Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana. Mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat. (Luuk. 8: 11,13)
Miksi Jumalan sanan siementä kylvetään tuhlaillen, eikä siemeniä säästellen; minkä tähden kylvetään myös huonoon maaperää, jopa kalliolle?
Mitenkä silloin kävisi, kun Jumala sanan siementä kylvettäisiin säästellen ja etsien hyvää ja sopivaa kasvualustaa; olisimmeko me sellaista hyvää kasvualustaa vai jäisimmekö ulkopuolelle?
Mikä merkitys on maaperän muokkaamisella ja miten se tapahtuu?
Miten suhtaudumme Jumalan sanaa, siihen oikeaan ja hyvään siemeneeseen?
Minkä tähden Jeesuksen vertaukset ovat kaksiteräisiä: ne sulkevat ja avaavat, jättävät pimeyteen tai vievät valoon?
Kaikki julkaistut blogini:
Minulla sattuu just koneen vieressä olemaan tuo Sidottu ratkaisuvalta, Juha Heinilä.
Pylkkänen otti osuvasti esille rikkaviljan kylvämisen.
Kristuksen kirkossa on paljon julistettu järjen tuotteita, ja varmasti edelleenkin julistetaan. Niille on varmasti omat tyytyväiset vastaanottajansa. Siitä kertovat monet kirkon kriisit.
Sama koskee erilaisia herätysliikkeitä, heränneitä ja nokialaisia ja lestadiolaista liikettä. Olisi pitänyt pysyä sanan pohjalla.
Tänään muistelemme, kuinka Luther pitäytyi sanaan, ja sanaansa Kristus lähetti opetuslapset julistamaan, ei omiaan.
1520.Luther toimittaa vastauksensa Kölnin ja Leuvenin tuomioon kirjoituksellaan Responsio ad condemnationem doctrinalem. Hän toruu ”maistereita” monista tapauksista, joissa nämä jo aikaisemmin ovat erehtyneet. Kuitenkin he rohkenivat julkaista kaikki sanansa evankeliumina. Niin kauan kuin hänen virheitään ei todisteta Raamatun sanan avulla, ”emme halua pitää tuomiotanne muuna kuin juopuneen ämmän herjauksena”.
1521: : ”en halua, että evankeliumin puolesta kamppaillaan väkivallalla ja tappamisella… Sanalla maailma on voitettu, Sanalla on kirkko pelastettu, Sanalla se myöskin taas palautetaan ennalleen… ja Sanan voimalla antikristus tullaan… tallaamaan maahan ilman väkivaltaa.”
jorma ojala :”” ja Sanan voimalla antikristus tullaan… tallaamaan maahan ilman väkivaltaa.””
Miksi pitäisi tehdä niin? Eikö ”maahan polkeminenkin” ole väkivaltaa ja ”elonkorjuun” aika ei ole vielä? Mielestäni syntiinlankeemus tarkoittaa sitä, että ihminen vajosi syvemmälle materiaan kuin luomissuunnitelmassa oli tarkoitettu, jolloin vain fyysisin aistein havaittava tuli hänelle todellisemmaksi kuin ”näkymättömäksi” jäänyt eettinen maailma. Nyt ihmiskunta elää fyysisine aisteineen ja vietteineen konkreettisesti Maslow’n tarvehierarkian ensimmäisellä tasolla, jossa Jumala halutaan kieltää ja tärkeänä pidetään vain empiirisesti mitattavissa olevaa ja fyysisin aistein havaittavaa ymmärtämättä edes sitä, että jos näemme fyysisillä aisteillamme pallon eikä meillä ole ”näkymättömässä todellisuudessamme” sille käsitettä, me emme ymmärrä mikä se on.
Tärkein kysymys tässä asiassa on mielestäni se, että ”Oliko alussa Sana” vai ei. Ts. lentäväkö vain aistihavaintoina meille ilmenevät ”pallot” meille eläinkunnan edustajiksi sanotuille todella ilman Jumalaksi sanottua ”pallojen heittäjää” vai ei?
http://www.telegraph.co.uk/news/picturegalleries/howaboutthat/9630536/Underwater-Dogs-photographs-of-dogs-underwater-by-Seth-Casteel.html
Martti Pentti, Jumalan sana on selkeää ja siinä kannattaa pysyä.
