Kuva Somerniemen kirkosta 18.8.2023.
Jumalan sana on alati voimallinen. Väkevä teoissaan. Sanallaan Jumala loi maailman. Hän sanoi sanan ja niin tapahtui. Hänen työnsä jatkuu. Hän huolehtii luomastaan. Viisaudessaan hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa. Jokaista koskee hänen hyvä huolenpitonsa. Heikointakaan ei jätetä. Jokaiselle kuuluu hänen rakkautensa, sillä hän on luonut jokaisen meistä. Jumalan työ on hyvää. Kaikki hyvä maailmassamme on Luojamme hyvyyden heijastusta. Niin kuin kuu heijastaa Auringon valoa, niin jokainen armollinen, hellä ja rakastava teko, jokainen hyvä sana on Jumalan taivaallisen kirkkauden heijastusta. Tulevan maailman esikuvaa. Pilkahdus Taivaan Isän hyvyyden säteilystä.
Jumala ei ole jättänyt meitä yksin. Jeesus Vapahtajamme tuli ihmiseksi. Hän, Ikuinen Jumala, Jumala Jumalasta, otti ihmisyyden omaan olemukseensa, syntyi keskuuteemme. Näin Jumala yhdisti luomakuntansa itseensä, Luojaamme, ja meidät ihmiset itseensä ihmiseksi tulleen Vapahtajamme persoonassa. Hänen täytetty pelastustyönsä on meidän apumme ja toivomme, vahva suojamme pahan hyökkäyksiä vastaan.
Vapahtajamme Jeesus on luottamuksemme aiheena. Elämme hänen turvissaan. Hänen hyvä työnsä on meidän vanhurskautemme. Taivaan Isä rakastaa meitä Jeesuksen tähden. Jeesuksessa Jumala on meidät kutsunut yhteyteensä.
Te, jotka olette Jumalan valittuja,
pyhiä ja hänelle rakkaita,
Kun synti pääsi vaikuttamaan, niin ahdistuksen aiheita tuli maailmaamme. Yhä edelleen paha turmelee Jumalan työtä. Luomakunta huokaa. Monet vaivat kuuluvat elämäämme.
Rakkaudessaan Jumala ei jättänyt meitä ahdinkoomme. Kärsimisellään ja kuolemallaan Jeesus otti meidän vaivamme, meidän ahdistuksemme, meidän lankeemuksemme, sanalla sanoen syihin syventyen: syntimme, päälleen. Kristuksessa ne naulattiin ristille ja niiden tuoma syyllisyys poistettiin ja armo ja anteeksianto ojennettiin meidän avuksemme. Niin kuin Jumala on meille anteeksi antanut, niin antakaamme mekin anteeksi toinen toisellemme.
Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne,
antakaa anteeksi toisillenne,
vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta.
Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi,
niin antakaa tekin.
Keskinäinen armahtava mieli luo yhteishenkeä. Ihmiset liittyvät toisiinsa rakkauden sitein. Silloin kiitollisuus täyttää mielen ja ylistys kielen.
Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha,
johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu.
Olkaa myös kiitollisia.
Sunnuntai 9.2.2025
5. sunnuntai loppiaisesta
Kahdenlainen kylvö
Toinen lukukappale eli epistola: Kol. 3:12–17
Kirjeestä kolossalaisille, luvusta 3
Te, jotka olette Jumalan valittuja,
pyhiä ja hänelle rakkaita,
pukeutukaa siis sydämelliseen armahtavaisuuteen,
ystävällisyyteen, nöyryyteen, lempeyteen ja kärsivällisyyteen.
Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne,
antakaa anteeksi toisillenne,
vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta.
Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi,
niin antakaa tekin.
Mutta kaiken kruunuksi tulkoon rakkaus,
sillä se tekee kaiken täydelliseksi.
Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha,
johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu.
Olkaa myös kiitollisia.
Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne.
Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella
ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle
psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.
