Kysymykseni Teemu Laajasalolle

Aarnio: “Ostit yhtymän luottokortilla Alkosta 14.9.2015 Andre Clouet Brut –samppanjaa 8 pulloa yhteishintaan 239,20 euroa. Kirjoitit kuittiin ”Arvojen akatemia juhla kirkkohallitus paikalla 37 henkilöä”. Arvojen akatemia on arkkipiispan kutsuvierastilaisuus. Miksi Kallion kirkkoherra tarjosi seurakunnan varoilla kyseisen tilaisuuden osallistujille samppanjaa?”

Kun kirkon yläluokka juo samppanjaa verorahoilla kemuissaan, niin samaan aikaan:

”Diakoniatyöntekijä ihmettelee sitä, että varattomille virkistystä tarjoavia tapahtumia on vähennetty samalla, kun seurakunnan johdossa käytetään rahaa hyvinkin vapaasti. – Ymmärrykseni ei riitä siihen, että joudumme vaihtamaan lounaalla käyvien lasillisen maitoa vedeksi, jotta pysymme budjetissa, jos johtotasolla ostetaan samppanjaa ja coca-colaa työnantajan laskuun.”

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005525183.html

Näkyy olevan Laajasalon kannattajista kirkon suunta oikea, kun tähän on tultu.

Mikä on kirkon sanoma köyhille ja sorretuille ja niille, joilla ei ole edes yösijaa, niin se ei näy samoja ihmisiä kiinnostavan? Vain kulissit näyttävät olevan tärkeitä, niiden tukeminen, kalkittu seinä.

Köyhät ja sorretut suomalaiset hakevat 62 miljoonaa litraa alkoholia vuodessa Virosta ja eivät kestä sitä, että arkkipiispan kutsuvieraille tarjotaan 8 pulloa samppanjaa. Aika tiukka linja.

Aika hyvin, että vaan yhdeltä diagonissalta on puuttunut maitolasi. (aina sama esimerkki) Muut ovat varmaan tyytyväisiä.

Tapio Tuomaala. Mitä kirjoitit kirkkomme rahankäytöstä on toinen asia ja tutkimisen arvoinen, jos epäillään väärinkäytöksiä tai vaikkapa huolimattomuutta jne olipa kyseessa kuka henkilö tai mikä asia tahansa. Tuskinpa kukaan kirkkomme jäsenistä on siitä eri mieltä.

Nythän aiheena on nämä Laajasaloon kohdistetut syytökset ja miten asiaa on hoidettu. Sehän on se varsinainen pointti.

Werner Janhonen: ”Aika hyvin, että vaan yhdeltä diagonissalta on puuttunut maitolasi. (aina sama esimerkki) Muut ovat varmaan tyytyväisiä.”

Sisälukutaito on hukassa tai ei viitsitä lukea, kun pääasia on olla äänessä. Samoilla eväillä tosiaan mennään kuin Salme Kaikusalo. Koetetaan uudestaan kärsivällisesti:

”mutta hänestä tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että euron maksavalta, diakoniatyön seurakuntalaisille tarjoamalta lounaalta on jouduttu vaihtamaan maito vedeksi samaan aikaan, kun piispa ostelee samppanjaa ja coca-colaa seurakuntalaisten piikkiin.”

Otetaan vielä erikseen, jos menisi perille;

”SEURAKUNTALAISILLE tarjoamalta lounaalta on jouduttu vaihtamaan maito vedeksi.”

Tarkoittaa niitä, joita diakonia auttaa. Vähävaraisia, sairaita, vanhuksia. Siis niitä, joita alkuseurakunta keskittyi auttamaan taloudellisesti, kun kaikkien rahat laitettiin samaan koriin. Tuskin apostolit kävivät kemuilemassa keskenään ja litkuttivat parasta Jerusalemista saatavilla olevaa vinkkua.

Laajasalolle tekisi hyvää lukea kannattajiensa vuodatuksia.

Aarnio: ”Ja tällainen hyökkäys

“Ostit yhtymän luottokortilla Alkosta 14.9.2015 Andre Clouet Brut –samppanjaa 8 pulloa yhteishintaan 239,20 euroa. Kirjoitit kuittiin ”Arvojen akatemia juhla kirkkohallitus paikalla 37 henkilöä”. Arvojen akatemia on arkkipiispan kutsuvierastilaisuus. Miksi Kallion kirkkoherra tarjosi seurakunnan varoilla kyseisen tilaisuuden osallistujille samppanjaa?”

