeutui 1.9.2017)?
KYSYMYS 2 (TL ja ETT): Onko TL Opetus Oy:n kirjapito tehty lain mukaisesti ja ajallaan em. kausina? Mikäli on, miksi yhtiö ei tehnyt kirjanpitoihin perustuvia tilinpäätöksiä ja suorittanut tilintarkastuksia ajoissa? Mikäli kirjanpitoa ei ole tehty ajallaan, onko yrityksen vastuuhenkilöä Teemu Laajasaloa syytä epäillä osakeyhtiölain ja kirjanpitolain vastaisesta toiminnasta sinä aikana, jona hän laiminlöi velvoitteensa?
Kysymys 3 (TL ja ETT): Joulukuussa 2017 kaupparekisteriin toimittamiesi tilinpäätösten sisältö poikkeaa osin jopa melko paljon niistä luvuista, jotka olet aiemmin toimittanut verohallinnolle. Esimerkiksi vuonna 2015 päättyneellä kaudella liikevaihtoa oli verottajalle antamassasi versiossa 14 000 euroa, mutta kaupparekisteriin myöhässä toimittamassasi versiossa liikevaihtoa oli jälkikäteen löytynyt peräti 50 000 euroa enemmän. Tuloskin koheni vastaavasti. Miten on mahdollista, että eri viranomaisille annetut tiedot yrityksen tilinpäätöksestä ovat näin erilaisia?
Kysymys 4 (TL): Aloitit Kallion kirkkoherrana helmikuussa 2013. Sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti 23. elokuuta 2017 toi liiketoimintasi julkisuuteen, kirjoitit Facebook-sivullasi: ”Suomen Kuvalehdessä on juttu vanhasta firmastani. Firma jäi jäljelle liiketoimintakaupan jälkeen 2013 ja siinä ei käytännössä ole ollut toimintaa sen jälkeen.” Kuitenkin neljän viime tilikauden aikana eli Kallion kirkkoherrana toimiessasi olet tehnyt TL Opetus Oy:lle liikevaihtoa yhteensä 153 465 euroa, ja yritys on kaupparekisterin mukaan ollut toiminnassa keskeytyksettä. Miksi väität, että yrityksessäsi ”ei käytännössä ole ollut toimintaa” vuoden 2013 liiketoimintakaupan jälkeen?
Kysymys 5 (TL ja ETT): Vuonna 2010 päättyneestä tilikaudesta kaupparekisterissä on kaksi eri versiota. Ensimmäisen version (tilinpäätös vahvistettu 18.2.2011) mukaan yrityksen tulos oli noin 10 000 euroa voitollinen, toisen version mukaan (versio jätetty rekisteriin 11.3.2011) tulos oli vajaat 98 000 euroa tappiollinen. Miten on mahdollista, että tilinpäätös on muuttunut ja vieläpä sen jälkeen, kun se on vahvistettu ja tilintarkastus tehty?
Kysymys 6 (TL ja ETT): Kumpi versioista on oikea?
Kysymys 7 (TL ja ETT): 2011 päättyneellä kaudella yrityksen velat ovat lisääntyneet. Tilinpäätöksen vertailutiedoiksi esität jälleen edellisen kauden kahdesta erilaisesta tuloksesta version nro 1 (parempi), mikä parantaa tasettakin noin 100 000 eurolla. Hakiko yritys lainarahoitusta paremmalla vai huonommalla tilinpäätösversiolla?
Kysymys 8 (TL ja ETT): Mihin katosi vertailutiedoista 11.3.2011 rekisteröity, huonompaa tulosta näyttänyt tilinpäätös?
Kysymys 9 (TL ja ETT): Tasetta kohentavia siirtosaamisia, joiden sisältö ei käy ilmi tilinpäätöksen liitteistä, on 2011 päättyneellä kaudella jopa 308 000 euroa. Mitä nämä siirtosaamiset olivat ja miten niiden olemassaolo voidaan todentaa?
Kysymys 10 (TL ja ETT): Vuonna 2012 päättyneestä tilikaudesta on jälleen kaksi erilaista tilinpäätösversiota. Ensimmäisen mukaan yritys teki tappiota 303 000 euroa. Toisen, lähes vuosi myöhemmin (27.11.13) rekisteröidyn tilinpäätöksen mukaan tappiota oli 534 000 euroa. Tappion syvenemistä selittävät muun muassa 150 000 eurolla kasvaneet ”muut kulut” sekä palkka- ja palkkiokulut, jotka jälkikäteen kasvavat noin 60 000 euroa. Miksi tilinpäätöksestä on olemassa kaksi aivan erilaista versiota?
Kysymys 11 (TL ja ETT): Miten saman kirjanpidon perusteella on mahdollista päätyä kahteen näin eri mittaluokissa olevaan tulokseen?
Kysymys 12 (TL ja ETT): Miten on mahdollista, että jopa edellisen tilikauden tappioluku on asiakirjoissa taannehtivasti muuttunut?
Kysymys 13 (TL): Myit IHS Huippuvalmennuksen valmennusliiketoiminnan PRO Huippuvalmennus Oy:lle niin, että kauppa toteutui ostajan mukaan tammikuussa 2013. Kumpaa versiota edellisen kauden tilinpäätöksestä käytit tämän kaupan yhteydessä?
Kysymys 14 (TL): Vuonna 2013 muutit yrityksesi nimen TL Opetus Oy:ksi ja aloitit Kallion kirkkoherrana. TL Opetus Oy:n tulos tällä kaudella oli 133 000 euroa voitollinen. Kuitenkin yhtiön oma pääoma oli suuren velkaisuuden takia painunut negatiiviseksi, mistä tilintarkastaja huomautti kehottaen sinua ryhtymään osakeyhtiölain 20 luvun 23 pykälän mukaisiin toimiin eli rekisteri-ilmoituksen tekoon viipymättä.
Miksi et tehnyt lain edellyttämää rekisteri-ilmoitusta, vaikka olit tietoinen yrityksen oman pääoman menetyksestä ja tilintarkastajasi siitä sinulle vielä erikseen huomautti? Teit ilmoituksen vuosia myöhässä ja jätit sen kaupparekisteriin vasta 19.12.2017.
