Jeesuksen opetukset tuntuvat yhä. Näin otsikoidussa kolumnissaan Sixten Korkman tiivisti kristinuskon perinnön monien yhteiskuntiin vaikuttaneiden heijastusten kautta (HS 6.9.). Tarkastelin Korkmanin kolumnia viime blogikirjoituksessani ja palaan vielä sen synnyttämään keskusteluun.
Korkman kertaa kristinuskon vaikutuksia, kuten että Pohjoismaissa kristinusko oli Martin Lutherin uudelleen muovaamana hyvinvointivaltion pohjana tai reformoitu kalvinismi kapitalismin alkuna. Korkman nostaa esille myös kristinuskon nimissä tapahtuneet sodat ja vainot sekä tämän päivän tilanteen, jossa ”kristillistä dogmatismia edustavat uskonnolliset fundamentalistit…lietsovat vastakkainasettelua muun muassa sukupuolikysymyksissä.”
Korkman mainitsee ihmisarvon ja ihmisoikeuksien juurruttamisen kristinuskon tärkeimmäksi panokseksi läntisen maailman kehitykselle. Samalla hän toteaa, että kristinuskon ajatus ihmisen arvokkuudesta ei olisi koskenut pakanoita, kun taas humanismi ulotti ihmisoikeuksien vaatimuksen koskemaan myös pakanoita. Korkman toteaa, että kristinuskon perintö on ristiriitainen.
_ _ _
Toimittaja Ville Similä ryhtyy opponoimaan Sixten Korkmanin kolumnia (HS 10.9.) kiistäen sen, että kristinusko olisi juurruttanut maailmaan ihmisoikeudet. Similä tarttuu juuri Korkmanin tekemään varaukseen, että ”jokainen ihminen – pakanoita lukuun ottamatta – on tasa-arvoisesti arvokas Jumalan silmissä, oli hän orja tai keisari.” – ”Tässä Korkman kompastuu kiilalauseeseen ja putoaa päistikkaa kristilliseen ekseptionalismiin”, toteaa Similä ja jatkaa: ”Ajatus ihmisoikeuksista, jotka kuuluvat vain meikäläisille, ei ole ajatus ihmisoikeuksista. Se on heimoaate, tribalismia. Siksi ”pakanoita lukuun ottamatta” ei ole pieni kauneusvirhe. Juutalaiset, muslimit, ”noidat” ja alkuperäiskansat kaikilla mantereilla ovat saaneet kokea, mitä tarkoittaa kuulua kategoriaan ”lukuun ottamatta”.
Tämän jälkeen Similä luettelee kristinuskon synneiksi uskonsodat, orjuuden, naisten tasa-arvon puutteen sekä lopuksi vielä Vladimir Putinin hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Siten Similä tulee johtopäätökseen, että Kristinuskon valikoiva ihmisoikeuskäsitys ei ollut maailmalle siunaus vaan kirous. Hänen mukaansa ”Ihmisoikeuksien käsite syntyi nykymuodossaan vasta 1948 sen jälkeen, kun kristityt länsieurooppalaiset olivat murhanneet miljoonittain juutalaisia ja toisiaan.”
_ _ _
Kristinuskon vaikutus länsimaissa on ilmeisesti ollut niin kaiken kattavaa, että eri aikojen vääryydet voidaan lukea kristinuskon syyksi, kuten Natsi-Saksan toteuttama juutalaisten massamurha, holokausti? Saksan Kolmannen valtakunnan uskonnollinen ideologia ammensi Friedrich Nietzschen yli-ihmisopista ja germaanisista mytologioista. Jeesuksen oppi lähimmäisenrakkaudesta edusti edelliselle vastakkaista hempeämielistä heikkoutta ja piti siksi juuria pois. Natsi-Saksan kansallissosialistista ideologiaa vastustaneen Barmenin julistuksen (1934) alle ryhmittynyt Tunnustuskirkko koki natsien taholta vainoa. Kummat edustivat lähinnä aitoa kristinuskoa, natsi-ideologiaa myötäilleet Saksalaiset kristityt vai Tunnustuskirkko?
_ _ _
Edelliset kysymykset osoittavat, että kristinusko saa eri aikoina ja eri kulttuureissa erilaisia muotoja. Ne voivat etääntyä kauaksi Kristuksen evankeliumista, jota voidaan pitää ”kristillisyyden” arvioinnin kriteerinä. Tai yhtä lailla enkulturisaatio eli evankeliumin istuttaminen kulttuuriin, ”inkarnaatio”, voi säilyttää evankeliumin ajatuksen ja hengen autenttisena.