Jorma, sinun ja Martti Pylkkäsen kommenteista näkyy, että olette lukeneet Lutherin Sidottu ratkaisuvalta -kirjaa. Kirjavinkki oli niille, jotka eivät Lutherin tuotantoa tunne.
Tuula, virsi 170 sopii tähän.
http://www.youtube.com/watch?v=t4x5zZ2NOkU
Tämä uskon puhdistuksen muistopäivän johdosta laitan Martti Lutherin kirjoittamasta: ” Mannaa Jumalan lapsille” 20.10: n kirjoituksen.
”Mene pois minun tyköäni Herra, sillä minä olen syntinen ihminen”
( Luuk. 5:8 )
Sairas omatunto on luonnostaan sellainen, että se niin kuin Pietari, pakenee Vapahtajaa ajatellen: ” Ah Jumala, en ole mahdollinen tulemaan autuaaksi ja istumaan enkelien ja pyhien parissa ! Se on liian suurta”
Tällainen itsensä tunteminen on oikea, ja kuta syvempi se on, sitä parempi. Armoa ei kuitenkaan saa hyljätä syntiesi tähden, sillä huomatessasi omatuntosi vapisevan ja pyrkivän vieroittamaan sinua pois armosta, olet kaikkein kelvollisin ja sopivin.
Silloin olet saavuttava lohdutuksen omalletunnollesi ja voit sanoa Miikan kanssa:” Kuka on Jumala, niin kuin sinä olet, joka annat pahat teot anteeksi” ja ” heität heidän syntinsä meren syvyyksiin”.
Kaikki ne jumalat, jotka eivät ota pois syntiä, on epäjumalia. Miika sanoo siis oikein, ettei kukaan ole niin kuin meidän Jumalamme. Muut jumalat näet tahtovat löytää. mutta eivät antaa hurskautta.
Mutta Jumala antaa meille vanhurskautta. Hän ei löydä sitä meissä.
Ei sinun tarvitse olla epätoivoinen, vaikka omatuntosi vapiseee ja tuntee syntiä, sillä kuta riettaammalta omasta mielestä näyttää, sitä pikeimmin Jumala antaa sinulle armonsa.
Ja kuta enemmän tunnet olevasi syntinen ja tahtovasi luopua hänestä, sitä enemmän sinun on hänen tykönsä tunkeutuminen.
Juha,
Nii-in, Jumala on teidän linnanne. Meidän ”linnaksemme” muodostui 90-luvun lamassa ”linnanne muurien” ulkopuolelle jäänyt alue, jossa parhaan kykymme mukaan tarjosimme majapaikan laman syrjäyttämille nuorille niin, että jopa nukuimme saunamme pukuhuoneessa, kun kotiimme tulleet nuoret olivat löytäneet yösijansa kodistamme. Me olimme paikkakunnallamme ”teoin ja totuudessa” yhteiskunnan syrjäyttämien nuorten olkapää, jota vasten he saattoivat itkeä surunsa ja pyrimme auttamaan heitä kykyjemme mukaan. Lopputuloksena tuosta kaikesta voi kai pitää sitä, että yhteiskunnallisena palveluna tarjottu ja veronmaksajien rahoilla kustannettu sdp-vetoinen ”information society –keskustelu” päättyi omalta osaltani henkilööni ja myös perheeseeni kohdistuneeseen mustamaalaukseen.
Voin sanoa, että teidän Jumalanne ei ole missään vaiheessa ollut ”meidän linnamme”, koska rakastamme vapautta ajattelussa, veljeyttä työelämässä ja tasa-arvoa oikeuden edessä.
Tuula, näin varmaan sitten on.
Tuula: Antikristuksen maahan tallaaminen ei ehkä passaa sinun
arvomaailmaasi, mutta se on alusta asti ollut uskovien toivossa varsinkin ahdistuksen päivinä.
Sen tekee Kristus kuningas, eikä minulla Jumalan lapsena ole asiaa sanoa miksi tai miksi ei jotain muuta kivampaa.
Jumala on meidän linnamme, kuten niin monien ennen meitä:
Jumala on turvamme ja linnamme,
auttajamme hädän hetkellä.
(Psalmi 46)
”Jumalan sana on selkeää ja siinä kannattaa pysyä.” Jumalan sana on sanoma Jumalan Sanasta, joka tuli ihmiseksi ja eli meidän keskellämme. Hänessä haluan pysyä. ”Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää. Ilman minua te ette saa aikaan mitään.”