Merkittävää on se, että vastoin hyökkäyssyytöksiäsi Johanna Korhonen toteaa kirjanpitoon merkityt tosiasiat ja esittää ainoastaan kysymyksiä Laajasalon käyttäytymisestä. Yhdessäkään kysymysluettelonsa kohdassa hän ei hyökkää, eikä syytä Laajasaloa yhtään mistään.

Olisikohan sinun korkea aika harjoitella lukemasi ymmärtämistä.

Werneri: ”Köyhät ja sorretut suomalaiset hakevat 62 miljoonaa litraa alkoholia vuodessa Virosta”

Voi olla, mutta merkittävää asiassa on se, että he tekevät sen omilla rahoillaan, eivät kirkon jäsenmaksutuotoilla.

Sitä en edelleenkään ymmärrä mitä näillä Werneri Janhosen rinnastuksilla on tekemistä Teemu Laajasalon tekemisten kanssa???

Tarja Aarnio, voisihan Laajasalo vastata edes muutamaan kysymykseen sieltähelpommasta päästä. Eikä kannata puhua syytöksistä, kun on esitetty vain kysymyksiä.

Pentti K: Ai että ei ole esitetty syytöksiä.

Muutama ote listasta :

”pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista.”
” taloudenpitosi yrittäjänä sisälsi mielestäni kyseenalaisia piirteitä”

EIvät ole syytöksiä?

Taitavana kirjoittajana Johanna osaa naamioida myös syytökset kysymyksiksi kuten tässä: ”Mikäli kirjanpitoa ei ole tehty ajallaan, onko yrityksen vastuuhenkilöä Teemu Laajasaloa syytä epäillä osakeyhtiölain ja kirjanpitolain vastaisesta toiminnasta sinä aikana, jona hän laiminlöi velvoitteensa?”

Toivola: ”EIvät ole syytöksiä?”

Eivät ole.

Kimmo w: Jaa. Niiköhän.

syytös = väite että jku on syypää jhk väärään, sopimattomaan, luvattomaan, lainvastaiseen tms. kielteisenä pidettävään

Johanna: ”pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista”

Check.

Tarja Aarnio, kun sinä näytät tietävän vastaukset ja selitykset esitettyihin kysymyksiin, niin miksi et anna niitä piispan käyttöön? Säästyisi häneltä vaivaa.

Werner, tarkoitat siis ”diakonissaa”? Ei millään pahalla, mutta kirjoitusvirheet ”vaikeissa” sanoissa antavat kirjoittajastasn vähän koomisen kuvan. – Itse kirjoitan usein virheellisesti, mutta nuo vihreet johtuvat iPadini ja silmieni iäkkyydestä. 😉

Tässä nyt on vatvottu, oliko syytöksiä vai ei. Nyt myöhemmin jo tiedetään, että jos oli syytöksiä, ne olivat aiheellisia, ainakin syyttäjäviranomaisen mielestä. Oikeudenkäynti lienee muutaman kuukauden päästä.

Juuri näin.

Olisiko piispa ollut se oikea viranomainen? Hänelle nämä kysmykset tietääkseni osoitettiin.

Juu, asia olisi pitänyt jättää tuomiokapitulin päätettäväksi – jonka pää on ko. piispa. Olisikohan tuosta tullut hyvä käsittely ja päätös?

Jos totuus on Jeesuksessa, niinkuin Raamattu todistaa, Hän olisi halunnut toisen tavan. Niin, että asiat olisi hoidettu hiljaisesti ja molemmat oliivat saaneet pitää maineensa, koska se kuuluu kristilliseen rakkauteen. Totuus ilman rakkautta on julmuutta ja rakkaus ilman totuutta on henpeilyä.

