Kävin ennen pääsiäistä tekemässä juttua Karjalohjan Kuusian kylässä. Siellä asustelee perhekodissa seitsemän aikuista kehitysvammaista Maija Ojalan kanssa. Toisena hoitovastuussa on Jussi Kainulainen. Maija eli Musa on kurssikaverini Luther-opistosta. Ja siitä on kauan. Tosi kauan.
Teimme asukkaiden kanssa pääsiäiskortteja. Juttu ilmestyi Kotimaan pääsiäisnumerossa. Kuvat otti puolisoni Raimo Jaatinen. Ihaninta tällaisissa juttukeikoissa on se, että niistä lähtee paljon rikkaampana kuin on tullut, eikä koskaan voi viedä sinne niin paljon ettei enemmän kanssa lähtisi kotiin. Me lähdimme tältä reissulta ajamaan kotiin pussillinen vastaleivottuja pullia mukanamme. Koko auto tuoksui kardemummalta.
Ihmiset ovat siellä niin avoimen ystävällisiä ja aitoja, että sydäntä lämmittää. Vieraanvaraisuus toteutuu halauksina, kysymyksinä ja kertomuksina. On tärkeää tietää kuka toinen on, mikä on nimi, missä asutaan. Sitten kehutaan vaatteet tai korut tai luonne.
Ruokailu- ja kahvihetket ovat jakamista. Ne joiden lautasissa on samanvärinen koristereunus ovat ekstrakavereita. Synttärit ja nimipäivät vietetään ystävien kanssa juhlien. Toivon ja Rauhan Majassa (perhekodin nimi) vietetään myös erilaisia kulttuuritapahtumia.
Osallistuimme siellä myös toisen pääsiäispäivän aterialle. Aterian jälkeen oli konsertti. Samassa Kuusian kylässä asuu duo Mercedes Krapovickas, bandoneon, haitari ja rumpu, Jukka-Pekka Lilja, kitara, mongolialainen hevosenpääviulu ja muoviputkesta itse tehty huilu. Huikeaa ja hauskaa musiikkia. Yksi asukkaista, Aki, intoutui tanssimaan kaikkien iloksi.
Vaikka nyt intouduin kehumaan ja ihastelemaan kokemuksia tässä viihtyisässä ja vieraanvaraisessa kodissa, tiedän, ettei elämä aina niin ruusuista ole. Ei se ollut alkuseurakunnassakaan. Työtä ja huolehtimista on paljon, väsymykseltä ei vältytä.
Olennaista on että jokainen saa osallistua kykyjensä ja voimiensa mukaan ja hänet hyväksytään kokonaisena ihmisenä.
Parasta toimittajan työssä ovat juuri tällaiset muistot. Muistan Musa Ojalan Helsingin Mustasaaren emännöinnin ajalta. Silloinkin tuoksuivat pullat. Ja siitä on kauan. Tosi kauan.
Toimin Mustasaaressa kesäharjoittelijana ennen Musan ja Ukkiksen aikaa, Markku ja Irma Tapio olivat silloin vetovastuussa. Siis tosi kauan sitten…
Rehellisyys ja realismi ovat lähimmäisen rakkauden noudattamisen peruspilareita. Siinä on Jeesuksenkin vahvistamana kaikki laki ja profeetat. Jos Korkein on olemassa niin tämä ymmärtäminen on hänen hyväksymisensä perusedellytys.
Kirjoittajan olisi syytä tutustua alkuseurakunnan elämän olosuhteisiin ensimmäisillä vuosisadoilla nykyisen kalenterimme mukaan.
Mielelläni tutustun. Osaatko neuvoa mistä tietoa kannattaa etsiä?
Tervehdys Leena ! Tutkin vuosina 2005.2010 aktiivisesti tuon ajan tapahtumia, mutta en pannut ylös kaikkia lähdeaineistojani, joten en nyt valitettavasti voi auttaa sinua.