Kysyen kohti pääsiäistä 2; Yläsalista Getsemaneen

Jeesus rukoilee Getsemanessa

Temppelin puhdistuksesta poistumista tai siitä seuranneita tapahtumia ei evankeliumeissa kuvailla. Synoptikkojen mukaan Jeesus opettaa kyllä paljon tärkeitä asioita, mm. Luukkaan kertomuksessa luukasmaiseen tyyliin lesken rovosta, mutta tapahtumat alkavat edetä vasta Jeesuksen järjestämästä viimeisestä illanvietosta ystävilleen.

UT:n tutkija Matti Myllykoski esittää, että ateriointi ja siellä tapahtunut ehtoollisen asettaminen olisi todellisuudessa tapahtunut paljon aikaisemmin, ja sen sijoittaminen tähän tapahtumien taitekohtaan olisi ollut teologisen koherenssin kannalta suunniteltu ratkaisu. Ehtoollisen asettaminen juuri ennen kuolemantuomiota toisi ehtoolliskäytännölle arvovaltaa. Perusteeksi Myllykoski esittää ihmettelynsä siitä, miksi Jeesus ja opetuslapset lähtivät yläsalista Getsemaneen, jos heillä kerran olisi ollut mahdollista jäädä yläsaliin yöksi eikä olisi tarvinnut lähteä ulos palelemaan. En oikein ainakaan vielä ole valmis tuota perustetta hyväksymään. Olihan mahdollista, että he todella olivat rahanpuutteen vuoksi saaneet salin varattua – varsinkin sesonkiaikana – vain ilta-ajaksi. Olihan heille juuri selvinnyt sekin, että seurueen taloudenhoitaja oli petturi.

Se, että tuollaisen aterian jälkeen opetuslapset nukkuvat ja jättävät Jeesuksen yksin tuskaansa, ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä.  Sitä ei ole edes kukaan tutkija tietääkseni osannut kyseenalaistaa.

Varsinainen kysymykseni ja ihmettelyni liittyy niihin seuraaviin tapahtumiin. Aamullahan roomalaiset sotilaat tulevat hakemaan Jeesusta Juudaksen avustuksella. Näen tässä dramatisoituja kohtauksia, joita on vaikea selittää todella tapahtuneiksi. En puhu siitä, miten Pietari vetäisee korvattomaksi yhden sotilaan ja Jeesus sen parantaa. Ihmeparantamiset jääkööt ihmeparantamisiksi. Mietin sitä, monien sanontojen ja tulevien kertomusten dramatisointeihin lainattua suudelmaa. Miksi Juudaksen piti suudella Jeesusta ja tulla hänen luokseen ystävää teeskennellen? Olihan jo yläsalissa käynyt kaikille läsnäolijoille selväksi se, että Juudas oli takkia kääntänyt ja seuraa vaihtanut. Eikö puutarhasta olisi ollut aika helppoa löytää yksinään rukoillut, kuoleman pelossa yönsä valvonut mies? Eikö Juudas olisi voinut vaikkapa näyttää sotilaille kauempaa ”tuolla se on”? Onko Juudaksen suudelma vain draamallinen tehokeino, jolla halutaan osoittaa Juudaksen julkeus ja paatuneisuus? Vai oliko Juudas peluri, yhden kortin varaan laittava elämysmetsästäjä, joka halusi tehdä petturuutensa näkyvästi, julkisesti ja mahdollisimman näyttävästi?

Väkisinkin tulee mieleen muutama julkisesti synneistään ripittäytynyt hengenmies, mutta tällä kertaa kaipaan keskustelua tuosta itse tapahtumasta, Juudaksen suudelmasta, ja sen merkityksestä. Miksei tuosta yläsaliaterian ajankohdastakin, mutta yhdellä varauksella. Jätetään tällä kertaa se asiaan kuuluva eksegetiikan paheksunta ja ”kyä on turmelus syvä ja loppu armoto” – tyylinen, oman uskonsa paremmuutta toisten epäilyjä kritisoimalla tapahtuva kommentointi. Eri mieltä saa olla, mutta perusteluksi ei kelpaa erään yliopistollisen tieteenalan väitetty kristinuskon vastaisuus.