Miksi et tehnyt lain edellyttämää rekisteri-ilmoitusta, vaikka olit tietoinen yrityksen oman pääoman menetyksestä ja tilintarkastajasi siitä sinulle vielä erikseen huomautti? Teit ilmoituksen vuosia myöhässä ja jätit sen kaupparekisteriin vasta 19.12.2017.
Kysymys 15 (TL ja ETT): Vuonna 2014 päättyneellä tilikaudella eli Kallion kirkkoherrana jo toimiessasi TL Opetus Oy teki liikevaihtoa 34 000 euroa. Vuonna 2015 päättyneellä kaudella tilinpäätöksestä on jälleen kaksi erilaista verohallinnolle toimitettua versiota. Toisen mukaan liikevaihtoa oli 14 000 euroa ja toisen mukaan 21 000 euroa. Myös tappion suuruudessa on muutaman tuhannen euron ero eri versioiden välillä. Kolmannen, eli joulukuussa 2017 kaupparekisteriin toimittamasi version mukaan yhtiöllä oli liikevaihtoa 2015 päättyneellä kaudella 64 000 euroa. Mistä tämä kaikki liikevaihto yllättäen jälkikäteen löytyi?
Tasetta kohentavat 121 000 euron (toisessa ja kolmannessa versiossa noin 60 000 euron) myyntisaamiset. Miten näiden myyntisaamisten olemassaolo voidaan todentaa? Mikä summa myyntisaamisissa piti paikkansa?
Tasetta kohentavat 121 000 euron (toisessa ja kolmannessa versiossa noin 60 000 euron) myyntisaamiset. Miten näiden myyntisaamisten olemassaolo voidaan todentaa? Mikä summa myyntisaamisissa piti paikkansa?
Kysymys 16 (TL): Erikoista on, että 2014, 2015 ja 2016 päättyneillä kausilla eräät luvut verohallinnolle toimittamissasi tilinpäätöstiedoissa ovat täsmälleen samat. Esimerkiksi siirtosaamisia on pysyvästi 350 euroa ja yrityksen tilillä on rahaa joka kesäkuun viimeinen päivä täsmälleen 2077,95 euroa.
Miten näin ihmeellinen sattuma on mahdollinen? (Vaikka tili olisi koskematon, sen saldoon yleensä vaikuttavat palvelumaksut ja talletuskorot siten, että tilin saldo vaihtelee ainakin hieman.)
Miten näin ihmeellinen sattuma on mahdollinen? (Vaikka tili olisi koskematon, sen saldoon yleensä vaikuttavat palvelumaksut ja talletuskorot siten, että tilin saldo vaihtelee ainakin hieman.)
Kysymys 17 (TL ja ETT): Vuonna 2016 päättyneellä kaudella suurehkot myyntisaamiset (121 000 tai 60 000, tilinpäätöksen versiosta riippuen) tulevat maksetuiksi eli nollaantuvat. Kuka tai mikä asiakas maksoi nämä suuret velkansa TL Opetus Oy:lle?
Kysymys 19 (TL): 2016 päättyneellä kaudella yrityksen velkojen rakenne muuttui. Yritys sai jostain muualta kuin pankista 130 000 euroa lainaa. Olet julkisuudessa kertonut antaneesi itse lainaa osakeyhtiöllesi. Omien verotietojesi mukaan et ole saanut noihin aikoihin ylimääräisiä tuloja tai lahjoja, eikä kyseisen summan säästäminen kirkkoherran vuosipalkasta näytä mahdolliselta. Kuka tai mikä taho lainoitti sinua tai yritystäsi po. tilikaudella 130 000 eurolla? (Kysymyksellä on merkitystä mahdollisten sidonnaisuuksien toteamiseksi.)
Kysymys 20 (ETT): Suomen Kuvalehden (23.8. ja 25.8.2017) tietojen mukaan Teemu Laajasalo on nostanut yrityksestä osakaslainan lainvastaisesti. Milloin ja miten Laajasalo on hoitanut tämän osakaslainan takaisinmaksun yritykselle?
OSA 2: Kysymyksiä liiketoimintasi ja viranhoitosi eettisistä periaatteista
Kysymys 21: Olet toiminut Kallion kirkkoherran virassa helmikuusta 2013 alkaen. Samaan aikaan olet laskuttanut yrityksellesi tuloa kirkon töistä. 14. marraskuuta 2014 laskutit kirkon tiedotuskeskukselta (Tuomo Pesonen) 7500 e + matkakulut + alv 24% seurakuntavaalitilaisuuksista, joita olit järjestänyt 25.-31.10.2014 viidellä paikkakunnalla. Laskun kokonaissumma oli 9861,97 euroa ja eräpäivä ”heti”. Laskun liitteessä perustelit, että olet virkatyönä ”ilmaiseksi osallistunut seurakuntavaalien julkisuuskampanjaan omalla naamallani” ja pidät erikseen maksettavien ”täsmäiskujen” hankintaa ”erittäin järkevänä” sekä toivot vastaavalle liiketoiminnalle jatkoa.
a) Miksi olet laskuttanut kirkolta kirkollisista tehtävistä yrityksenä samaan aikaan, kun olet nauttinut kirkon työstä kuukausipalkkaa? (Viittaan kysymyksellä myös muihin laskuihin, joilla olet TL Opetus Oy:nä viime vuosina laskuttanut eri seurakuntia työskentelystäsi).
b) (TL ja ETT) Kyseisen laskun tilinumero poikkeaa muiden yrityksesi lähettämien laskujen tilinumeroista. Olet laskuttanut 9861,97 euron summan tilille 146950-49891. Onko tämäkin yrityksesi tilinumero vai jokin muu tili? Mikä tai kenen tili on kyseessä?
Kysymys 22: Hait yritystoimintaasi varten tuomiokapitulilta sivutoimilupaa luennointiin yms. 18.8.2016 mutta et hakemuksessasi lainkaan maininnut, että sinulla on osakeyhtiö TL Opetus Oy. Keskustelussamme 28.9.2017 kapitulin neuvotteluhuoneessa pysyit kannassasi, jonka mukaan yritystoimintaa varten sivutoimilupaa haettaessa ei ole pakko mainita yrityksen olemassaoloa. (Olin ja olen edelleen tästä asiasta eri mieltä; vakiintuneen käytännön mukaan yritys mainitaan aina hakemuksessa, jos hakija aikoo tehdä sivutyötä yritykselle.) Toistit keskustelussamme useaan kertaan myös, että kapituli ei erikseen tiedustellut sinulta yrityksen olemassaolosta. Sen sijaan, että olisit sivutoimilupaa hakiessasi oma-aloitteisesti kertonut yrityksestäsi (tai edes ottanut vastuun siitä, ettet sitä kertonut), katsoit kapitulin kantavan vastuun siitä, ettei se tiedustellut sinulta mahdollisen yrityksen olemassaolosta.
