Apostoli Paavali opettaa meille roomalaiskirjeessä Jumalan lain merkityksen. ”Laista sinä opit tuntemaan hänen tahtonsa ja erottamaan sen, mikä on tärkeää” (Room 2:18). ”Lain tehtävä on opettaa tuntemaan, mitä synti on” (Room. 3:20). ”Laki hallitsee ihmistä niin kauan kun hän elää” (Room 7: 1).
Jumalan laki voidaan tiivistää muotoon: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (Mark 12:30–31). Tämä kattaa kokonaan vanhan testamentin mukaisen Jumalan lain.
On kuitenkin syytä muistaa että Jumala on rakkaus ja me ihmiset rakkaudettomia. Meille rakkaudettomille ihmisille Herra on antanut myös yksityiskohtaisempia ohjeita. Meidän tulee välttää mm. ylpeyttä, kateutta, haureutta ja puuttumista toisen omaan.
Me ihmiset emme kuitenkaan noudata Jumalan lakia. Apostoli Paavali opettaa, ettemme edes kykenen elämään lain mukaan vaikka haluaisimme (esim. Room. 7:7–25).
Niinpä me kaikki ihmiset olemme omien ansioidemme myötä tuomion alla. ”Ne jotka ovat tehneet syntiä lakia tuntematta, myös tuhoutuvat laista riippumatta. Ne jotka ovat lain tuntien tehneet syntiä, myös tuomitaan lain nojalla” (Room. 2:12). Tästä tuomiosta meidät kuitenkin vapauttaa Herran evankeliumi.
Evankeliumin sanoma voidaan tiivistää: ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.” (Joh. 3:16)
Kuten Paavali opettaa: ”Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänen kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden” (Room. 4:25) Laki ei siis meitä pelasta vaan evankeliumi. ”Jos suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra ja sydämessäsi uskot että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva” (Room. 10:9)
Otsikon kysymykseen laki vai evankeliumi, vastaan kuitenkin molemmat. Suunnattomasta rakkaudestaan Jumala on antanut meille ensin lain ja sitten evankeliumin ja evankeliumi auttaa myös meitä rakastamaan, siis noudattamaan lakia.
Edellinen kirjoitukseni:
https://www.kotimaa.fi/uskotko-ylosnousseeseen-kristukseen-kuten-kirkko-opettaa-vai-jotenkin-muuten/
>>>Kuka täällä on kieltänyt Kristuksen lunnaat/sovituksen merkityksen?>>>
Kirjoittaako täällä joku toinenkin nimellä Vesa Ahlfors?
jorma ojala: ”>>>Kuka täällä on kieltänyt Kristuksen lunnaat/sovituksen merkityksen?>>> Kirjoittaako täällä joku toinenkin nimellä Vesa Ahlfors”
Sellaista en ole kylläkään tehnyt. Arvoisa jorma ojala. Vaikka nyt ilmeisesti katsotkin jo ”pelastuneesi”, niin et saisi mielellään levitellä toisista ihmisistä vääriä tietoja ja väittämiä. Hyvä muistaa esim. mitä Sananlaskujen kirjan 6. luku sanoo Jumalan suhtautumisesta sellaiseen:
”Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17. ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18. sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19. väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.”
”Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Joh.6:40
”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta,
kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa.
Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme,
joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. 1.Tim.2:1-4
Vesa, lähetystyötä tehdään siksi, että ihmiset saisivat kuulla evankeliumin, se on Jumalan tahto. Mutta missään ei sanota, että kaikki ihmiset pelastuvat, kuulleessaan evankeliumin, vaan kuullessaan Evankeliumin, toiset kuulevat sen ja uskovat, toiset eivät. Miten siis sinä tulit uskoon? Etkö juuri kuulemasi Sanan kautta?
Meidän täytyy hyväksyä Jumalan valinta, sillä se on raamatullinen totuus, emme voi saada ketään uskomaan, emme edes itseämme. Jollei Jumalan Sana vakuuta ihmistä, niin kuka voi sen muuksi muuttaa? Ihminenkö tahdollaan?
Voihan olla, että ihminen kuulee Evankeliumin myöhemmin elämässään ja pelastuu, sillä sanotaan, niinkauna kun sanotaan: ”Tänä päivänä” huomaa siis, että tulee vielä aika, jolloin päivät ovat loppu, eikä kukaan voi enää sisälle tulla. En kehota myöskään ketään julistamaan itsevalittua Jumalan palvelusta, sillä se on turhuutta, eikä kestä ja ajaa ihmisen korkeintaan suoraan lain alle ilman Kristusta. Olkoonkin, että sieltäkin Jumala pelastaa omansa pois.