Kirkomme opetus on aivan eri mieltä maineesta kuin sinä Johanna. Kun toimitaan kirkon luottamushenkilönä olisi hyvä tutustua sen oppeihin. Ohessa esimerkiksi miten piispa Eero Huovinen kirjoitti kahdeksannesta käskystä kaikille jaettuun uudistettuun Katekismukseen. Hän Lutherin tekstiä uudistaen kirjoitti, että ”toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti”. Siksi haluaisin kysyä sinulta Johanna Korhonen: Miksi et lähettänyt kysymyksiäsi vaikka Helsingin seurakuntayhtymän valtuuston puheenjohtaja Kaisa Raittilalle, joka on luottamushenkilönä samalta ”Tulkaa kaikki ”-liikken listalta kuin sinäkin. Sinä tunnet hänet ja varmaan luotat hänen ammattitaitoon ja sinnikkyyteen. Kaisa olisi varmasti piispan mainetta kunnioittanut selvittänyt kaikki nämä kysymykset. Jos et sitten olisi ollut tyytyväinen lopputulokseen, niin olisi voinut esittää kysymykset niistä kohdista mihin oikeasti et saanut vastausta. Nythän suurin osa kysymyksistä on sellaisia johon jo yhdellä keskustella hallintopäällikön kanssa olisi saanut vastauksen. Kun Helsingin seurakuntayhtymän hallintopäällikkö on hyväksynyt nämä Laajasalon luottokorttiostot, niin hänhän oikeastaan on niistä nyt vastuussa.

KAHDEKSAS KÄSKY

Edellinen
8

Seuraava

Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Jumalan tarkoitus on, että ihmiset kunnioittavat toisiaan. Lähimmäisen rakastamiseen kuuluu myös hänen maineensa ja kunniansa suojeleminen. Niiden menetys on raskas isku, jonka vaikutus voi tuntua koko elämän ajan.

Itsestämme toivomme sanottavan pelkkää hyvää. Meidän on puhuttava lähimmäisistämme samalla tavalla kuin tahdomme heidän puhuvan meistä. Jos muut kertovat lähimmäisestämme pahaa, rakkaus vaatii meitä tukemaan ja auttamaan häntä.

Toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti. Julkisuuteen kuuluu oikeuden ja totuuden vaatimus ja siihen liittyvä avoimuus. Emme kuitenkaan saa paljastaa lähimmäisen rikkomuksia ilman varmaa tietoa ja painavaa syytä.

Rikkomusten arvioiminen on uskottu oikeuslaitokselle, joka toteaa syylliset ja asettaa heidät vastuuseen teoistaan. Yksityiselämässä meidän ei tule syyttää toisia eikä paljastaa heidän heikkouksiaan. Tehtävämme on rohkaista heitä vapautumaan menneestä ja etsimään uutta suuntaa elämälleen.

Jokainen ratkaisee tietysti itse suhtautumisensa omaan maineeseensa. Jollekin se voi olla toissijainen asia. Mutta kun ollaan alueella jossa toisen maineelle voidaan aiheuttaa vahinkoa on oltava erityisen tarkka. Siksi hallinnossa ei ylipäätään heitellä tällaisia asioita julkisuuteen vaan ne tutkitaan virkatietä pitkin.

Nyt olet ottanut tuomarin roolin omiin käsiisi joka on kestämätön tie. Alammeko seuraavaksi heitellä jokaisen kansanedustajan taksikuitit julkisuuteen ylimalkaisten arvailujan kera? Entä muut papit? Luottamushenkilöt ja heidän toiminimensä, yhdistyksensä ja kirkolta laskuttamansa kulut?

Ja jos tälle tielle lähtee pitää olla tarkkana.

Nyt esimerkiksi kohta 21 jossa heität ilmaan epäilyksen Laajasalon toiminnasta seurakuntavaalien yhteydessä. Asia olisi ollut helppo tarkistaa kirkon tiedotuskeskukselta joka on sopinut Laajasalon roolin seurakuntavaalien viestintäkampanjassa (loppuraportti löytyy netistäkin helposti). Mitä tulee sitten lisätyöstä maksamiseen se on sopijan ja Laajasalon asia. Ilmaiseksi tuskin lisätöitä tarvitsee oman tehtäväkentän ulkopuolelta tehdä. Jos taas palvelus ei kelpaa ei sitä tarvitse tilata. Laskuttaahan esimerkiksi Johanna Korhonen laulukeikkansa seurakunnilta eikä niitä ole tarve tehdä ilman korvausta.

Mutta tästäkin asiasta on saatu höttöä joka kelpaa julkisuuteen. Nolo tapa toimia.

Kirsi Rostamo: ”Kirkomme opetus on aivan eri mieltä maineesta kuin…” ja ”piispa Eero Huovinen kirjoitti kahdeksannesta käskystä kaikille jaettuun uudistettuun Katekismukseen. Hän Lutherin tekstiä uudistaen kirjoitti, että ”toisen mainetta on varjeltava sekä yksityisesti että julkisesti”.”