Mitä teettekin, sanoin tai teoin,
tehkää kaikki Herran Jeesuksen nimessä,
kiittäen hänen kauttaan Jumalaa, Isäämme.
Raamattua ei kirjoitettu suomeksi. Uuden testamentin kieli on kreikka. Niinpä tulisi tutkia sanaa ’μετανοειτε’.
Ari
Pikkuveljeni oli äskensyntynyt ja hyvin varhain sai tartunnan liikkeellä olevasta taudista. Kunnanlääkäri tuli paikalle. Poika parani hvyin nopeasti.
Mene sitten höpöttämään ettei pienenä vauvana muka voisi PARANTUA.
JOTEN
itseäsi osoitat sanoillasi: ”—äly hoi älä jätä!!!”
Matias Roto edelleenkin juttusi menevät vielä entistä sekavimmiksi, etkö yhtään ajattele mitä kirjoitat???
Siis onko ”parantua” millään sama kuin ”tehdä parannus”, en todellakaan ymmärrä mitä sekoilet!!!
Ari
Olen jo ennenkin sanonut, että älä yritä leikkiä nuoren Joukahaisen typeryyttä vakaata vanhaa Väinämöistä vastaan.
Panenpa vielä karjalan kielellä sen minkä kirjoitin jo saksaksikin, että saipa kelvoton kakara kunnon läksytyksen, kun kurkkuaan myöten suohon laulettiin.
”Lauloi nuoren Joukahaizen,
Lauloi sidä syvembäle.” ss.33 -34
Kalevala. Esperanto.
Kirja Esperanto.. 1985.
Kieli esperanto
Julkaisija Esperanto.., 1985.
Ornamis Gallen-Kallela
ISBN 951900551X kovakantinen
Martti
Kiitos kommentistasi
Vastaa onko ”parantua” sama kuin ”tehdä parannus”?????
Ari
Sinulla menevät käsitteet sekaisin jo aivan alkutekijöissään.
Opettele siis uskonopin alkeita
Kristinoppi vuodelta 1948
71. PARANNUS
Taivaallinen Isä odottaa, että herätetty ihminen kääntyy hänen puoleensa ja tunnustaa hänelle syntinsä. Herätetty ihminen pyytää niitä Kristuksen tähden anteeksi ja anoo voimaa luopua niistä. Näin hän tekee parannuksen.
Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois. Ap.t. 3:19.
Tuhlaajapoika meni itseensä ja sanoi: »Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yllin kyllin leipää, multa minä kuolen täällä nälkään! Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi enkä ansaitse, että minua, sinun pojaksesi kutsutaan.» Luuk. 15:17–19.
Katumus ilman uskoa on epätoivoa. Martti Luther.
Todellinen, oikea parannus ei oikeastaan ole muuta kuin katumusta ja vaivaa eli peljästyksiä synnin vuoksi sekä samassa kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön, että synti on anteeksi annettu ja armo Kristuksen kautta saatu, joka usko taas lohduttaa ja tyydyttää sydämen. Sitten on myös seuraava elämän parannus ja synnin jättäminen, sillä näiden tulee olla parannuksen hedelmiä, niin kuin Johannes sanoo Matt. 3. luvussa: Tehkää sentähden parannuksen soveliaita hedelmiä. Augsburgin Tunnustus.
Ja sitten vielä tunnustuskirjojen opetus, joka pohjautuu jo vanhalta ajalta peräisin olevaan ahkeraan Raamatun tutkisteluun, joten sinun olisi aiheellista omaksua se vaikka ulkoa opetellen, ettet menisi puhkomaan läpiä päähäsi.
Augsburgin tunnustus 25.6.1530 julki luettu:
XII Parannus
Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen. Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa. Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa. Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta. Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.
Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.
Edelleen ne tuomitsevat novatianolaiset, jotka eivät tahtoneet antaa synninpäästöä kasteen jälkeen langenneille, kun nämä palasivat tehdäkseen parannuksen.
Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.