 

 

 

    • Ari, lue kommenttejasi. Sinä et ole muuttunut mitenkään. Käsittämätöntä sokeutta, jos pitää itseä ainoana oikeana uskovana ja vainoaa Jeesukseen Kristukseen uskovia.

  1. Vuonna 33 AD Nisan 14. oli perjantai. Jos seder aloitetaan heti kun vrk vaihtuu, jätkät ryyppäsivät torstaina. Temppelivartiosto ei varmaan viettänyt sapattia saati pääsiäistä. Mutta en millään käsitä, miten neuvosto on pyhien aikaan voinut kokoontua. Olen täysin vakuuttunut että evankelistat liioittelevat juutalaisten osuutta. Erityisen outoa asia on kun Luukkaan apt jättää kuvan että nimenomaa n farisealaiset neuvoston jäsenet puolustivat kristittyjä.

    • Perustuuko tuo laskutapa Matteuksen vai Luukkaan evankeliumiin? Ainakin se on todettu, että Luuk.2:ssa mainittu ajankohta on epätarkka: joko mainittu veroluetteloon kirjoittautuminen ei ollut ensimmäinen tai se ei tapahtunut Quiriniuksen ollessa Syyrian maaherrana. Historian tietojen mukaan nuo kaksi eivät osu yksiin.

    • Eikö ajanlaskussa olekin virhe? Neljän viiva seitsemän vuoden? Käsittääkseni Jeesus syntyi Herodes Suuren ollessa vallassa ja hän kuoli v. 4 eKr. Myös se pitää ottaa huomioon, että evankeliumit ovat silminnäkijäkertomuksia ja sen huomaa niistä. Se ei silti tarkoita etteivätkö kyseiset asiat olisi todella tapahtuineet.

      Mitä tulee siihen, että apostolit tiesivät Juudaksen olevan kavaltaja, niin ainakin Johanneksen mukaan eivät tienneet. Kun Jeesus pääsiäisaterialla dippaa Juudakselle leipäpalan ja sen syötyään Juudas lähtee ulos, Johanneksen mukaan kukaan ei ymmärtänyt mistä oli kyse. Miehet luulivat, että Jeesus kehotti ostamaan jotain juhlaa varten tai antamaan rahaa köyhille. Yhteinen rahapussihan oli Juudaksella.

      Juudas oli kulkenut mukana samassa miesporukassa kolme vuotta. Hän oli yksi heistä. On ihan mahdollista, että muut miehet tajusivat Juudaksen olevan kavaltaja vasta sitten, kun hän ilmestyi kiinniottajien kanssa.

    • Mä vaan aattelin että jos Jeesus syntyi 4 ekr.

      Syntymätarinat ovat syvässä ristiriidassa. Mutta nyt oon ruvennut ajattelemaan että evankeliumeissa on paljon enemmän historiallista pohjaa kuin risupartaliberaalit myöntävät.

    • Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän?” Niin hän sanoi hänelle: ”Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.” Hän sanoi hänelle: ”Mitkä?” Jeesus sanoi: ”Nämä: ’Älä tapa’, ’Älä tee huorin’, ’Älä varasta’, ’Älä sano väärää todistusta’, ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi’, ja: ’Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi’.” Nuorukainen sanoi hänelle: ”Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?” Jeesus sanoi hänelle: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua.” Mutta kun nuorukainen kuuli tämän sanan, meni hän pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta. (Matt. 19:16-22)

    • Onko sekään vapautta, että takertuu vastustamaan jotakin kristillistä opinsuuntaa, vaikkapa luterilaisuutta? Tuskin. Riidat ja eripuraisuus ovat mukana aika ikävässä listassa: ”Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa.”

  2. Uskon että kaikilla evankelistoilla on totuuden siruja. Jopa Joh voi sisältää luotettavaa infoa. Uskon että mm Nikodeemus oli luotettava Jeesuksen ystävä. Rabbiiniset lähteet tuntevat hänet nimellä Nakdimon ben Guriyon. Niin rikas ettei paskalle taivu. Neuvostossa todella oli ystäviä.

    Tämä kaikki data viikonpäiviä lukuunottamatta tulee Flusserilta jota luin Kirkko ja kaupungin juttua varten, suosittelen.