Eero Huovisen oppi viittaa enemmän buddhalaisuuteen, idän uskontoihin. Se on hyvä esimerkki siitä, miten kirkko-oppi on syrjäyttänyt Ut:n opin. Apostoli oli eri mieltä maineesta, kun kirjoitti:

”Syntiä tekeviä nuhtele kaikkien kuullen, että muutkin pelkäisivät.”

Idea on ymmärtääkseni se, että kaiken pitää olla avointa ja kaikkeen pitää vastata. Jos siinä maine kärsii, niin totuuden esille tulon jälkeen on kuitenkin helpompi jatkaa, kun omatunto on puhdistettu. Tämä tarkoittaisi Laajasalon tapauksessa sitä, että hän kertoisi, mitä kysytään seurakunnan keskellä. Apostolit eivät tunteneet sellaista käsitettä kuin syntien, harhaan menon, peittäminen, tai rippisalaisuus. Ne on kirkko keksinyt.

(En väitä, että apostolin ohje toimisi tänään kristillisyydessä, vaan sen toteuttaminen johtaisi hengelliseen alistamiseen ja kiusaamiseen. Tarkoitus oli pitää seurakunnat tahrattomina Herran tullessa takaisin. Tämä kaikki tapahtui apostolien ohjauksessa.)

Arvostan Johanna Korhosta, että hän puolustaa tinkimättömän johdonmukaisesti totuuden vaatimusta niiden edessä, jotka vetoavat Raamattuun, mutta jotka kuitenkaan eivät ole kiinnostuneet siitä, mitä siellä opetetaan tai mikä asetetaan malliksi. Raamattu on heille kivi, jolla lyödään otsaan niitä, jotka eivät alistu kirkko-opin vaatimuksiin.

Lauri Lahtinen, sinäkö tiedät mitä mieltä itse Jeesus on asiasta?

Ei taida Rostamo oikein tajuta mistä puhuu kun itse sortuu syyttämään Korhosta Laajasalon syyttämisestä. Johanna Korhonen ei missään luettelonsa kohdassa syytä Laajasaloa mistään. Korhonen esittää ainoastaan kysymyksiä Teemu Laajasalolle, joihin vastaamalla Laajasalo voi antaa oman näkemyksensä asiasta.

Rostamo syyllistyy itse Korhosen maineen mustamaalaamiseen ja antaa väärän todistuksen väittämällä, että Korhonen syyttää ja mustamaalaa Laajasaloa.

Kimmo w:

syytös = väite että jku on syypää jhk väärään, sopimattomaan, luvattomaan, lainvastaiseen tms. kielteisenä pidettävään

Johanna: “pidän ilmeisenä, että toimintasi on ollut ohjeiden vastaista”

Lauri tietää mitä mieltä Jeesus on. Enpä usko, että Hän olisi painanut asian villaisella kuten kirkon piirissä vääryyksiin suhtaudutaan. Muistelen, että Herramme kaikessa lepeydessään jopa tarttui ruoskaan ja kaatoi rahanvaihtajien pöydät, joilla ilmeisesti häpäistiin temppeliä pikku vilpinteolla.

Kirsi Hannele Rostamo luennoi meille lukutaitoisille kahdeksannesta käskystä. Tuossa ei minulle ollut mitään uutta, jo alakoulussa yli 70 vuotta sitten nuo tuli opittua.

En kuitenkaan voi kunnioitta väärintehnyttä piispaa enkä hänen uskollisia mutta sokeita kannattajiaan. Se vain on niin, kunnioitus pitää ansaita.

Jaakko Toivola, olet varmaan kuullut ”whataboutismista”, jota siitä huolimatta viljelet puheenvuorossasi. – Jankutat tuosta virkatiestä, joka olisi johtanut Laajasalon johtaman tuomiokapitulin ovien taa. Ajatus on täysin absurdi, varmaan sen ymmärrät. Kirkon hallinnollinen johto selitteli ja piilotteli asioita parhaansa mukaan, ja vasta julkisen painostuksen jälkeen suostui myöntämään, että väärinkäytöksiä on ollut, mutta julisti silti, että piispa sai ”puhtaat paperit”, ja piispan tukijat kasaavat jos jonkinlaisia syytöksiä väärintekojen paljastajan niskaan.

Paljon olisi kirkossa luudalle töitä, mutta mitäpä tuo minulle enää kuuluu. Kirkko ei voi hyvin ellei ”Totuuden Henki” löydä sitä jälleen.

Koska asia ei kuulu Korhosen vastuualueeseen niin eihän Korhonen vain ole käyttänyt selvityksiin työnantajansa aikaa tai laitteita.