Etkö ole kuullut, kuinka Jeesus tuli päästämään vangitut vapauteen ja antamaan sokeille näkönsä?
Kyllä vanki haluaa päästä pois vankilasta, mutta ilman päästäjää pysyy vankina, ei vanki voi valita omalla tahdolla, että nyt rupean vapaaksi. Samoin on sokean laita, kyllä sokea haluaisi nähdä, mutta ei voi. Jos sokea saa näkönsä, niin kyllä siihen ei sokea voi itse mitenkään vaikuttaa.
Samoin on Uskon laita, se annetaan ihmiselle, Jumalan Sanan kautta, ei siinä ihminen operoi mitenkään. Näin on sen Jumala hyväksi nähnyt, että Pelastaa, ne jotka uskovat Poikansa Evankeliumin, eikä tässä ole yhtään erotusta, Evankeliumi on julistettava kaikkeen maahan ja kaikille. Rukoiltava kaikkien puolesta, mutta kuka kuulee saarnamme?
Sen tietää yksin Jumala, siis olkoon niin. Nyt kysyt, mites käy niiden, jotka eivät usko? Miten voit kääntää ihmisen, jollei Jumalan Sana käännä? Jos Jumalan tahto tapahtuu, niin että julistamme Evankeliumia kaikkialle missä kuljemme, niin silloin on lähetetty tehnyt työnsä kuten Jeesus on meille käskyn antanut. Usko siis ojentautuu, tuon Sana ohjaamana.
Ei ole väärin rukoilla kaikkien puolesta, vaan oikein, mutta väärin on ymmärtää, että kaikki pelastuvat kuultuaan Jumalan Sanaa. Vai onko Jumala väärässä, koska ei Pelasta kaikkia? Jos joku kuulee ja uskoo, se pelastuu!
”Joka on Jumalasta, se kuulee Jumalan sanat. Sentähden te ette kuule, koska ette ole Jumalasta.” Joh.8:47
ismo malinen. ”, toiset kuulevat sen (evankeliumin) ja uskovat, toiset eivät.”
Juuri niin. Kirjoitit aiemmin jotain tyyliin: ”Jumala valitsi minut, vaikka en itse halunnut.” Kuulosti minun korvissani hieman erikoiselta. Uusi testamentti kertoo mitenkä ihmiset kuulivat kristillisyyden sanomaa julistettavan ja alkoivat uskomaan siihen. Selvästikin myönteinen tahtotila muodostui heille sen kuulemisen ja opetuksen kautta.
ismo malinen: ” Miten siis sinä tulit uskoon?”
Lukemalla ja tutkistelemalla Raamatun kirjoituksia ja pohtimalla asioita. Myöskin todisteita Luojan olemassaolosta ja siitä, että Raamattu on todella Jumalan henkeytyksestä kirjoitettuá sanaa.
Jos ihminen vilpittömällä mielellä etsii totuutta, Jumala tulee avuksi pyhän henkensä vaikutuksen kautta, ja ikäänkuin ”vetää” ihmisen luokseen ja uskoon. Siinä mielessä tietystikin Jumala on sen uskon varsinainen antaja ja aiheuttaja.
1. Korinttolaiskirjeen 3. luku: ”Mikä Apollos sitten on? Ja mikä Paavali on? Palvelijoita, joiden kautta te olette tulleet uskoviksi, palvelijoita sen kykynsä mukaan, minkä Herra on heille kullekin antanut.
6. Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun.
7. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa.”
Johanneksen evankeliumin 6. luku: ”44. Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
45. Profeetoissa on kirjoitettuna: ’Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi’. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.”
Hyvä Vesa, Uskon alkaja on siis Kristus, tässä pääsimme yhteisymmärrykseen. Mutta se on myös Uskon täyttäjä, et sinä. Ihminen ja Jumala ei voi tehdä tässä yhteistyötä, koska siitä riippuu meidän Pelastuksemme. Jos ihminen pitää omasta osuudestaan kiinni, kuin uppoavasta laivasta, niin…
Armo ja Lepo on siinä, että Jumala on pelastanut sinut ja sinut on Vapautettu kertakaikkiaan synneistäsi.
”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.
Sen käskyn minä teille annan, että rakastatte toisianne.
Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.