  3. Tapahtumien historiallista tapahtumista tai ei-tapahtumista enemmän minua kiehtoo ja pistää ajattelemaan evankeliumien kertomuksen sisältö. Oivaltava kuvaus ihmisen toiminnasta aikakaudesta riippumatta. Kuvaus pätee myös tänä päivänä: ihminen pelkää ja pettää, kavaltaa, juonii, pesee kätensä, vierittää syyn toisten niskoille samalla tavalla, toisaalta myös huomaa todella Pyhän ja Jumalan, tuntee surua ja iloitsee tyhjästä haudasta.
    Yhä voidaan yrittää ottaa opiksi, vaikka historia osoittaa, että emme juuri paranna tapojamme. Ehkäpä yksilö elämänsä aikana voi jotain oppia ja tulla paremmaksi?

    • Jep, ennen kaikkea kiinnittää huomiota ihmisen käyttäytymisen ja ihmistyyppien samankaltaisuuksiin kulttuuri- ja aikaerosta huolimatta.

      Miksi muuten pietareita (tömäköitä kieltäjiä) pidettiin jo silloin parempina johtajina kuin epäileväitä tuomaita?

  4. Ite oon ruvennut ajattelemaan että pelkkä keerygma ilman mitään historiapohjaa ei kantaisi mihinkään. On ihan ok että sanotaan, että tämä on jonkin tapahtuneen hengellistä tulkintaa, mutta jos se olisi jonkin ei milloinkaan tapahtuneen hengellistä tulkintaa, niin en käsittäisi minkä tulkintaa se olisi ja mikä se sanoma olisi. Juuri hist konteksti tekee tarinat mielekkäiksi. Siksi en kannata itse enää sitä ajatusta että aivan sama onko jokin tapahtunut vai ei. Vain se, mitä todella on tapahtunut, voi antaa autenttisen tulkingahlrisontin sille, mitä hengellinen tulkinta merkitsee. Otherwise, koko message voi olla legitiimisti ihan what so ever.

    • Ei minustakaan ole sama, onko kertomuksilla historiallinen tausta vai ei, ja ajattelen näitä tapahtumia todella tapahtuneen, vaikka yksityiskohdista voi olla erilaisia käsityksiä. Mutta menettääkö jokin opetus merkityksensä, ellei historiallisuutta ole?

  5. Martti Pentti, vastustanko minä luterilaisuutta, en kaiketi vaan näytän sen harhaa jotta edes joku saisi piston sydämeen että ymmärtäisi ettei se ole oikea tie jota luterilainen kirkko julistaa ja opettaa.

    En vaadi kirkon alasajoa vaan puhun ihmisille että he katsoisivat sitä hedelmää mitä kirkko on tuottanut ja tuottaa.

    • Täällä näytetään pasaslaisuudenkin harhaa. Kaikissa ihmisen mukaan nimetyissä oppisuunnissa on omat vajavaisuutensa ja virheensä. Niistä keskusteleminen on toki tarpeellista. Kannattaa kuitenkin tarkastella omaa puoltaankin samalla tavalla arvioiden kuin toisia. Miten se silmässä olevan rikan ja malan lausahdus taas menikään?

  6. Ihan muutama asia tieto. Ala-asteella jo opetetaan se, että roomalaiset hallitsivat pyrkien hajottamaan. Tämä tarkoitti, että eri alueilla oli erilaisia oikeuksia. Tiede lehden kirjoituksen mukaan paikalliset asiat olivat paikallisilla ja ylin tuomiovalta Pilatuksella. Tämän lisäksi Pietari pyrki lämmittelemään hiilivalkeille. Eli oli kylmä. Olen töihin lähdössä, joten en kerkeä etsimään kohtaa, enkä tarkistamaan lähi-idän säitä. Yleensä jos kukko ei ole sekaisin niin se laulaa aamulla. Mutta eihän noista aina tiedä sitäkään.

Tanni Elias
Tanni Eliashttp://www.hopealampi.fi
Tampereelta Pohjois-Karjalan kautta Inariin päätynyt erityisluokanopettaja, seikkailupedagogi, teologi ja kokki, joka rakastaa kieltä, kielioppia ja on muutenkin rasittava tyyppi.