Ja koska kerran kehuit saksan taidoillasi, niin pannaanpa tähän sama teksti saksaksikin.
Artikel 12: Von der Buße
Von der Buße wird gelehrt, daß diejenigen, die nach der Taufe gesündigt haben, jederzeit, wenn sie Buße tun, Vergebung der Sünden erlangen und ihnen die Absolution von der Kirche nicht verweigert werden soll. Nun ist wahre, rechte Buße eigentlich nichts anderes als Reue und Leid oder das Erschrecken über die Sünde und doch zugleich der Glaube an das Evangelium und die Absolution, nämlich daß die Sünde vergeben und durch Christus Gnade erworben ist. Dieser Glaube tröstet wiederum das Herz und macht es zufrieden. Danach soll auch die Besserung folgen und daß man von Sunden lasse; denn dies sollen die Früchte der Buße sein – wie Johannes sagt: ”Tut rechtschaffene Frucht der Buße” ( Mt 3, 8).
Hiermit werden die verworfen, die lehren, daß diejenigen, die einmal fromm geworden (zum Glauben gekommen) sind, nicht wieder in Sünden fallen können. Andererseits werden auch die verworfen, die die Absolution denen verweigerten, die nach der Taufe gesündigt hatten.
Auch werden die verworfen, die nicht lehren, daß man durch Glauben Vergebung der Sünde erlangt, sondern durch unsere Genugtuung.
(No kun kerran kerskuit saksan taidoillasi, niin saanen kertoa, että minulla on muutama tuhat kirjaa saksaksi. Kerrankin eräälle Itävaltaan menevälle nuorelle herrasmiehelle annoin lahjaksi kassillisen saksankielistä kirjallisuutta. Hänellä on todistuksessaan lukuaineitten keskiarvo tasan 10.)
Ari
Selvästi näkyy, että sinulta puuttuu aivan alkeellisimpienkin oppien taju. Väännät perinteistä oppia vastaan tavalla, josta käy ilmi, ettet edes tiedä mistä puhut.
Tunnustuskirjat laadittiin tilanteessa, jolloin kaikki lapset kastettiin alkuperäisen apostoleilta olevan opetuksen mukaisesti.
Poikkeuksen tekivät vain kapinallisten päälliköksi pyrkineen Hubmeierin vain muutamaa vuotta aikaisemmin keksineen kokonaan uuden opin muutamat kannattajat.
Hubmeier kirjoitti nuo UUDEN OPIN TEESINSÄ VUOSINA 1525-27 ja Augsburgin tunnustus julkaistiin 1530.
(Huomaapa tämä aikaero nykyaikaan 2025 siirrettynä. Miten paljon meillä Suomessa TÄNÄ VUONNA 2025 on vuosina 2020-2022 KEKSITTYJÄ KOKONAAN UUSIA OPPEJA.)
Niinpä tuo Augsburgin tunnustuksen lausunto lähtee liikkeelle siitä, että ihmiset ovat saaneet kasteen jo vauvana, joten parannuksen tekeminen koski vain luopioiksi tulleita ihmisiä, jotka jo vauvana on kasteessa otettu JUMALAN LAPSIKSI. Näin ollen siis parannus oli palaamista tuohon armoliittoon Jumalan kanssa.
Sen sijaan noista Hubmeierin ja hänen suuntansa kannattajista Luther totesi, että jos hän aikaisemmin oli halunnut korjata aikoinaan vallinneita muutamia kirkon epäkohtia, niin nuo uusien hurmahenkien opetukset olivat kymmeniä tuhansia kertoja pahempia vääriä oppeja.
Ari
Kun peräänkuulutat kasteessa saatavan uudestisyntymän esiintymistä, niin tunnustuskirjoissamme se käsitellään aivan eri kohdassa, nimittäin meidän perisyntimme tähden kaste on annettava jo vauvalle.
II Perisynti
Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka väittävät ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja hänen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla järjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edessä.