Onko yllä oleva nyt lopullinen vastauksesi kysymykseeni, miksi et maininnut yrityksen olemassaoloa sivutoimilupahakemuksessasi, vai haluatko vielä täydentää vastaustasi jotenkin?
Onko yllä oleva nyt lopullinen vastauksesi kysymykseeni, miksi et maininnut yrityksen olemassaoloa sivutoimilupahakemuksessasi, vai haluatko vielä täydentää vastaustasi jotenkin?
Kysymys 23: Et maininnut TL Opetus Oy:tä myöskään piispanvaalikampanjasi ansioluettelossa verkkosivuillasi. Miksi päätit jättää yrityksen mainitsematta?
OSA 3: Kysymyksiä seurakuntayhtymän luottokortin käytöstä
Sinulla on Kallion kirkkoherrana ja yhtymän johtajana toimiessasi ollut käytössäsi kirkkotyönantajan luottokortti FirstCard. Yhtymän luottokorttia koskevan ohjesäännön mukaan luottokortti on tarkoitettu ”työhön liittyvien hankintojen sekä virkamatkojen yhteydessä tapahtuvaan maksamiseen”. Ohjesäännön mukaan ”kortin käyttö yksityisiin menoihin on kaikissa tilanteissa kielletty”.
Lukumääräisesti luottokorttikuiteissasi on runsaasti ravintoja- ja taksikuluja. Mukana on myös hotelleja, kukkakaupan laskuja ja sekalaisia kuluja, kuten kopiointia, Coca-Colaa, Flow-festivaalin lippuja ja samppanjaa Alkosta.
Hyvin suuren osan kuiteista olet hävittänyt tai kadottanut. Esimerkiksi vuonna 2017 seurakunnat ovat kortinkäyttösi kautta kustantaneet yli 2 600 eurolla sellaisia menoja, joista et ole toimittanut kirjanpitoon kuittia.
Kuitteihin liittyvät selitteesi/kulutositteesi ovat suurimmaksi osaksi erittäin puutteellisia, tai niitä ei ole lainkaan. Laskelmani mukaan vuoden 2017 kuiteista puuttui kokonaan 28 prosenttia. 69 prosentissa maksutapahtuman kuitti ja selite olivat puutteellisia tai erittäin puutteellisia. Asianmukainen raportointi oli 3 prosentissa vuoden 2017 luottokorttimaksutapahtumista.
Kysymys 24, ravintolakulut. Vuoden 2017 aikana olet kuitteihin tekemiesi muistiinpanojen mukaan tarjonnut yhtymän luottokortilla ruokaa yhden tai useamman kerran ainakin seuraaville henkilöille: POISTETTU 18 NIMEÄ. Yhdessäkään ravintolakuitissa ei ole mukana asianmukaista selitettä siitä, mikä tilaisuus on ollut kyseessä ja miksi olet kustantanut kestityksen seurakuntayhtymän luottokortilla. Tositteiden perusteella ei ole mahdollista arvioida, onko näiden aterioiden kustantamiselle ollut olemassa ohjesäännön mukainen peruste, ja mikä tämä peruste olisi ollut. Kysymys: Miksi olet jättänyt tekemättä ravintolakuluihin liitettävät selitteet?
Kysymys 25, ravintolakulut. Ravintolakolmio 11.1.2017, lasku 326,70 e, ravintolan kuitti puuttuu kokonaan ja selite on varsin puutteellinen. A4-paperille kirjoittamasi selosteen mukaan kyseessä oli ”Yht. joht. valinnan juhlaillallinen YKV PJ, VPJ, YKN PJ + Laajasalo”. Tilaisuudessa lienee siis juhlittu valintaasi yhtymän johtajaksi, ja paikalla ovat olleet sinun lisäksesi Kaisa Raittila, Christoffer Perret ja Juha Rintamäki. Kysymys: Miksi juhlistit valintaasi seurakuntayhtymän eli seurakuntien jäsenten kustannuksella sen sijaan, että olisit tarjonnut illallisen omalla kustannuksellasi?
Kysymys 26, ravintolakulut. Kaukoravintolat Oy, lasku 21.2.2017, summa 153,50 e. Ravintolakuitin olet ilmoittanut kadottaneesi. Taksikuitin mukaan kyseessä on ”häätapaaminen”. Paikalla olivat ”hävinneet kuitit” -selosteesi mukaan NIMI POISTETTU, NIMI POISTETTU ja Laajasalo. Olit tarjonnut NIMI POISTETTU jo aiemmin samana päivänä lounaan seurakuntien kustannuksella. Illalla neuvottelitte ilmeisesti parin häistä. Kysymys: miksi tarjosit (NIMI POISTETTU) ja (NIMI POISTETTU) aterian seurakuntayhtymän luottokortilla?
(NIMI POISTETTU) häitä olet valmistellut myös 2.12.2016 ostamalla heille 18 eurolla ”suklaapaketti, vihkikeskustelu”. Tämän kuitin ilmoitat kadottaneesi, mutta yhtymä on silti maksanut suklaat.
Kysymys 26b, ravintolakulut: 2. elokuuta 2017 klo 11.01 olet syönyt ja tarjonnut lounasta yhtymän kortilla NIMI POISTETT ravintola Tokyo 55:ssa ja samana päivänä klo 11.55 olet syönyt ja tarjonnut lounasta NIMI POISTETTU ravintola Konnichiwassa. Miten olet onnistunut syömään ja tarjoamaan lounasta tunnin sisällä kaksi kertaa, ja miksi tämä on tapahtunut seurakunnan kustannuksella?
