Kristuksen takaisintulosta

Äskettäin kuulin vierasta opetusta. Puhuja väitti, että Jeesuksen omat muka temmattaisiin ylös taivaaseen ennen Jeesuksen lopullista takaisintuloa. Tätä niin sanottua ”salaista ylöstempaamista” Raamattu ei opeta.

Raamatun opetus kiteytyy uskontunnustukseen: ”— ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”

Raamattu puhuu Jeesuksen näkyvästä takaisintulosta.

Matteuksen evankeliumi 24:27:   ”Sillä niinkuin salama leimahtaa idästä ja näkyy hamaan länteen, niin on oleva Ihmisen Pojan tulemus.”

Raamatun sanassa Jeesuksen takaisintuloon liittyy viimeinen tuomio.

Matteuksen evankeliumi 25:31:  ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.”

Jeesuksen takaisintulon näkevät kaikki maailman silmät yhtä aikaa.

Ilmestyskirja 1:7: ”Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.”

Jeesuksen takaisin tulo on suuri ilo ja vapautuksen hetki jokaiselle joka elää Kristuksen yhteydessä. Silloin täällä maan päällä kilvoitellut kirkko muuttuu perille päässeitten riemuitsevaksi kirkoksi.

Sen sijaan niille jotka ovat Jeesuksen hyljänneet tuo hetki on tuomion hetki.

Augsburgin tunnustus sanoo asiasta näin:

”XVII Kristuksen tuomiolle tulo

Edelleen seurakuntamme opettavat, että Kristus on aikojen täyttyessä ilmestyvä tuomiolle ja herättävä kaikki kuolleet; hurskaille ja valituille hän antaa iankaikkisen elämän ja pysyvän ilon, mutta jumalattomat ihmiset ja perkeleet hän tuomitsee ikuiseen piinaan.”

Uuden katekismuksen opetus tästä opinkohdasta näkyy sivulla

http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/18.html

 

  1. Kiitos blogista,

    Silloin tällöin mietiskelen, että mistä se Kristus oikein tulee takaisin kun on tullakseen. Missä Kristus oikein on nyt? Ja mitä näemme kun hän tulee takaisin, senkö saman miehen joka ristiinnaulittiin?

    Kristuksen paluu on ilman muuta osa kristillistä oppia, mutta kuinka mielekäs se on? Kuinka monet ovatkaan saaneet matkan varrella, alusta alkaen, pettyä siihen ettei Kristus vieläkään ole tullut takaisin. Paljon on uskovien keskuudessa ladattu odotuksia siihen, mitä tapahtuu ”sitten joskus”, kuoleman jälkeen tai tuomiopäivänä. Monia nämä näyt ovat ohjanneet säntilliseen elämään ja muiden ohjastamiseen. Mikäs siinäkään. Olisiko mahdollista, että ihmiset tähyävät jatkuvasti tulevaisuuteen, kun eivät kestä tätä hetkeä?

    Niin, missä Kristus on nyt? Eikös hän ole täällä, meidän keskellämme? Ja jos on, kuten olen uskonut, niin mistä ja miksi hän olisi tulossa takaisin? Viisaammat kertokoot.

    • Joonas

      Kiitos puheenvuorosta.

      Tässä näin illalla ennen nukkumaan menoa vain yksi osa vastausta. Toisiin palaan myöhemmin.

      Nykyisyys on mielekkäämpi kun elämällä on tulevaisuus edessä. Näköala tulevaisuuteen luo uskoa ja toivoa tähän hetkeen.

      Sellainen elämä puolestaan missä ei ole toivoa tulevaisuudesta valitettavan usein johtaa epätoivoon tai toisinaan suorastaan masennukseen.

      Sitä mukaa kuin uskon näköala tulevaisuutta kohti on hämärtynyt kansamme julkisessa keskustelussa, sitä mukaa tarve psyykkiseen hoitoon on kasvanut.

      Niinpä kristillisen toivon näköala on erittäin tärkeää erityisesti meille suomalaisille. Maassamme noin miljoona henkeä käyttää Kelan korvaamia psyykelääkkeitä.
      Näistä noin 400.000 on masennuslääkkeiden käyttäjää.

      Mikäli näköala Jumalan antamaan suureen tulevaisuuteen tulisi selvemmin esille, niin tuon luovan näköalan tuoma rohkaisu saattaisi helpottaa maamme alavireistä kulttuuria näkemään lisääntyvää toivoa myös yksittäisten ihmisten omien huolien keskellä.

    • Joonas

      Kysymyksesi kysymys siitä miten yhdistää Jumalan läsnäolo meidän luonamme ja toisaalta taivaan korkeudessa saa vastauksekseen näköalan siihen että hän on niin suuri että hän voi olla läsnä kaikkialla yhtä aikaa. Hän on sekä ylhäällä korkeudessa että ihmisen sydämessä.

