Kristuksen kirkko

Kristuksen kirkko maan päällä on niiden yhteisö, jotka uskovat evankeliumin, sanoman Kristuksen kautta tapahtuneesta lunastuksesta. (Franz Pieper) 

Kristuksen kirkko

Miten Kristuksen kirkon voi löytää ja mistä tunnistat sen?

 

Kuka on Kristuksen kirkon pää eli kenellä on ylin valta tässä kirkossa?

Mitä tarkoittaa, kun puhutaan kahdesta erilaisesta kirkosta?

Miksi kannattaa kuulua Kristuksen kirkkoon?

Mitä on kirkon yhteys ja ykseys?

Mitä tarkoittaa kansankirkko ja kansan kirkollisuus?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Muistan lukion sielutieteen oppikirjani olleen Arvo Lehtovaaran oppikirja. Kirjassa Lehtovaara luokittelee uskonnollisuuden vietiksi muiden viettien joukossa; Jeesuksen aikaisilla juutalaisilla uskonnollisilla johtajilla näyttää olleen erittäin voimakas uskonnollisuuden vietti! Kaiken lisäksi valhe ja valheen isä toimi
    ( toimii ) koko uskonnollisen rakennelman moottorina.

    • Sakari, ajattelen samoin. Uskonnollisuus ja muut vietit leimaavat myös monia keskusteluja K24:ssä. Jyrkkiä kannanottoja tehdään puutteellisin tiedoin, eikä totuudesta ole tietoakaan. Lähes poikkeuksetta erilailla ajattelevat leimataan ties millä leimoilla.

    • Hyvin moni meidän aikamme ihminen uskoo. että hän kykenee valitsemaan uskooko vai ei ? Hyvin moni sanoo myöskin, että hän uskoo Jumalaan. Se on kyllä hieno asia, jos sanoo uskovansa Jumalaan. Mutta se ei kuitenkaan ole kristinuskon kannalta kaikkein ensimmäinen asia orastavan uskonelämän alussa.

      Mutta on yksi asia, joka on todella kaikkein tärkein ja kallein asia on , että Jumala uskoo minuun syntiseen ihmiseen, joka ole kauttaaltaan synnin turmelema syntymästäni asti.Se että Jumala uskoo minuun, ja saa yksin ja kokonaan aikaan uskon syntymisen, se on todella tärkeä ja elämämme kallein asia.

      Kun Jumala armossaan uskoo minuun heikkoon ja helposti hiipuvaan uskoon. Se jos mikään on todella mullistava asia elämässämme. Saada uskoa Jumalan Pojan kuolleen juuri minun syntieni tähden. Sen tähden emme saa katsoa siiheen heikkoon ja häilyvään uskoon, vaan sen sijaan suunnata katseemme Kristukseen, joka uskoo sinussa ja minussa.

    • Martti Pylkkänen: ”Hyvin moni sanoo myöskin, että hän uskoo Jumalaan. Se on kyllä hieno asia, jos sanoo uskovansa Jumalaan. Mutta se ei kuitenkaan ole kristinuskon kannalta kaikkein ensimmäinen asia orastavan uskonelämän alussa.”

      Tuo asia oli kuitenkin oman elämäni kannalta hieno asia, kun 10-vuotiaana toivoin ja sain vanhemmiltani koulukiusattuna lahjaksi oman Raamatun. Olen ”kipeästi” saanut nähdä sen, että tuo ”lapsenusko” ei ole ensimmäinen eikä kenties viimeinenkään asia ”oikeaoppisessa” uskossa.

      Olen jo senikäinen, että ”uskonelämääni” ei voi sanoa ”orastavaksi” ja koen vahvasti sen, että olen syrjäytynyt ”oikeaoppisuudesta”. Mielesäni tuijottaminen pelkkään fyysisillä silmillä näkyvän painetun luterilaisen Raamatun tekstiin on samanlaista materialismia kuin muukin materialismi ja filosofi Heideggerin mukaan Dasein-mmäritelmää tulkiten Jumala [=Dasein]”, ”on äärellinen”, mutta ”äärellisyys” ei Heideggerille merkitse rajallisuutta, joka suhteuttaa ihmisen johonkin toiseen, jonka avulla hän määrittää mielensä tai sen puuttumisen. Hänelle ”äärellisyys” merkitsee sitä, ”ettei tällaisia merkityksiä lyödä lukkoon, ei sen vuoksi, että sitä ei kyettäisi lyömään lukkoon, vaan sen vuoksi, että se kyetään jättämään auki.”