Jos te maailmasta olisitte, niin maailma omaansa rakastaisi; mutta koska te ette ole maailmasta, vaan minä olen teidät maailmasta valinnut, sentähden maailma teitä vihaa.” Joh.15:16-19
”Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo.” Room. 11:6
Kyllä raamattu puhuu armo valinnasta, enkä minäkään sitä tyhjäksi tee. Ymmärrän sen myös olevan hyvä syy loukkaantua ja vihastua Jumalalle, mutta jos Jumala on sen näin hyväksi nähnyt, niin miten minä voisin sen väärin ymmärtää? Väärin olisi sanoa, että Jumala ei rakasta kaikkia, koska kaikki eivät pelastu, oikein taas on sanoa, että Jumala on lähettänyt Poikansa maailmaan, ettei yksikään, joka Häneen uskoo hukkuisi.
Siltikään en usko, että kaikki uskovat, vaikka niin haluaisinkin. Onko siis minun varassani uskonko ja pelastun? Ei, vaan se on Jeesuksen Kristuksen varassa.
Jos se ei ole niin, niin se ei ole enää armosta vaan omasta valinnasta, siksi sanotaan:
”Niinkuin kirjoitettu on: ”Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin”.
Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!
Sillä Moosekselle hän sanoo: ”Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan”. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.
Sillä Raamattu sanoo faraolle: ”Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä”.
Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.
Sinä kaiketi sanot minulle: ”Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?”
Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: ”Miksi minusta tällaisen teit?” Room.9.:13-20
Vesa, Jumala ei jätä alkamaansa työtä kesken.
ismo malinen: ”Hyvä Vesa, Uskon alkaja on siis Kristus, tässä pääsimme yhteisymmärrykseen.”
Kiitos, mutta niissä siteeratuissa Johanne”vetäjänä.”nneksen evankeliumin 6. luvussa ja 1. Korinttolaisten 3. luvussa viitattiin kylläkin itse Kaikkivaltiaaseen Jumalaan JHWH/Jahve/Jehovaan ”kasvun” aiheuttajana ja ihmisten ”vetäjänä.” Jeesuksella on tietysti suuri rooli Jumalan tahdon ja päätösten toteuttajana: lunnaiden varaajana/taivaallisen Jumalan valtakuntahallituksen päänä/nykyisen maailman tuomarina/kristillisen seurakunnan päänä.
Jeesuksen osaa eräältä näkökannalta kuvaa hyvin 1. Timoteuksen kirjeen 2. luku: ”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus,
6. joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa,,”
>>>Sellaista en ole kylläkään tehnyt. Arvoisa jorma ojala. Vaikka nyt ilmeisesti katsotkin jo “pelastuneesi”, niin et saisi mielellään levitellä toisista ihmisistä vääriä tietoja ja väittämiä. Hyvä muistaa esim. mitä Sananlaskujen kirjan 6. luku sanoo Jumalan suhtautumisesta sellaiseen:>>>>
Eikä jehovantodistajien pidä puhua totta?
Olethan sinä, Vesa Ahlfors, kieltänyt Kristuksen merkityksen
esittämällä, että usko yksin ei riitä pelastukseen. Sellainen väite halventaa Herramme lunastystyön.
Tuot uskon rinnalle ihmistekoja, kuten kuuliaisuuden ja tottelemisen.
Evankeliumit ja kirjeet taas puhuvat toista.
Ismo puhuu asiaa siinä, että Jumala voi vetää puoleensa sellaisenkin ihmisen, joka sitä itse ei ole tahtonut.
Omantunnon herääminen on Jumalan armotyö.
Ihminen on saattanut vuosikymmenet toimia Jumalaa vastaan.
Yhtäkkiä sana koskettaa, ja hän alkaa tutkia omaa sydäntään, arvioimaan elämänsä juoksua.
Tuhlaajapojan kertomuksessa on tästä esimerkki, tuli suuri nälänhätä, ja nuorempi poika huomasi olevansa vailla ruokaa.
Sellainen tilanne on myös vanhurskauden nälkä ja jano.
Jumala taivuttaa itsekästä ihmistä puoleensa sairauden,
vastoinkäymisten ja elämän kolhujen kautta. Se ei ole Jumalan ilkeyttä ja kostoa, vaan rakkautta.
Hänen vallassaan yksin on, kenessä se vaikuttaa, kenessä taas johtaa katkeruuteen ja paatumukseen.
Tämän ymmärtäminen tekee nöyräksi.
”Kun Jeesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi”.