      Näköala tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole ensi sijassa vastaus meidän yleiseen tiedonhaluumme, vaan se on suunnattu hädässä olevan ihmisen auttamiseksi ahdistuksestaan vapaaksi.

      Tätä kuvaavat Jesajan kirjan sanat:

      Jesaja:

      57:15 ”Sillä näin sanoo Korkea ja Ylhäinen, jonka asumus on iankaikkinen ja jonka nimi on Pyhä: Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä ja niitten tykönä, joilla on särjetty ja nöyrä henki, että minä virvoittaisin nöyrien hengen ja saattaisin särjettyjen sydämet eläviksi.”

    • Joonas

      Tapahtuma on suurempi kuin saatamme ymmärtää.

      Mutta ettemme joutuisi epämääräisten ja lopultakin loputtomien ajatusratojen avaruuteen meidän lienee parasta kohdentaa katseemme merkittävään yksityiskohtaan. Vaikka kokonaisuus onkin äärettömän rajattoman laaja, niin meidät se kohtaa meidän konkreettisessa tilanteessamme. Siinä tilanteessa sopivat meille ne sanat, jotka enkelit sanoivat apostoleille Jeesuksen noustua taivaaseen:

      Apostolien teot:

      1:11 ja nämä sanoivat: ”Galilean miehet, mitä te seisotte ja katsotte taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teiltä ylös taivaaseen, on tuleva samalla tavalla, kuin te näitte hänen taivaaseen menevän.”

    • Kiitos, Matias Roto,

      Uskon samoin, että valoisat tulevaisuudennäkymät rohkaisevat ihmisiä ja ehkäisevät masennusta. Uskon kuitenkin myös, että tulevaisuus ei voi viime kädessä olla syy elää. Tulevaisuushan on hämärän peitossa. Olipa meillä positiivinen tai negatiivinen käsitys tulevaisuudesta, lopputulos voi yhtä kaikki olla mitä hyvänsä, koska tulevaisuus on vasta pelkkä mielikuva, visio, kuvitelma. Monet minua viisaammat ovatkin sanoneet, että alistamme liian usein nykyhetken joko menneisyytemme tapahtumien tai tulevaisuuteen liittyvien kuvitelmiemme armoille. Nykyhetki ei kuitenkaan ole menneisyyttä eikä tulevaisuutta, jotka molemmat ovat epätosia suhteessa nykyhetkeen, joko mennyttä tai vielä olematonta.

      Tuo lainaamasi Jesajan teksti on mielestäni hieno ja toivoa antava kuvaus Jumalasta. Uskon, että Jumala on täällä meidän keskellämme, niin kuin Immanuel-nimi ilmoittaa. Minulle onkin tärkeää uskoa, että Jeesus on tässä ja nyt. Se mitä tapahtuu tulevaisuudessa, saa jäädä hämäräksi. Toki pyrin jossain määrin suunnittelemaan tulevaisuutta, ihan käytännön syistäkin.

  2. Joonas Vapaavuori :”Niin, missä Kristus on nyt? Eikös hän ole täällä, meidän keskellämme?”

    ”Sattuneista syistä” uskon, että hän on. Mutta kun hän ei halua pakottaa ihmisiä uskomaan yhtään mihinkään mihin ihmset eivät halua uskoa, hän odottaa. Tämä ”hassu” mielipide on ollut koko elämäni ajan kestänyt jäännös unesta tai hallusinaatiosta jonka koin, kun olin Raamatun avulla toipumassa vasenkätisyydestä tai ryssänkirkkolaisuudesta tai mistä muusta syystä tahansa johtuneesta koulukiusaamisesta, jonka alaluokkien opettaja oli ilmeisesti ”eheyttämismielessä” saanut aikaan.

    Oli ilta, nukahdin ja ”irtosin ruumiistani”. Katselin katonrajasta vuoteeseen, jossa nukuin. Sitten ”voima” nosti minut ”suunnattoman” ylös, enkä pelännyt ollenkaan. Se mitä näin ja koin, oli kuin Tapio Rautavaaran laulusta: ”Näin maat ja meret kotimaani armaan, ne kerran sinitaivahalta näin. Tuuli lauloi lauluaan, sadun hohde peitti maan, en kai ihanampaa missään nähdä saata.” Tuon kokemuksen jälkeen halusin palata kotiin, ja kun ”voima” laski minut takaisin, jonkinlainen särisevä voima kulki lävitseni ja sanoi ”Minä olen Rakkaus”.

  3. Tuo Matiaksen kuvaama tempaus oppi on aika uutta perua, ja se on rakennettu vain muutamalla sanalle, esim. tuhatvuotinen valtakunta ynm. Jotka esiintyvät Raamatussa vain yhden kerran.