Kysymys 27, ravintolakulut. 18. elokuuta 2017 eli kaksi päivää sen jälkeen, kun sinut oli äänestetty Helsingin piispaksi, olet maksanut ravintola Meripaviljongissa yhtymän luottokortilla 248 euron laskun. Kuittiin kirjoittamasi muistiinpanon mukaan kyseessä on ollut ”juhlalounas, Raittila, Leppiniemi, Rintamäki, Perret, Laajasalo”. Miksi olet juhlinut valintaasi seurakunnan kustannuksella sen sijaan, että olisit kustantanut seurueesi tarjoilut itse?
Kysymys 28, kahvilakulut. Cafe Engel, 23.8.2017. Olit sopinut tapaavasi piispanvaaleissa ehdolla olleet Jaana Hallamaan ja Kaisamari Hintikan Cafe Engelissä. Kirjoitit kuittiin (8,40 e) ”Laajasalo piisp.ehd. tap. ja lahjojen anto”. Hallamaalta saamani tiedon mukaan olit sanonut ”minä voin tarjota”, mutta koska Hallamaa ja Hintikka eivät pitäneet tällaista vieraanvaraisuutta tarpeellisena, kukin osallistuja maksoi virvokkeensa kahvilassa itse (Hallamaa myös lähetti minulle kopion omasta tiliotteestaan, josta tämä näkyi). Luottokorttitositteen mukaan sinä kuitenkin maksoit oman osuutesi seurakuntayhtymän luottokortilla. Hallamaalle ja Hintikalle annoit lahjaksi seurakuntayhtymän huivit. Kysymys: Miksi tarjosit itsellesi virvokkeita seurakuntayhtymän luottokortilla? Miksi kirjoitit kuittiin ”piispaehdokkaiden tapaaminen ja lahjojen anto”, vaikka kuitin kulut eivät aiheutuneet Hallamaan ja Hintikan tarjoiluista eivätkä lahjojen hankinnasta?
Kysymys 28, kahvilakulut. Cafe Engel, 23.8.2017. Olit sopinut tapaavasi piispanvaaleissa ehdolla olleet Jaana Hallamaan ja Kaisamari Hintikan Cafe Engelissä. Kirjoitit kuittiin (8,40 e) ”Laajasalo piisp.ehd. tap. ja lahjojen anto”. Hallamaalta saamani tiedon mukaan olit sanonut ”minä voin tarjota”, mutta koska Hallamaa ja Hintikka eivät pitäneet tällaista vieraanvaraisuutta tarpeellisena, kukin osallistuja maksoi virvokkeensa kahvilassa itse (Hallamaa myös lähetti minulle kopion omasta tiliotteestaan, josta tämä näkyi). Luottokorttitositteen mukaan sinä kuitenkin maksoit oman osuutesi seurakuntayhtymän luottokortilla. Hallamaalle ja Hintikalle annoit lahjaksi seurakuntayhtymän huivit. Kysymys: Miksi tarjosit itsellesi virvokkeita seurakuntayhtymän luottokortilla? Miksi kirjoitit kuittiin ”piispaehdokkaiden tapaaminen ja lahjojen anto”, vaikka kuitin kulut eivät aiheutuneet Hallamaan ja Hintikan tarjoiluista eivätkä lahjojen hankinnasta?
Kysymyksiä hotellimajoituksista ja matkoista
Kysymys 29, matkasi Israeliin vappuna 2017. Seurakuntayhtymän ohjesäännön mukaan virkamatka on ”matka, jonka työntekijä määräyksestä tekee virkapaikan ulkopuolelle hoitaakseen virka- tai työtehtäviään”. Virkamatka on tehtävä ”niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin virkamatkan ja työntekijän tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdollista. Virkamatkasta ei suoriteta korvausta enempää kuin mitä olisi ollut maksettava, jos se olisi tehty edellä tarkoitetulla edullisimmalla tavalla.”
Keväällä 2017 päätit lähteä seurakunnan kustannuksella matkalle Israeliin, Tel Aviviin. Et tehnyt matkasta matka-anomusta etkä hankkinut matkalle normaalia virkamatkamääräystä, vaan veit asian seurakuntaneuvostoon 7.3.2017 ilmoituksena ”opintomatkasta” esityslistan kohdassa 43, kirkkoherran päätöksiä. Esityslistan liitteenä oli kirkkoherran päätösluettelo, jonka kohdassa 46.2. luki: ”Kallion seurakunta rahoittaa Suomen Lähetysseuran Israelissa tekemää työtä. Seurakuntalaisilta on tullut erilaisia kannanottoja asiasta. Kirkkoherra käy kevään aikana tutustumassa Suomen Lähetysseuran työhön ja kertoo siitä seurakuntaneuvostolle. Matkasta aiheutuu korkeintaan 1100 euron kustannus. Koska matka koskee kirkkoherraa itseään, kirkkoherra halusi, että asia tuotiin seurakuntaneuvostolle etukäteen tiedoksi.”
Et informoinut matkastasi ainakaan lähintä alaistasi kappalaista. Kallion seurakunnan kappalainen Riitta Männistö kuuli kyseisestä opintomatkasta ensimmäistä kertaa, kun tiedustelin asiaa häneltä 2.1.2018.
Matkalaskun mukaan lähdit Israeliin 26.4.2017. Finnairin lentolipun mukaan lähdit 28.4. Majoituit Tel Aviviin, jossa Lähetysseuralla ei ole mitään toimintaa.
Hotellin kuitin olet hävittänyt tai kadottanut, mutta luottokorttiyhtiön yhteenvedosta ilmenee, että kyseessä on ylellinen Poli House, design- tai boutiquehotelliksi itsensä määrittävä hotelli. Maksoit kolmen yön yöpymisestä yhtymän luottokortilla 834 euroa.
Et yöpynyt Poli Housessa yksin. Hotellin antaman laskukopion mukaan sinulla oli kahden hengen huone, jossa myös asui kaksi henkilöä. Hintaan sisältyi aamiainen.
29.4. sinä ja seuralaisesi halusitte pyöräillä. Suoritit yhtymän luottokortilla kahdesta polkupyörästä yhteensä 300 euron takuumaksun. Hotelli palautti summan yhtymän kortille, kun palautitte polkupyörät 30.4.