Rahoja kai tässä vartioidaan. Ei kai se ihan sama ole kuin moraali?

Korhonen eiole asemassa että Laajasalolla olisi mitään juridista velvollisuutta vastata hänelle mitään. Kysyä voi myös onko piispan syytä edes ryhtyä vastamaan kaikenkarvaisiin kysymyksiin hamasta menneisyydestä.

Jouko Halttunen, tämä asia kuuluu jokaiselle seurakuntalaiselle, mutta vain aniharvalla on rohkeutta nostaa väärinkäytökset esille. Tällaisen kulttuurin suojeluksessa kirkkokin on elänyt, mutta toivottavasti tämäkin prosessi muuttaa asioita paremmalle tolalle.

Jouko Halttunen, Laajasalon laskujen hyväksyjät ovat hänen alaisiaan ja siten aika vaikeassa asemassa, kun hekin ovat esimiehen pelossa joutuneet katsomaan asioita läpi sormien. Ja kuten sanottu, jokainen vastuualueestaan riippumatta on velvollinen puuttumaan väärinkäytöksiin – mikä li siis on rohkeutta ja selkärankaa.

Pentti Korhonen: ohjesäännön mukaan kirkkoherrojen laskut hyväksyy hallintojohtaja.
Jos näin ei ole toimittu se tuskin on Laajasalon vika.

Halttunen: ”Toivottavsti Korhosella on omat talousasiat kunnossa vai pitäisikö niistä tehdä tukimus. En vieläkään ymmärrä mitä tämä Korhoselle kuuluu.”

En minäkään ymmärrä mitä Korhosen talousasiat Halttuselle kuuluvat. Ne lienevät täysin Korhosen oma asia, eivätkä kuulu tämän keskustelun piiriin lainkaan. Laajasalon taloussotkut sen sijaan kuuluvat julkisuuden piiriin, onhan niissä käytetty veronmaksajien rahoja ja vingutettu kirkon Visaa.

Kyllä kirkon jäseniä voi kiinnostaa myös hiippakuntavaltuutetun sidokset ja talous, avoimuuden tiellä kun ollaan.

Toivola: ”Kyllä kirkon jäseniä voi kiinnostaa myös hiippakuntavaltuutetun sidokset ja talous”

No siitä vain sitten kipin kapin rustaamaan Korhoselle kysymyslistaa.

Ei Johanna ole vastannut niihinkään jotka on täällä esitetty.
Enkä jaksa vaivautua kirjaamoon saakka ainakaan vielä.

Yksi asia vielä kiinnostaa:Onko tietoa muiden varsinkin aiempien piispojen taloudenpidosta. Onko suurpiirteisyys ollut maan tapa, vai nuoroison huliganismiä. Jos viittaa vähänkin maan tapaan, on kohtuutonta kurkuttaa yhtä piispaa.

Oletteko pyytänyt kuitit Luoman laskuista jotta voitte aloittaa Luoman ajojahdin mediassa heti jos hän tulee valittua arkkipiispaksi.?

Jouko Halttunen, kommenttisi on pahantahtoinen. Pystyt kyllä parempaankin jos oikein yrität.

Pentti, oikeassa olet. Mutta harmittaa suuresti että näin tuodaan Kirkkoon ”kyttäysmentaliteetti”.
Miten paljon aikaa seurakunnissa menee siihen että ihmiset alkavat kytätä toisiaan.

Pentti Korhonen :” Valtionhallinto on hyvin tarkka näissä asioissa”

Ohessa satunnaisia poimintoja Ylen selvittämästä Valtiontalouden tarkastusviraston raportista v. 2016:

”Liikenneviraston tarkastuksessa löytyi useita edustustilaisuuksia, joiden laskut oli maksettu, vaikka tilaisuuden ohjelmasta tai osallistujista ei ollut tietoa. Liikenneviraston edustusmenoissa oli lisäksi useita 2–5 henkilön ravintolalaskuja, jotka oli merkitty työlounaiksi tai illallisiksi ilman tarkempia tietoja siitä, mistä oli kyse.

Myös työ- ja elinkeinoministeriön tarkastuksessa löytyi johdon ravintolalaskuja, joista ei selvinnyt, miten ruokailu liittyi työhön. Tällaisia ravintolaruokailuja oli ministeriön oman väen kesken ja ulkopuolisten kanssa.

Verohallinnossakin oli vastaavia puutteita edustusmenojen laskuissa. Niistä puuttui tietoja esimerkiksi siitä, mikä on ollut tilaisuuden tarkoitus, ja keitä siihen osallistui.