H. Richard Niebuhr osoittaa teoksessaan Christ and Culture (1956), miten eri tavoin kulttuuri ja Kristuksen evankeliumi ovat suhteessa toisiinsa. Evankeliumi voi muovata kulttuuria, mutta yhtä lailla evankeliumi voi peittyä kulttuurin alle ja muovautua tunnistamattomaksi. Joka tapauksessa Kristuksen evankeliumi voi löytää kussakin kulttuurissa sille ominaisen ilmenemismuodon ja tulla näkyväksi, niin arktisten kansojen luontosuhteessa kuin afrikkalaisten kansojen musiikissa ja veistotaiteessakin.
_ _ _
Edellisestä syystä ei ole hedelmällistä eikä myöskään reilua valita mitä erilaisimpia kristinuskon pohjalta syntyneitä ja evankeliumista mahdollisesti etääntyneitä kulttuurisia muotoja edustamaan kristinuskoa. Ihmisten luomissa järjestelmissä inhimillinen puutteellisuus on sekoittunut jumalalliseen ja synti on tahrannut pyhän. Paavalin sanoin ”Tiedänhän, ettei minussa ruumiillisena ihmisenä ole mitään hyvää. Tahtoa minussa kyllä on, mutta en saa tehtyä oikein.” (Room 7:18, UT2020). Ihminen on Kristuksen armon vuoksi pyhä, mutta samaan aikaan langennut ja syntinen – simul justus et peccator. Hedelmällisempää on ottaa lähtökohdaksi evankeliumien Kristuksen opetus.
Esimerkiksi tämän viikon evankeliumissa (Luuk 10:25-37) lainopettaja kysyy Jeesukselta, mitä hänen pitäisi tehdä saadakseen iankaikkisen elämän. Mies vastaa itse rakkauden kaksoiskäskyn sanoin ”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Hän jatkoi kysymällä, ”kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus kertoi vertauksen laupiaasta samarialaiselta, joka auttoi alastomaksi ryöstettyä ja pahoinpideltyä, kun taas pappi ja temppelipalvelija kulkivat pelokkaina ohitse. ”Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” ”Se joka osoitti hänelle laupeutta” vastasi lainopettaja. ”Mene ja tee sinä samoin” sanoi Jeesus. Tässä ei ole lähimmäisenrakkaudelle mitään varauksia, poikkeuksia tai kiilalauseita. Pakanoihin ulottuva rakkaus tulee esille muissakin raamatunkohdissa ja antaa kristityille velvoittavan esimerkin.
Lähimmäisenrakkaus velvoittaa auttamaan avun tarpeessa olevaa yli kansallisuus ja uskontorajojen, myös pakanoita. Siksi kristityt ovat perustaneet esimerkiksi sairaaloita ”pakanoiden” pariin. Tohtori Selma Rainio saapui joulukuussa 1908 Owambo-maahan ja asettui Oniipaan. Rohkea ja päättäväinen nainen oli lääkäri, mutta hän hoiti myös sairaanhoitajan ja apteekkarin tehtäviä, koska oli yksin. Muutaman vuoden kuluttua Suomesta alkoi saapua koulutettuja sairaanhoitajia. Onandjokwen sairaala otettiin käyttöön 9. heinäkuuta 1911. Suomalaisten sairaalalähetystyö nykyisessä Namibiassa jatkui 2010-luvulle saakka. Namibialainen koulutettu henkilökunta pyörittää tällä hetkellä Onandjokwen modernia sairaalaa. Entä milloin humanistit alkoivat perustaa sairaaloita sekä kouluja Afrikan savanneille tai Aasian viidakoihin?
Särkiö
”Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”
Lause on muunnos Mooseksen sanoista; ” Älä liiku panettelijana kansasi keskuudessa, vaan rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. ”
Alkuosaa ei ole voitu siirtää evankeliumiin, koska Jeesus harrasti nimenomaan kansansa panettelua, joka kertoo hänen lähimmäisenrakkaudestaan arvossanalla 0.
Laupias samarialainen .
”kun taas pappi ja temppelipalvelija kulkivat pelokkaina ohitse.”
Niin, tarinan tarkoitushan on kertoa piiloviestinnällä minkälaisia ne juutalaiset ovat, he ovat välipitämättömiä ja farseuksia ja lainopettajia ja aina etsivät Jeesusta tappaakseen. Jeesus on hyvä galilealainen, hän arvostaa samarialaisia senkin jälkeen vaikka ei saanut yösijaa, kun samarialaiset kuulivat, että hän on menossa Jerusalemiin. Joka kertoo samarialaisten vihasta juutalaisia kohtaan.