Mutta siellä istui muutamia kirjanoppineita, ja he ajattelivat sydämessään:
”Kuinka tämä näin puhuu? Hän pilkkaa Jumalaa. Kuka voi antaa syntejä anteeksi paitsi Jumala yksin?” Mark.2:5-7
Vesa kirjanoppineet tiesivät kirjoitusten mukaan, että vain Jumala voi antaa syntejä anteeksi.
Se ei vaadi uskoa, että uskomme Jeesuksen olleen ihminen, siihen uskoo monikin, uskovat jopa, että Jeesus oli oikea historiallinen henkilö.
Tähän uskovat Juutalaiset ja Muslimit ja ateistikin voi tämän uskoa, mutta vain Jumala voi antaa syntejä anteeksi. Uskotko sen?
Hän sanoi heille: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?”
Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”.
Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.
Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.
Tässä on se mille Jumala on perustanut seurakuntansa. Se on se usko minkä Pietari tunnusti: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika” Tätä ei järki voi ikinä tunnustaa. Pietari käyttää tässä synonyymiä ”Minä olen” kun sanoo: ”Sinä olet”
”Maailmassa hän oli, ja maailma on hänen kauttaan saanut syntynsä, ja maailma ei häntä tuntenut.” Joh.1:10 ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.”
Hebr. kiel. ”Luoja” on ”kaiken alkaja ja ylläpitäjä” Alfa ja Omega Kreik. Alku ja Loppu
Johannes viittaa tuohon, samaan kun kirjoittaa:
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.
Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus Joh.1:1-4
Minulle riittää hyvin tuo Johanneksen ilmoitus, koska raamattu ilmaisee Jeesuksen olleen Kristus, Jumalan Poika. He ovat yhtä.
”Boomereiden” (suuret ikäluokat 1945.1950) jälkeläisenä naurattaa. Se itkuvirsi, josta tämä pöyristys alkoi, pitää kieltää., koska huumori on harvojen laji. Pahinta ”vihapuhetta” on kuitenkin raamatussa, ja sitä saa vapaasti saarnata, vaikka siitäkin joutuu nykyisin oikeuden eteen inttämään, mikä on ns. jumalansanan oikea tulkinta ja ketä sillä saa lyödä. Rippikoulu on kaiken pahan juuri. Siellä istutetaan vihan siemen, sitä tunnetusti niitetään.
Sanoilla ei ole väliä, vaikka lauseet muodostuvat sanoista ? Juudaksena olo ei ole helppoa, eikä jänistä kaikki tunista, vaikka sen paistina söisi.
Raamattu on monitahoinen kirja, onhan se oikeastaan kokonainen kirjasto. Joka etsii raamatusta armollista Jumalaa, löytää kyllä etsimänsä ja joka etsii hyvän elämän opastusta löytää hänkin etsimänsä. Mutta joka etsii pöyristyksen aiheita, löytää hänkin kyllä etsimänsä. Osa raamatun kirjoista (mutta eivät kaikki) kertovat todella tapahtuneesta historiasta, ja ihmiskunnan historiaan kuuluu sekä hyvää että pahaa. Menneisyyden ihmiset ovat omista lähtökohdistaan käsin päätyneet sellaisiinkin ratkaisuihin, jotka nykyajan moraalikäsitysten valossa antavat aihetta kauhisteluun. Nuo ihmiset ovat kuitenkin meidän tuomioittemme ulottumattomissa ja historian tehtävä onkin selittää ja ymmärtää, ei tuomita. Kristillisen uskon näkökulmasta onkin niin, että vain Jumalalla on tämmöisissä asioissa varsinainen tuomiovalta.
Olipa hyvin tulevaisuuden lauseita. Yhtä käyttämääsi jo vanhahtavaa sanaa vähän sanoittaisin. Se on vallasväki. Ai miten hyvin sopii tähän ineen. Se kun on vallalla jokaisessa kuplassa. Sille toivoisi jopa renessanssia.
Petri J.,
”Rukous, joka perustuu sanoittamiseen, muuntuu läpäksi. Uskonto, joka perustuu sanoittamiseen, muuttuu läpäksi. Siksi on tärkeää etsiä tulevaisuuden lauseita.”
Sanojen ja lauseiden takana on asia. Raamatun totuudet eivät perustu yhteen sanaan tai lauseeseen. Kaikki, koko Raamattu yhtyy Itse Asiaan, mikä on Jeesus!
Mm. Löytyn kolumni luo työpaikkoja tulen kanssa leikkimiselle, eli tulkinnoille, jotka ovat tulelle talletettuja, puuta ja heinää!