Kolmantena eli viimeisenä Israelin-päivänäsi, vapunpäivänä 1.5. otit taksin ja käväisit noin 70 kilometrin päässä Jerusalemissa. Edestakainen taksi Tel Aviv-Jerusalem-Tel Aviv maksoi luottokorttitositteen mukaan 219 euroa. Jerusalemissa menit Lähetysseuran toimintakeskukseen Felmiin. Vietit Felmissä jonkin aikaa, keskustelit työntekijöiden kanssa ja palasit samalla taksilla Tel Aviviin. Myöhemmin lähetystyöntekijät Sari ja Vesa Lehtelä kirjoittivat kirjeessään Porin seurakunnille, että olivat saaneet sinut vieraaksi ”yllättäen”.
Tiedustelin isäntiäsi ja matkaohjelmaasi Lähetysseurasta, jonka työhön tutustuminen oli sentään matkasi keskeinen syy ja peruste. Lähetysseuran johtaja Rolf Steffansson vastasi minulle 3.1.2018 sähköpostitse: ”Tarkistin asian meidän Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan aluepäälliköltä Vesa Lehtelältä. Koko matkan ohjelmasta tai järjestäjästä meillä ei ole tietoa. Teemu Laajasalo on matkan aikana ollut yhteydessä työntekijöihimme, kun hän kävi Jerusalemissa. Ohjelma Lähetysseuran kanssa oli lyhyt. Hän tapasi kaikki Lähetysseuran työntekijät ja keskusteli pitempään aluepäällikkö Vesa Lehtelän ja tiedottaja Sari Lehtelän kanssa. Sari ja Vesa ovat Kallion seurakunnan nimikkolähettejä.”
Kotiin palattuasi 2.5.2017 et laatinut matkasta matkaraporttia. Myöskään matkalaskussa mainittua ”arviota lähetysrahoituksesta”, jolla matkaasi perustelit, ei ole olemassa seurakunnan asiakirjahallinnossa. Sen sijaan kerroit srk-neuvoston kokouksessa 9.5.2017 suullisesti jotain matkastasi kohdassa 69, kirkkoherran katsaus.
Matkaselostuksesi on kuitattu pöytäkirjaan yhdellä lauseella: ”Merkittiin tiedoksi kirkkoherran selostus tutustumiskäynnistä seurakunnan lähettikohteeseen ja kirkolliseen työhön Israelissa.” Matkalaskun mukaan luottokortilla maksettujen hotelli- ja taksikulujen (hotelli 834 euroa, johon sisältyi myös seuralaisesi yöpyminen ja aamiaiset; taksi Jerusalemiin ja takaisin 219 euroa, lentokenttätaksi Israelissa 41,95 euroa ja taksit Suomessa 39,70 ja 39,80 euroa) lisäksi olet laskuttanut seurakunnalta lentolippusi 281 euroa. Olet laskuttanut päivärahaa seitsemältä vuorokaudelta (225,50 e) alkaen 26.4., vaikka Finnairin lentolipun mukaan matka alkoi illalla 28.4.17.
Kysymys: Miten perustelet yllä kuvattuja menettelyjäsi?
Kysymys 30, yö Savonlinnassa. Olet osallistunut mahdollisesti Savonlinnan seurakunnan kutsusta tilaisuuteen Kerimäen kirkossa ja yöpynyt 10-11.6.2017 Savonlinnan Seurahuoneessa. Huoneesi oli hotellin kallein, sen nimi on Kuninkaan sviitti, ja olet maksanut yhdestä yöstä seurakuntayhtymän luottokortilla 325 euroa. Kyseessä on hinta, joka hotellin mukaan laskutetaan silloin, kun sviitissä yöpyy kaksi henkilöä; yhden hengen hinta on hitusen alempi. Olet kirjoittanut kuittiin ”Majoitus Kerimäki kirkko (JK: tässä hyvin epäselvää käsialaa, ehkä sana ”tapahtuma”) 1 hlö Teemu Laajasalo.”
a) Miksi olet maksanut yöpymisesi Helsingin seurakuntien luottokortilla sen sijaan, että olisit normaaliin tapaan laskuttanut kulusi sinut kutsuneelta seurakunnalta?
b) Miksi olet valinnut hotellin kalleimman mahdollisen huoneen Kuninkaan sviitin, vaikka kaupungissa oli samaan aikaan tarjolla runsaasti muitakin huoneita?
c) Jos olet yöpynyt Kuninkaan sviitissä yksin, niin kuin kirjoitat, miksi olet silti maksanut huoneesta kahden hengen hinnan?
d) Jos olet yöpynyt Kuninkaan sviitissä toisen henkilön kanssa, miksi olet maksattanut Helsingin seurakunnilla itsesi lisäksi tämän toisenkin henkilön kuluja?
Kysymys 31, VR:n liput. VR:n 258 euron maksukorttitositteeseen 20.1.2017 olet kirjoittanut käsin: ”Laajasalo Helsinki-Savonlinna-Helsinki”. VR:n mukaan edestakainen junalippu HKI-Savonlinna-HKI maksaa 40-80 euroa. Mitä muita lippuja olet ostanut samassa yhteydessä 178-218 eurolla? Miksi olet maksukorttitositteessa väittänyt koko 258 euron summan koskeneen omaa edestakaista matkaasi?
Kysymys 32, taksimatkat. Olet maksanut seurakuntayhtymän luottokortilla runsaasti taksimatkoja. Joissakin niistä on jotain viitteitä kohteesta, kuten ”yhtymä”, ”Bulevardi” tai ”Töölö” (jossa sinulla on koti). Kiireisimpänä päivänä toukokuussa 2017 olet ajanut taksilla peräti kuusi kertaa. Yhdessäkään taksikuitissa ei ole asianmukaista selitettä ajon tarkoituksesta, joten kulujen asianmukaisuutta ei ole tämän aineiston perusteella mahdollista arvioida. Kysymys: Miksi et ole selvittänyt asianmukaisesti, mistä mihin olet kulkenut taksilla ja mikä on ollut taksin käytön syy?
Kysymys 33, laivamatka Tukholmaan. Olet matkustanut 7. syyskuuta 2016 Kirkon viestintäpäivien risteilymatkalla Tukholmaan. Viestintäpäivien osallistujille oli varattu A-luokan hyttejä hintaan 68 e/hlö/yö. Sinä matkustit laivayhtiön tositteen mukaan Silja Symphonyn ”Commodore Balcony parvekkeellinen” -luokan hytissä, jonka maksoit yhtymän luottokortilla hintaan 485 euroa. Miksi valitsit näin kalliin hytin ja maksatit sen kirkkotyönantajalla?