    Minulle Jeesuksen takaisin tulo on kärsivällisyyttä ja odottamista. Se että kaikki paljastetaan ja elämänkirjat avataan on Herran päivä, josta sanotaan hirmuinen ja pelottava, kuka voi silloin kestää, jollei ihminen ole Kristuksessa.

    Kuten Israelilaiset olivat veren suojissa, sinä yönä kun tuhooja tuli Egyptin maahan.

    • Ismo

      Kiitos puheenvuorostasi.

      Jeesus puhuu takaisin tulostaan rohkaistaakseen oppilaitaan pysymään uskollisina silloinkin kun ulkonaiset olosuhteet maailmassamme ilmenevät suurina ongelmina. Jeesus sanoo, että kannattaa katsoa rohkeasti eteenpäin vaikka tuon suuremmoisen täyttymyksen ajan tulo ei vielä ole tapahtunut eikä kaikkia niitä suuria lupauksen ja täyttymyksen ajan suuremmoisia näköaloja ei vielä on päässyt toteutumaan. Tuossa tilanteessa Jeesus kehottaa meitä suuntaamaan katseemme eteenpäin. Vaikka vielä tällä hetkellä on vaikeuksia, niin Jumalan valtakunta on kuitenkin lähellä ja se tulee aikanaan.

      Luukkaan evankeliumi:

      21:28 ”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”

  4. Matt. 7:21
    Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

    Matt. 16:27
    Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

    Tässä pari varoittavaa evankeliumin Sanaa joita kannatta miettiä omalla kohdalla!

  5. Ari

    Jumalan sana on lakia ja evankeliumia-

    Laki paljastaa että _ k a i k k i _ ovat syntisiä ja tarvitsevat Kristuksen anteeksiantoa.

    Evankeliumi kertoo että Kristuksen armo eli Jumalan meille vapaasti lahjoittama hyvyys ja anteeksianto puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Tähän armoon me saamme luottaa. Meidät siis vanhurskautetaan yksistään armosta, yksistään uskosta, yksistään Kristuksen tähden.

    Augsburgin tunnustus sanoo tämän selkeästi:

    IV Vanhurskautus

    Samaten seurakuntamme opettavat, että ihmiset eivät voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edessä omin voimin, ansioin tai teoin, vaan että heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen tähden uskon kautta, kun he uskovat, että heidät otetaan armoon ja että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneistämme. Tämän uskon Jumala lukee edessään kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4). (Room. 3:21 ss; Room. 4:5)

  6. Roomalaiskirjeessä tämä sanotaan tarkoin

    3. Luku

    3:19 Mutta me tiedämme, että kaiken, minkä laki sanoo, sen se puhuu lain alaisille, että jokainen suu tukittaisiin ja

    k o k o

    m a a i l m a

    tulisi syylliseksi Jumalan edessä;

    3:20 sentähden, ettei mikään liha tule hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista; sillä lain kautta tulee synnin tunto.

    3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, 3:22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.

    3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
    3:24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, 3:25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit 3:26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

    3:27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.

    3:28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.

    Neljäs luku

    4:3 Sillä mitä Raamattu sanoo? ”Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.”

    4:4 Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta,

    4:5 mutta

    joka

    ei

    töitä

    tee,

    vaan uskoo häneen,

    joka vanhurskauttaa

    jumalattoman,

    sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi;

    4:6 niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: 4:7 ”Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt!

    4:8 Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!”

    Näissä Paavalin Roomalaiskirjeen sanoissa kerrotaan että vanhurskauttamisemme eli Jumalan edessä kelvolliseksi tuleminen on yksistään armosta, yksistään uskosta ja yksistään Kristuksen tähden. Meidän omia tekojamme ei lasketa pelastukseksi.

    Pelastus on yksistään Jumalan teko alusta loppuun asti.

  7. AAMEN! Ja Paavali kirjoittaa vielä pelastuksestamme ollen siitä täysin varma Kristuksessa: (omassa vanhurskaudessamme taas ei ole mitään varmaa.)

    ”Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka vanhurskauttaa.
    Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka on kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on Jumalan oikealla puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
    Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako, vai ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus, vai vaara, vai miekka?
    Niinkuin kirjoitettu on: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää; meitä pidetään teuraslampaina”.
    Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut.
    Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” Room.8:33-39

  8. Ari

    Jumalan sana on lakia ja evankeliumia.

    Jos joku yrittää ansaita pelastuksen lain teoilla, niin hän ei pääse perille, koska laki on todella ehdoton eikä kukaan pysty sitä täyttämään. Ei kukaan. Kaikki ovat sen takia synnin alla ja tarvitsevat Kristusta.

    Kristus on lain loppu ja armon lähde. Hänen hyvyysestään me saamme autuuden armosta, kun syntimme annetaan anteeksi. Evankeliumi julistaa tämän armon.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25