Tarina herättää myös kysmyksen, että miksi kertoja ei itse tehnyt mitään, vaikka oli paikalla, ja seurasi auttajaa vielä majataloon utelemaan, kuka tämä auttaja oli.
Meille taviksille nämä tarinat eivät mene pureskelematta perille, niistä löytyy kaikenlaista, ja ennenkkaikkea piiloviestintää juutalaisia vastaan. Siitä se paha paisuu ja huippuna näemme holokaustin.
Tarja,
Taviksiisi kuuluvat nekin, jotka ovat päässeet maistamaan tulevan maailmanajan Voimia, mutta hyljänneet ne.
Tässäkin on ”piiloviesti”, mutta avaan sinulle, jos on tarvis.
Kertoja, siis Jeesus, esittää fiktiivisen kertomuksen havainnollistaakseen opetustaan. Ei laupiasta samarialaista ole historiallisena henkilönä ollut olemssa sen paremmin kuin ryöstön uhria tai pappia ja leviittaakaan.
Pieni huomio tähän po. raamatunkohtaan: P-lähteen (Leviticuksen) kirjoittaja kokoa pyhyyslakeihin (3 Moos 19:18) asioita, jotka hän tiivistää tuohon viimeiseen lauseeseen: ”..Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä olen Herra”.
Sama toisella kotimaisella: לֹֽא־תִקֹּ֤ם וְלֹֽא־תִטֹּר֙ אֶת־בְּנֵ֣י עַמֶּ֔ךָ וְאָֽהַבְתָּ֥ לְרֵעֲךָ֖ כָּמֹ֑וךָ אֲנִ֖י יְהוָֽה׃
Kyse on siis sellaisesta toiminnasta, jossa Jumalan pyhyys tulee esiin ihmisten käyttäytymisessä toisiaan kohtaan. Sellaista on totuttu kutsumaan lähimmäisen rakkaudeksi. Siis lyhyesti ja ytimekkäästi.
Niin Jeesuskin ja hänen myötään kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Muistaakseni reilusti yli 80 prosenttia Saksan nuorista papeista liittyi natsipuolueeseen. Hitler sanoi olevansa katolisen kirkon uskollinen poika ja sotilasvöissä luki Gott mit uns = ’Jumala kanssamme’.
Hitler otti kansaansa varten 9 painosta Lutherin kammottavasta kirjasta : Juutalaista ja heidän valheistaan’, IKL:n ’Viitasaaren isänmallisen seuran’ aikanaan suomentama….
Seppo,
Ei ole kristinuskon vika, jos sen (opetusten) mukaisesti ei toimita.
Kristinuskon, Saksan kirkkojen ja natsismin suhdetta on tutkittu paljon monipuolisemminkin.
Muistaaksieni Hiterin ”hovifilosofi” kuitenkin oli ateisti Nietzsche, josta hän taisi ammentaa enemmän kristinukson vastaisuutta kuin kristinuskon sanomasta, ja suositteli Nietzscheä muillekin.
Eikä Hitlerin olisi tarvinnut Litherilta ”niitä tiettyjä” kiorjoituksia valita.
Jos et itse pidä kritinukson periaatteista, sen voisi ilmaista ilman ”vihjailevuuttakin”.
Minusta menetelmäsi (tapsi viestiä) ei ole rakentavaa.
Pahoittelen kirjoitusvirheitäni.
(en pidä ”hipaisutoiminnoista”)
Hitler on voinut propagandistisista syistä viitata katoliseen taustaansa, mutta mikään kirkon ”uskollinen poika” hän ei ollut. Ei ole viitteitä siitä, että hän olisi viikoittain osallistunut messuun tai käynyt säännöllisesti ripittäytymässä, kuten kunnon katolisen olisi pitänyt tehdä. Natsismin kaukotavoitteena lienee ollut germaanisen pakanauskonnon henkiin herättäminen, näin ainakin SS-järjestössä ajateltiin. Hitler-Jugendin viikkoharjoitukset järjestettiin tietoisesti sunnuntaisin aamupäivällä, jotta nuoriso ei kävisi kirkossa. ”Gott mit uns” ei ollut natsien keksintöä, vaan 1700-luvun Preussin armeijasta alkunsa saanut perinne, jonka tausta lienee 30-vuotisen sodan (1618-1648) tpahtumissa, jolloin Pohjois-Saksan protetestanti yhdessä mm. Ruotsin kanssa taistelivat keisaria ja katolisia vastaan.