Kysymys 34, samanaikainen lento- ja junamatka Joensuusta. Olet palannut 16.4.2016 Joensuusta siten, että sinulla oli lentolippu Joensuu-HKI klo 12.30 lähteneelle lennolle ja lisäksi junalippu klo 12.17. lähteneeseen junaan. Miten olet voinut tarvita ja laskuttaa yhtymältä nämä kaksi lippua samanaikaisesti?
Kysymys 35, matka Kuopioon. Olet matkustanut seurakunnan varoilla Kuopioon 8.-9.9.2017 ja kirjoittanut hotellikuittiin, että olet mennyt tapaamaan piispa Jolkkosta. Olet myös ostanut hänelle kukkia 84 eurolla ja kirjoittanut kuittiin ”onnittelukukat Jolkkonen”. Mikä oli matkasi syy ja mistä onnittelit Kuopion piispaa Kallion seurakunnan edustajana?
Kysymyksiä muista kuluista
Kysymys 36, kopiointikulut. Kiirastorstaina 13.4.2017 olet asioinut kopiointiliikkeessä Diivari Kopissa. Kuittien (140 e) mukaan kyseessä olisi sekä käteismaksu pankkikortilla että maksu yhtymän luottokortilla (kuitit epäselvät, selite puuttuu). Olet kirjoittanut korttimaksukuittiin sanan ”pääsiäis mainos”. Kallion ja Alppilan kirkoilta tai seurakunnan ja yhtymän asiakirja-arkistosta ei löydy tällaista pääsiäismainosta. Pyydän sinua ystävällisesti lähettämään po. pääsiäismainoksesta kopion ja tiedon, missä mainosta on jaettu.
Kysymys 37, kukkakaupan laskut. Luottokorttitositteistasi näkyy, että ostat kohtuullisen usein kukkia etenkin Runebergin kukkakaupasta Töölöntorilla. Esimerkiksi vuonna 2017 kahdesta tai kolmesta tositteesta voi päätellä, että kukkaostos liittyy jotenkin seurakunnan toimintaan. Kaikista muista kukkakauppakuiteista, siis suurimmasta osasta, puuttuu selite siitä, miksi ja kenelle olet ostanut kukkia seurakunnan kustannuksella. Kukkaostoksesi ovat melko hintavia: esimerkiksi 17.2.2017 olet ostanut kimpun 70 eurolla, 5.8.17 olet ostanut 12 kpl 70-senttisiä ruusuja (à 8 e, yhteensä kimppu 96 e) ja 2.9. ostanut ”ruusuja ja tötterö suklaa”, yhteensä 65 euroa. Kysymys: Miksi ja kenelle olet ostanut seurakunnan rahoilla kukkia? Miksi olet laiminlyönyt kulutositteiden laatimiset näistä ostoksista?
Kysymys 38, Coca-Colan ostaminen. Maksukorttitositteiden mukaan olet suhteellisen usein ostanut kortilla Coca-Colaa. Kallion seurakunnassa neuvottelutarjoilujen hankinta ei kuulu kirkkoherran tehtäviin. Miksi olet ostanut Coca-Colaa seurakunnan varoilla?
Kysymys 38, Coca-Colan ostaminen. Maksukorttitositteiden mukaan olet suhteellisen usein ostanut kortilla Coca-Colaa. Kallion seurakunnassa neuvottelutarjoilujen hankinta ei kuulu kirkkoherran tehtäviin. Miksi olet ostanut Coca-Colaa seurakunnan varoilla?
Kysymys 39, Alkon samppanjalasku. Ostit yhtymän luottokortilla Alkosta 14.9.2015 Andre Clouet Brut –samppanjaa 8 pulloa yhteishintaan 239,20 euroa. Kirjoitit kuittiin ”Arvojen akatemia juhla kirkkohallitus paikalla 37 henkilöä”. Arvojen akatemia on arkkipiispan kutsuvierastilaisuus. Miksi Kallion kirkkoherra tarjosi seurakunnan varoilla kyseisen tilaisuuden osallistujille samppanjaa?
Kysymys 40, Flow-festivaali: Miksi olet useana vuonna ostanut itsellesi lipun Flow-festivaaliin (esim. 11.8.2017, hinta 99 euroa) yhtymän luottokortilla?
On jotenkin ristiriitaista, että Johanna Korhosen esittämät vihjailevat kysymykset piispa Teemu Laajasalolle ovat totuuden etsintää. Mutta Johanna Korhosen kysymysten, valtuutuksen, menettelytavan ja motiivien kyseenalaistaminen on hirveetä mollausta.
Tämäkin näkökulma on varmasti aiheellinen. Usein emme kuitenkaan näe toistemme motiiveja. Tämä esitetty asia on varsin poikkeuksellinen ja laajamittainen ja siksi sitä selvitetään monella taholla. Jos Johanna Korhonen on poikennut protokollasta tai ylittänyt valtuutensa olemme kuitenkin joutuneet tämän asian eteen ja varmasti se ratkeaa.
Korhosen löytämien epäselvyyksien tutkiminen on tarpeellista. Mutta kuten aikaisemmassa puheenvuorossani esitin, kysymys on menettelytavasta. Näin julkisesti tehtynä se aiheuttaa piispa Laajasalolle ja kirkolle, ehkä jopa Korhoselle itselleen lopulta, eniten hallaa. Minun on vaikea ymmärtää, että jos tosissaan rakastetaan kirkkoa ja ollaan siitä huolissaan, niin menetellään näin. Kun asiat olisi voitu viedä seurakuntayhtymän käsittelyyn normaali prosessien kautta. Korhonen ei keskusteli piispa Laajasalon kanssa etukäteen vain hänen yritykseen liittyvistä kysymyksistää. Näistä luottokorttiostoista julkisuuden kautta tuli kuitenkin mehevimmä otsikot. Kun tiedetään Korhosen olevan erinomainen journalisti jolla on valtavat mediaverkostot, niin kyseessä on tietysti laskelmoitu teko. Totuuden vaatiminen ilman rakkautta on kovuutta, jota on vaikea hyväksyä.