Liikennevirastosta löytyi ongelmia myös lahjojen antamisessa. Joitakin lahjoja oli hankittu ulkopuolisille henkilöille myös muista syistä kuin niistä, jotka on viraston omien ohjeiden mukaan sallittu. Lisäksi lahjojen saajien nimet puuttuivat laskuista. Esimerkiksi pääjohtajalle oli ostettu 300 euron lahjakortti oopperaan. Moitittavana VTV:n tarkastaja piti sitä, että yksi lahjan saaja oli ostanut merkkipäivälahjan itse itselleen, eli valinnut itse 300 euron lahjan.

Yle selvitti VTV:n tarkastusasiakirjoista, että ainakin 8 viraston johtajan sidonnaisuusilmoituksissa oli puutteita. Esimerkiksi Rajavartiolaitoksen tarkastuksen mukaan apulaispäällikön ”sidonnaisuusilmoitus on tuhottu silppuamalla se nimittämispäätöksen jälkeen”. Sidonnaisuusilmoitus pitää säilyttää, ja sitä pitää myös päivittää.

Puutteita sidonnaisuusilmoituksissa oli myös esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriössä, Valtiokonttorissa, ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa. Kaikissa edellä mainituissa sidonnaisuusilmoitukset on tarkastuksen jälkeen päivitetty ajan tasalle ja korjattu.

Opetusministeriön johtava virkamies yöpyi Kööpenhaminassa hotellissa, jossa yö maksoi 909 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriössä osa ylimmistä virkamiehistä oli käyttänyt taksia perustelematta sitä millään tavalla.

Yksi ministeriön johtava virkamies oli ajanut runsaasti kodin ja työpaikan välisiä matkoja taksilla. Kodin ja työpaikan välinen matka ei ole virkamatka, eikä sitä saa ajaa työnantajan kustannuksella taksilla.” jne.

Pentti ja Johanna Korhosen maali on nyt vain aivan väärä.

Seurakuntien talous on oma funktionsa ja hyväksymisrajat ja käytännöt pitää tehdä siellä. Ja tehdäänkin.

Ote seurakuntayhtymän malliohjessäännöstä: ”Yhteinen kirkkoneuvosto antaa ohjeen osto- ja myyntilaskujen asiatarkastus- ja hyväksymismenet- telystä.

Menettely on järjestettävä niin, että siihen osallistuu aina vähintään kaksi henkilöä (asiatar- kastaja ja hyväksyjä).

Yhteinen kirkkoneuvosto/seurakuntaneuvosto/talouspäällikkö/talousjohtaja päättää, ketkä hy- väksyvät kunkin tehtäväalueen meno- ja tulotositteet.”

Jos Pentti ja Johanna kokee että jotain on mennyt väärin oikea osoite on talousosasto ja kontrollit siellä.

Tokikaan siitä ei sitten saa näin hienoa julkisuutta aikaan.

Tuula Hölttä, varmasti valtionhallinnossa on erilaista korruptiota ja verovarojen väärinkäyttöä, ja valtiontalouden tarkastusvirasto niitä selvittelee. Sen ei silti tarvitse merkitä sitä, että kirkossakin saa olla holtitonta verorahojen käyttöä. Olen aina ajatellut, että kirkon toimihenkilöt olisivat moraaliltaan korkeammalla tasolla kuin me tavalliset seurakuntalaiset. Tässä olen nähtävästi erehtynyt, mutta hyvä että toimintatapoja nyt selvitetään ja päästään ehkä parempiin käytäntöihin. – Sitä en kuitenkaan jaksa lakata ihmettelemästä, että näin innokkaasti kannatetaan väärinkäytösten salailua, nähtävästi kirkon julkisivun säilyttämiseksi virheettömänä. Jos osoittautuu, että vilppiä on tehty – sitähän ei tiedetä, ennenkuin Laajasalo antaa vastauksensa esitettyihin kysymyksiin – pidän hänen tukijoitaan osasyyllisinä väärinkäytöksiin.

Pentti Korhonen :”varmasti valtionhallinnossa on erilaista korruptiota ja verovarojen väärinkäyttöä”

Miksi valtionhallinnon oletetussa koruptiossa ei tuoda tekijöiden henkilönimiä esille kuten Laajasalon tapauksessa on tehty?