    • Heidegger oli suurten metafyysisten käsitysten kriitikko, jolla kuitenkin oli aikoinaan teologista merkitystä: Bultmann, Tillich. Nykyisin ainakin mystiikan kannalta. Vanhoilla päivillään hän eräässä lehtihaastattelussa hiukan hämmensi lausumalla: ”Vain Jumala voi meidät pelastaa”.

  2. Juha
    Mielestäni Hyvä taivaallinen Isä on antanut Sinulle viisautta olla rakentavalla tavalla mukana keskusteluketjussa, niin että kommenttien yleissävy on luonut ilmapiiriä, jossa itse kukin on kokenut tulleensa ”kuunnelluksi” – voisi
    jopa sanoa hyvää ”sielunhoitoa”.

  3. Juha Heinilä :”Joskus onnistuu paremmin, mutta niilläkin kerroilla osa lukioista on käärmeissään.”

    🙂 Tarkoitat varmaankin, että osa lukijoista eikä oppilaitoksia tarkoittavista lukioista on käärmeissään. Lukioissa ja muissa vastaavissa olevat nuoret heijastavat ulkomaailmaan sen, kuinka he ovat kokeneet yhteiskunnan, jonka piti murrosikäää edeltävän lapsuuden aikana olla heidän huoltajiensa, päiväkotiensa ja myös ”yökotiensa” lisäksi ”hyvä, kaunis ja todellinen”.

    Näitä asioitahan kilpailuyhteiskunta ei tunne. Ei voi muuta kuin toivoa yhteiskunnalta ymmärrystä lapsuuden kasvamisen rauhalle. Tästä asiasta kirjoitti jo Topelius aikoinaan:

    ”Pitäisi varoa ennenaikojaan häiritsemästä lapsuuden päivien rauhaa. Elämä koettaa saada aikaan rikkoutumisia jo kehdosta pitäen, mutta kaikki todellinen kehitys tapahtuu asteittain.

    Lasten on sensijaan nykyään vilauksessa tultava niin erinomaisen järkeviksi. He ovat perillä paljosta, mitä heidän olisi parempi olla tietämättä, ja sitä vastoin tietämättömiä siitä, mistä tosi onni riippuu. Itsekkäitä, juurettomia, kuihtuneita lapsiraukkoja, joilla ei ole kiinnikettä taivaassa eikä maan päällä, he ovat elämään väsyneitä silloin, kun toiset alkavat elää. Milloinkaan ei kyetä korvaamaan kuihtunutta, tuhottua, varhaisvanhaa lapsuutta. Noista olennoista, joiden juuri on kuivettunut, voi tulla hyviä, hyödyllisiä, toimekkaita, valistuneita, mutta harvoin onnellisia ihmisiä. Olen sitä mieltä, ettei sellaisesta hinnasta kannata ostaa tietoa.

    Ajan kasvatuksessa on vinoon menevää se, että katsotaan tiedon olevan kaikki kaikessa. Ihmishenki tarvitsee lämpöä yhtä välttämättömästi kuin valoa.

    Kun näen niin monien paleltuneitten olioitten lähtevän kouluistamme, tekee usein mieli toivoa heille vähemmän lukeneisuutta ja enemmän uskoa, vähemmän harkintaa ja enemmän antautuvaa innostusta, mutta ennen kaikkea sitä sielun ja ruumiin terveyttä, mikä viihtyy kaikkien kykyjen tasapainossa” (Topelius: Lukemista lapsille –kokoelman esipuheesta Helsingissä 1865)

  4. Tuula Hölttä sai pienestä kirjainvirheestä inspiraation mainioon lainaukseen Topeliukselta. Olisi voinut lainaus vuodelta 2014!

    Vielä Martin kommenttiin.
    Kun Jumala ”uskoo” meihin, perin raadollisiin ja puutteellisiin, tuossa ilmaisussa on kuvattuna ainutlaatuisella tavalla Jumalan ”syli” Kristuksen tähden. Voiko armoa koko laajuudessaan ja syvyydessään kuvata enää elävämmin.
    Ei enää kapulaakaan omatekoisiin ”pelastuksen portaisiin”: olet
    sataprosenttisesti pelastettu, armahdettu, vanhurskautettu Kristuksen tähden. Jaakobin kirjeen kakkosluvun, 19 jakeen mukaan: riivaajatkin uskovat, että Jumala on yksi ja ”vapisevat”.
    Pyhän ja vanhurskaan Jumalan edessä ihminenkin joutuu vapisemaan. Jeesuksen uhrikuoleman ja ylösnousemusaamun tähden meille lahjoitetaan vanhurskauttava, syntien anteeksiantamukseen perustuva usko. Se tietoisuutta Jumalan pyhyydestä, mutta se on Kristuksessa lahjoitettua turvallisuutta ja lepoa. Se on meistä riippumatonta rakkautta, joka ”karkoittaa pelon”.