”Asiat olisi voitu viedä seurakuntayhtymän käsittelyyn normaaliprosessien kautta.” Tätä voisi olla hyvä miettiä. Mikä on kirkkoherran tai piispan asema kirkon hallinnon ’normaaliprosesseissa’? Onko heidän loukkaamattomuutensa esimiehinä niin vahva, että mahdollisten väärinkäytösten tutkiminen vaatii liioitellun voimakkaita keinoja?
Kirsi Rostamo. ”Minun on vaikea ymmärtää, että jos tosissaan rakastetaan kirkkoa ja ollaan siitä huolissaan.”
Kirsi Rostamo paljasti sen, mitä tarkoitin, kun sanoin tapaus Laajasalon tuovan esiin pahempia ongelmia kirkossa kuin kirkkoherran rahankäyttö. Rostamon näkemys ja halu toimia on samaa sukua kuin katolisessa kirkossa tai esikoislestadiolaisuudessa. Koska kirkko on rakas, sen julkisuuskuvaa ei saa tahrata. Tätä oppia noudattamalla peiteltiin ja peitellään edelleen katolisten pappien pedofiliaa ja muita pienempiä rikkeitä, jotka mahdollisuuksien mukaan hoidetaan kirkon sisäpiirin kesken, painetaan villaisella. Tätä samaa kaavaa Laajasalon puolustus noudattaa pilkuntarkasti. Koska luterilainen kirkko on opillisesti katolisuuden sisar, se noudattaa luontonsa mukaan samoja periaatteita.
Ajattelu, jossa kirkko on tärkeämpi kuin se, mitä kirkon piirissä tapahtuu, ei ole samaa oppia kuin apostoleilla. Johanna Korhosella on samaa tapaa toimia kuin apostoleilla. Tinkimättömyys totuuteen. Ihmiskuvien kumartaminen instituutioiden seinillä on vieras asia Raamatussa, joka on täynnä rohkeita ihmisiä, jotka kaatoivat epäjumalien kuvat. Älkää tehkö piispoista ja kirkkoherroista ja kirkosta epäjumalankuvia, vaikka se onkin ihmisen luontainen tapa toimia. Ei se ole kirkon etu pitkässä juoksussa.
Tässä on mahdollisuus perata katolisen hapatuksen vaikutusta kirkossa. Veikkaan, että katolisen kirkon piispana Laajasalon rahan käyttöä ei pengottaisi eikä perään kysyttäisi. Eikä Johanna Korhosella siellä olisi sitä asemaa, joka naisilla on luterilaisessa kirkossa.
Tästä aukeaa toinen mielenkiintoinen pohdinta. Jos Johanna Korhonen olisi mies, saisiko hän päälleen yhtä paljon kuraa?
”Koska kirkko on rakas, sen julkisuuskuvaa ei saa tahrata. Tätä oppia noudattamalla peiteltiin ja peitellään edelleen katolisten pappien pedofiliaa ja muita pienempiä rikkeitä, jotka mahdollisuuksien mukaan hoidetaan kirkon sisäpiirin kesken, painetaan villaisella. Tätä samaa kaavaa Laajasalon puolustus noudattaa pilkuntarkasti.”
-Ihanko totta? No minä en noudata. En kuulu kirkkoon enkä ole kirkon julkisuuskuvasta huolissani, enkä edes sen pystyssä pysymisestä. En ole Laajasalon puolustaja enkä myöskään kannattaja. Eli sijoitatko minut nyt johonkin toiseen ryhmään, jonka motiivit tiedät pilkuntarkasti?
Sari Weckroth, niin mitkä sinun motiivisi sitten ovat, kun et kuulu edes kirkkoon? Pelkkä keskustelun-/riidanhaluko? No onhan se motiivi sekin.
Mielestäni piispa Laajasalo on toiminut ainoalla oikealla tavalla kun hän ei ole vastaillut kenenkään kysymyksiin vaan on jättänyt asioiden tutkimisen heille, jotka tehtävään on määrätty. Jokainen vastaus olisi vain synnyttänyt lukuisia uusia kysymyksiä, joiden vastaukset olisi taas teilattu ja huudettu ”väärin vastattu”.
Kuten olen jo aiemminkin todennut, niin kenelläkään meillä täällä kentällä ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida kysymysten sisältöä ja niihin oikeita vastauksia, koska useimmat meistä emme ole olleet mukana ko. seurakuntayhtymän toiminnassa ja tapahtumissa.
Mielestäni on oireellista, että täällä kommentoijat vaativat äänestystä toistensa kommenttien asiallisuudesta. Jonkun mielestä joku kommentti on epäasiallinen kun se toisen mielestä on aivan asiallinen. Jos minulta kysytään, niin täällä on muutamia hyvinkin epäasiallisia kommentteja kirjoittavia jatkuvasti äänessä. Osaan jo odottaa seuraavan kysymyksen ”Oletko itse yksi heistä?” Uskon etten ole, olen kommentoinut/pitänyt blogia tällä alustalla (sen eri versioissa) reilut kymmenen vuotta, enkä ole saanut kertaakaan muistutusta tai muuta ojennusta.
Rakkaus rakentaa, viha hajottaa.
Suosittelen kaikille tosiasioissa pysymistä ja käytöstapojen noudattamista. Laajasalon asioihin saataneen selkoa vaihe vaiheelta.
Johanna Korhonen. Miten paljon sinä sait eriaisia korvauksia evl-kirkolta vuonna 2017? Toki tiedän, että helpompi on tonkia piispan raha-asioita kuin kertoa omista. Kirkollisverovaroja te molemmat tuhlaatte. Hyväksyn, että jätät vastaamatta, kuten piispa Laajasalo. Ja toisaalta minulle ei kuulu pätkääkään sinun tai Laajasalon kirkonverovaroista maksetut korvaukset, kun en kuulu evl-kirkkoon enkä maksa euroakaan kirkolliveroa.
Juha heinilä, minulla sivusta seuranneella ei ole tietoa, maksetaanko kokouspalkkioita korvauksena menetetystä työajasta. Valtiolla se oli käytäntö, tosin palkkiot olivat niin pieniä, ettei kukaan niiden takia kokouksissa komiteoissa istu. Ja Juha, miten asia sinua kiinnostaa, kun et kuulu kirkkoon?