Tuula Hölttä, puhuin omasta kokemuksestani valtion virkamiehenä. Sain sen kuvan, että rahojen käyttöä valvottiin hyvinkin tarkasti, eli ne talousprosessit, joista Toivola puhuu, olivat ainakin minun toimialallani kunnossa. Hyvä olisi jos kirkossakin talousprosessit olisivat kunnossa, niin ei kenelläkään olisi edes kiusausta käyttäytyä sopimattomasti rahan kanssa.

Mitä nimien julkisuuteen väärinkäytösten yhteydessä tulee, niin onhan niitä ollut, mutta yleensä ne eivät ole niin kiinnostavia tuin Piispan tapauksessa. Korkealla kirkon johtajalla kun oletusarvoisesti pitäisi olla esikuvallinen moraali, myös verovarojen käytössä. Jos tämä julkisuus parantaa niitä Toivolan mainitsemia talousprosesseja ja vähentää väärinkäytösten mahdollisuutta, se on pelkästään hyvä asia.

Hölttä: ”Ohessa satunnaisia poimintoja Ylen selvittämästä Valtiontalouden tarkastusviraston raportista v. 2016:

“Liikenneviraston tarkastuksessa löytyi useita edustustilaisuuksia, joiden laskut oli maksettu, vaikka tilaisuuden ohjelmasta tai osallistujista ei ollut tietoa. Liikenneviraston edustusmenoissa oli lisäksi useita 2–5 henkilön ravintolalaskuja, jotka oli merkitty työlounaiksi tai illallisiksi ilman tarkempia tietoja siitä, mistä oli kyse……”

Hölttä vetää esiin taas tapansa mukaan täysin keskustelun aiheeseen kuulumattomia asioita ikään kuin osoittaakseen, että muualla tehdyt väärinkäytökset, huolimattomuus ja kuittien puuttuminen muka oikeuttaisi samanlaisiin väärinkäytöksiin myös kirkon piirissä.

Eivät oikeuta.

Pentti R: ”Sitä en kuitenkaan jaksa lakata ihmettelemästä, että näin innokkaasti kannatetaan väärinkäytösten salailua, nähtävästi kirkon julkisivun säilyttämiseksi virheettömänä. Jos osoittautuu, että vilppiä on tehty – sitähän ei tiedetä, ennenkuin Laajasalo antaa vastauksensa esitettyihin kysymyksiin – pidän hänen tukijoitaan osasyyllisinä väärinkäytöksiin.”
—–

-Minä hämmästelen yhä enemmän sitä, että eri kannalla olevat niputetaan järjestään yhdeksi joukoksi, jota nimitetään ”Laajasalon kannattajiksi”, ”tukijoiksi”, ”puolustajiksi”, ja tässä tapauksessa, ”innokkaiksi väärinkäytöksen salailijoiden kannattajiksi”. Ja sitten vielä esitetään syy, siis oma oletus, sille miksi näin ”nähtävästi” tehdään.

Etkö käsitä, että kaikki keskustelijat täällä ovat vain itseään ja omia kommenttejaan edustavia. Ja kritiikki kohdistuu enimmäkseen ja edelleen siihen millä tavalla asioita on käsitelty kun oltaisi voitu käsitellä toisinkin.

Ihmettele jokaisen kohdalla eriskeen, jos haluat ihmetellä, mutta yhdeksi joukoksi nimeäminen ja tämän joukon motiivien tietäminen ei ole hyvää ja asiallista keskustelua. Se on hyvin yleinen etikettivirhe, eikä varsinkaan toimi oman näkemyksen puolustuksena tai perusteluna.

Sari Weckroth, kyllä tässä on selvä kahtiajako keskustelijoissa, et kai sitä voi kieltää. Toiset puolustavat väärintekijää ja syyttävät vilpin paljastajaa, toiset syyttävät väärintekijää ja puolustavat vilppien paljastajaa. Selvä kahtiajako, vaikka muutn porukateri puolilla voivat yksilöinä olla enemmän tai vähemmän näkemyksensä takana. Mitä närästelyn aihetta tässäkin on? Ollaanko erimielisiä siitäkin, että ollaan erimielisiä?

Pentti Korhonen,

Johanna Korhonen toivoi, että täällä keskusteltaisiin blogin kysymyksistä. Sinä viet keskustelun Rostamoon.

Kommenttisi Rostamon kielenkäytöstä on hyvin erikoinen. Kerrot keskustelleesi hänen kanssaan ja hämmästelleesi hänen kielenkäyttöään. Näin vihjaat, että Rostamo ei keskustele asiallisesti. Eikös sekin ole yhdenlaista toisen ”solvaamista”?