  5. Pistämpä tässä Blogin ASIASTA tajunnanvirtatekstiä eli sen mitä mieleen tulee.
    eri maiden kansalaiset
    Kun siis aletaan tästä kuinka ihminen ”liitetään” tähän kirkkoon, kasteessa, siis sen pitäisi olla Jumalan täydellinen teko, no katolinen kirkko kastoi ja näin Lutherkin sai sen mukaisen kasteen mutta ei sitten hyväksynytkään katolilaista opetusta vanhurskaudesta ja näin ”perusti” uuden ”kirkon”, ei ottanut ”uutta” kastetta eli piti katolilaista kastetta oikeana eli kuinka sitten alettiin ”vainoamaan” katolilaisia eli valloittamaan heidän hallitsemiaan maita ja muuttamaan niiden uskonnot ”oikeaan” luterilaiseen niinkuin ruotsisuomessa tapahtui, siis sodittiin katolilaisia vastaan ja pakotettiin eri maiden kansalaiset (evankelioitiinko??) talebanien lailla omaan ”oikeaan” uskoon, luterilaisuuteen.

    Tässä vaan miettii mikä nyt sitten on se ”oikea” kirkko jonka perustus pitäisi olla Pietarin varassa, meinaan kun keskenään on sodittu, mutta kaste on sama????

    • Ari, kiitos kommentista. Kristuksen kirkko on Kristus varaan rakennettu. Jälleen kerran lankesit Saatanan houkutukselle ja aloit syyttämään luterilaisia. Taitaa olla liian vaikeaa keskustella rakentavasti.

  6. Juha Heinilä, missä syytin ketään eli kyselin vaan että mitenkä asiat ovat???

    Mitä on ”rakentava” keskustelu, jos varsinkin ei oteta kantaa siihen mitä toinen sanoo eli ei edes ”mietitä” puhuuko toinen asiat niinkuin ne on tapahtuneet???

    Siis esitäppä ”rakentavasti” onko edellä mainitut asiat todella tapahtuneet vai ei, kun ne kerran mielestäni ovat todella tapahtuneet niin esitäppä mitä ajattelet niistä???

    Voiko todella ”Kristuksen kirkko” olla jakaantunut ja sotinut keskenään vai onko nyt sitten katolinen kirkko tai luterilainen kirkko vain se yksi ainoa oikea????

  7. Raamattu kyllä selkeästi sanoo ettei Jeesus pysynyt saamaan fariseuksia ja kirjanoppineita ”näkemään” omien isiensä tekoja joista selkeästi olisi ollut nähtävissä että nämä isät olivat pois poikenneet Jumalasta eivätkä olleet kuulleet Jumalan lähettämiä profeettoja vaan olivat tappaneet heidät.

    Siis ei ihme jos tämän päivän ”fariseukset ja kirjanoppineet” ovat paatuneita sydämiltään eivätkä ”näe ja kuule” omien isiensä tekoja joista näkyy etteivät he olleet Jeesuksen seuraajia.

    • Ari, paljon tärkeämpää on nähdä omat teot ja ainoastaan niistä meidät tuomitaan. Toki saat ottaa vapaasti vaikka esi-isiesi synnit sovitettavaksi, ei sitä sinulta kukaan kiellä.

      Minulle riittää tunnustaa omat rikkomukset Jumalalle ja uskoa synnit anteeksi saaduksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

  8. Ari Pasanen :”Siis ei ihme jos tämän päivän “fariseukset ja kirjanoppineet” ovat paatuneita sydämiltään eivätkä “näe ja kuule” omien isiensä tekoja…”

    Valitettavasti tuo ”paatuneisuus” näkyy mielestäni selkeimmin ihmisten jokapäiväiseen arkipäivän elämään vaikuttavassa puoluepolitiikassa.

    Voi sanoa, että ”taistelu maailmanvallasta” näkyy puoluekurin sitomissa puoluepoliittisissa ratkaisuissa, joissa taistelu hajotetaan ”keinoja kaihtamatta” myös mikrososiaalisille tasoille ja ihmiset saadaan puolueprogandan ja heille jaetun puutteellisen tiedon vuoksi taistelemaan toisiaan vastaan esim. kollektiivisen mustamaalauksen ja toteennäyttämättömien rikossyytteiden avulla.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.