Avoimuuden hengessä Johanna voi tähän toki listata rahavirtansa kirkon suunnasta.
Kirkon jäsenenä kyselen.
Kaksi viimeistä vuotta riittää näin aluksi.
Muut sidoinnaisuudet on myös hyvä listata samaan hengenvetoon.
Helpotukseksi jo tiedossa oleva Jaana Hallamaan kampanjan tuki ja esimerkiksi jaaanahallamaa.fi – web-saitin domain-omistajuus:
> domain………….: jaanahallamaa.fi
> name……………: Korhonen Johanna Maria / Tmi Johanna Korhonen
Voitko Johanna avoimuuden tiellä listata tähän esimerkinomaisesti tulovirtasi korkolta ja seurakunnilta.
Luottamustoimista ja laskuttaen.
Jaakko Toivola, häpeän puolestasi. Onko sinun pakko tehdä itsesi naurunalaiseksi asiassa, jossa sinulla ei ole edes sivuosan esittäjän roolia?
Pentti, toki sinullakin on oikeus tunteissin joten häpeä rauhassa.
Muuten taidat olla kovin väärässä.
Kuulun hiippakuntaan jota asia koskee.
Siksi on alkanut luottamushenkilöiden sidonnaisuudet kiinnostamaan
Entä itse, minkä hiippakunnan jäsen olet?
Jaakko Toivola, jos sinua Johannan rahavirrat kiinnostavat, niin siitä vain tutkimaan! Entäpä jos minä nyt vaatisin sinua kertomaan tuloistasi ja menoistasi, tuntuisiko kohtuulliselta? – No onhan tuo sinun tyylisi yksi tapa johtaa sivuraiteille keskustelua.
Pentti Korhonen, kiitos hyvästä kysymyksestä. Eipä minua kiinnosta eikä kuulu pätkääkään heidän raha-asiat. Kommenttini oli ihan turha.
Juha Heinilä, kiitos rehellisestä vastauksesta. Tämän jupakan oheistuotteena erosin itsekin kirkosta, kun tuo sielu ei kestä kirkon johdon ja ”oikeiden uskovaisten” heikkoa kunniantuntoa ja vajavaista rehellisyyttä.
Olisi hyvä myös arvioida kuinka paljon kustannuksia, mielipahaa ja vahinkoa tämä kampanja on aiheuttanut? Mikä on tutkimusten ja selvitysten hinta? Käytetty työaika? Kuka maksaa?
Uhkaako se jo hiippakunnan huoltovarmuutta? Jos vaikka huomenna tapahtuisi suuronnettomuus tai terroristi-isku, olisiko hiippakunnan kyettävä auttamaan kaikkia?
Werner, henkisiltä hiertymiltä ei voi välttyä tässä kamppailussa. Onneksi asiat seviävät pikku hiljaa. Ne tärkeämmät tutkimukset ovat vielä kesken ja aikanaan niistä kuullaan.
Werner, vielä jäi sanomatta, että toki nämä selvitykset maksavat, mutta maksavat pian itsensä takaisin paremman taloudenpidon myötä. Se on kirkolle tosiaan elinehto kun veronmaksajat huomaavat, ettei tätä lystiä oikeastaan kannata maksaa. Itse laskin, että nykyrahassa olen maksanut kirkollisveroa 50 vuoden aikana noin 20…25000 euroa. Ja mitä sillä olen saanut? En edes hautajaisia vielä, muutamia joulukirkkoja, yhden avioliittoonvohkimisen – kun en ole homoseksuaali.
Tästä Korhosen listasta on poikinut tutkintapyyntökin: https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/yksityinen-henkilo-tehnyt-tutkintapyynnon-johanna-korhosesta/
Voitaisiinko hiippakuntavaltuustossa selvittää mahdollisuutta perustaa erityinen komitea selvittämään mahdollisuutta tehdä aiheesta kirkollisverovaroin tuotettu elokuva -Korhosen lista, pääosassa…
Joni Toivonen, ” Huumorin kukka se on se kaunein kukka” (Rinteelän Aleksi Veikko Huovisen kirjassa Lentsu).
Pentti, oikeassa olet. Mutta harmittaa suuresti että näin tuodaan Kirkkoon ”kyttäysmentaliteetti”.
Miten paljon aikaa seurakunnissa menee siihen että ihmiset alkavat kytätä toisiaan.
Lainaus osoitteesta
https://rauhantervehdys.fi/2018/02/johannakorhosia-tarvitaan/
Johannakorhosia tarvitaan
josta:
”Sillä tolkku pitää olla ja varoa ärsyttämästä, ettei kukaan suutu.
Kukkua, sanon minä. Jos kukaan ei puutu, ei mikään muutu. Jos puuttuu, asiat muuttuu – ja tietenkin joku suuttuu. Yleensä se, jonka etuoikeudesta ollaan nipistämässä yhteiseksi hyväksi.
Hän huutaa samanmielisiä tuekseen ja selittää etuoikeutetun henkilön itsevarmuudella, että kyse on tahattomasta tai huumorista, tasa-arvo on mennyt yli ja ennen ajat olivat toiset.
Ja kohta on kiivas kannustajien kuoro kaivelemassa maata epäkohdan esiintuojan jalkojen alta. Solvaamassa nimettömästi ja nimelläänkin.
Ei ihme, että puuttujien joukko on vähäinen, sillä useimmilla meistä ei sinni eikä rohkeus riitä. Odotettavissa oleva paskamyrsky pelottaa ja yksin on raskasta puskea tuulta vastaan.
Se sijaan, että haukutaan viestintuojaa, epäillään hänen motiivejaan ja kaivellaan luonteesta vikoja, pitäisi meidän kannustaa ja kiittää jokaista rohkeaa epäkohtien esiin nostajaa.
Yhteiskunta ei pysy hyvänä itsestään. Tarvitaan johannakorhosia, jukkakurttiloita, marjaanatoiviaisia, jeesuksia, epäkohtia esiin nostavia ja paremman puolesta toimivia herättelijöitä. Mitä useampia heitä on, sitä paremmiksi asiat muuttuvat.”
Asian ytimeen Rauhantervehdyksessä.