Tässä on vain sinun tulkintasi ko. keskusteluista. Miksi meidän lukijoiden tulisi uskoa tuollaista vihjailua? Onko tarkoitus saattaa myös Rostamo epäilyksenalaiseksi?

Tällä hetkellä tilanne on 1 – 6 Vain Johanna on väittänyt Kirsin kommenttia asiattomaksi. KIRSI R ja 5 muuta on pitänyt Kirsin kommenttia asiallisena, totuudellisena ja hyvänä.

Salme, Rostamo nyt ei liity tähän muuten kuin hänen sopimattoman puheenvuoronsa takia, joka puheenvuoro poistettiin. Koska poistoa paheksuttiin, kerroin vain omista kokemuksistani keskusteluista hänen kanssaan. Niissä eivät tosiasiat paljoa painaneet ja kiihdyttyään hänen kielenkäyttönsä ei ollut kirkollisen median toimitusjohtajalle sopivaa.

Werner Janhonen, jos 5000 kärpästä pitää lahmänlantaa herkullisena, sen täytyy olla sitä. Tämä vertauksena, jotta ymmärtäisitte että mielipiteiden lukumäärä ei merkitse sitä, että mielipide olisi oikea.

Ehdotit äänestystä Pentti. Tilanne 2 – 6

”Niissä eivät tosiasiat paljoa painaneet ja kiihdyttyään hänen kielenkäyttönsä ei ollut kirkollisen median toimitusjohtajalle sopivaa.” Pentti Korhonen

Vihjaat yllä Rostamon kielenkäyttöön. Kum kukaan lukijoista ei ole ollut kärpäsenä katossa seuraamassa tilannetta, niin täysin epäselväksi jää se, miten sinä itse olet käyttäytynyt/kiihtynyt ko. tilanteissa. Yksipuoliset vihjailut voi jättää omaan arvoonsa.

Salme, minun ikäpolvelleni opetettiin jo kansakoulun alaluokilla, millaisia ”voimasanoja” on syytä vältellä, ettei tule jälkiseuraamuksia. Ehkäpä nykyaikana on toisenlaiset normit, mutta itse olen kuitenkin säilyttänyt kirlenkäytössäni ns. sivistyneen tason. Toinen asia on, että puheenvuoroni saattavat joskus koskea kipeästikin.

Jaakko, tuo on vanha vertaus vaikka et ehkä ole sitä kuullut ennen. – Enpä luule, että Rostamon kommentti on henkiinherättämisen arvoinen. Joku syytteli minua tuossa edellä keskustelun kääntämisestä Rostamoon, mutta muistaakseni en ollut ensimmäinen, joka hänet nimeltä mainitsi. Sen voinee tarkistaa tästä ketjusta, jos harrastusta riittää.

Pohdi Tapio hetki hiljaisuudessa jos vaikka löytyisi joku pieni ero:

Laajasalo on osa kirkon organisaatiota ja kirkon taloudesta ja sen oikeellisuudesta vastaa talousprosessi.

Veli Joulu on yhden hengen organisaatio.

Kertokaa reilusti mielipiteenne jouluveljestä älkääkä sotkeko Laajasaloa kysymykseen. Onko jouluveljellä oikea asenne niitä tahoja kohtaan, jotka ovat häntä rahoittaneet, maksaneet vapaaehtoista ”veroa”, kuten kirkollisverokin on?

Jaakko Toivola, vetoat jo toisen kerran talousprosessiin, jonka pitäisi säilyttää rahojen käyttö korrektina. Näin ei ole, mikään säännöstö ei valvo kaikkea, jos varoja käyttävät yksilöt eivät käytä harkintaansa oikeudentuntoa ja rehellisyyttä, kaikkien toimiensa perustana. Selvien laiminlyöntien lisäksi ollaan monesti harmaalla alueella, jossa yksilön moraali ratkaisee, teenkö näin vai noin, kuitenkin näiden mainittujen talousprosessien sallimissa rajoissa.

Brother Christmas on juridisesti aattellinen yhdistys ja yhdistysten tilintarkastus on mitä sattuu.
Niissä voi tapahtua aivan mtä hyvänsä.

Pentti: kyllä talousprosessi määrittelee hyväksyttävän rahankäytön. Siksipä tässä onkin sellainen tuoksu että sukunimikaimasi listasta ei jää oikein mitään käteen.