Pidän yllä muitakin näkökulmia kuin hymisteleviä ylistyksiä ja apologeettisia harmonisointeja.
Ja olennaista ei ole vain mitä Hitler ja natsijohto ajattelivat ja mihin pyrkivät van etenkin se ,että suurin osa Saksan kristityistä menivät Jumalan sallien hänen taakseen.
Ja kyllä minusta sellaisessa uskonnossa, joka ei tehoa opetetusta ’Hengen vaikutuksesta’ huolimatta kunnolla kastettuihinsa, on jotain vikaa.
Seppo hyvä,
Onkos vika opissa, opetuksessa vai kuulijoissa, jos oppi ei mene aina kaikille perille asti, sisäistettynä?
Ei ole valistuksenkaan opit ihanteineen aivan menneet perille, kun sekularisoitunuttakin maailmaa tarkastelee. Tai niitä, jotka yrittivät ”juutalais-kristillesetä orjamoraalista” siirtyä modernimpaan. Tai vaikkapa Marx & Co:n oppeihin. Ja menivätkö nekään sitten perille asti?
Jospa vakavasti miettisimme, olisko sittenkin kuulijoissa jotain ongelmaa, sanottakoon vaikka syntitaipumusta – ehkä suoranaista syntiäkin?
Evoluutio taas ei varsinaista ”pahuutta” sen paremmin kuin ”hyvyyttäkään” pidäitsessään sisällään. (Ei evoluutiosta sen enempää nyt.)
Meidän ei tarvitse ottaa oppia niin kolmannesta valtakunnasta kuin muistakaan, jotka ovat kaikkien tiedossa epäkristillisinä ilmiöinä. Sen sijaan emme pääse pakoon Raamatun opetusta pelastuksesta, Jeesuksen kautta.
”Onkos vika opissa, opetuksessa vai kuulijoissa, jos oppi ei mene aina kaikille perille asti, sisäistettynä?”
Vika on opin mukaisen H e n g e n vaikutuksen tehossa. Oppi opettaa, että jokainen kastettu on tämän Hengen vaikutuksen alainen. Miksi Henki toimii vajaateholla?
Ja vertailu-argumentointi on ns. haisevan sillin virhe. Kallen moka kun ei ole vähemmän moka jos naapurin Villekin on saman tehnyt…Ei etenkään jos Kalle on antanut ymmärtää olevansa asiassa Villeä parempi
Seppo,
kyllä minä olen vähän sitä mieltä, että suuri osa kristityistä ”nukkui” Saksassa, eivätkä nousseet vastustamaan kyseistä johtajaa, jonka agenda oli täynnä pelkkää vihaa.
Toki eivät kaikki.
Kenttäpiispa Pekka Särkiö mainitsikin tässä blogissa
tuon Tunnustuskirkon, johon esimerkiksi Dietrich Bonhoeffer kuului.
Lutherin surullisenkuuluisan ”Juutalaisista ja heidän valheistaan” suomensi kylläkin T. T. Karanko ja kustansi kustannusosakeyhtiö Vasara. Natsit julkaisivat Lutherin kirjasta myös lyhennetyn kansanpainoksen. Saksassa syntyi sota-aikana myös hengellistä herätystä ja sen seurauksena mm. Lutherin ei-juutalaisvastaisten kirjoitusten kysyntää. Niiden painamista kuitenkin rajoitettiin, koska voitetun sodan ja ”juutalaiskysymyksen lopullisen ratkaisun”jälkeen natsien oli tarkoitus ”tehdä tilit selväksi” myös kristittyjen kanssa.
Kustannus Oy Vasaran perustajissa ja Viitasaaren isänmaalisessa kerhossa oli samoja äärioikeistolaisia miehiä. Siis suomennoksen operatiivinen toimija oli Vasara eli takapiruna oli luultavimmin vuosina 1928–1930 Viitasaaren kerhoa vetänyt kunnanlääkäri Gunnar von Hertzen, joka istui myös 30-luvulla perustetun Vasaran hallituksessa.
Tiedätkö Seppo, viittaako tuo Vasara – nimi kustantajana tässä jotenkin pohjoismaiseen mytologiaan?
Seppo H. Sattuneesta syystä olen hiukan perehtynyt suomalaisen fasismin ja muun oikeistoradikalismin historiaan, joten sinun ei tarvitse opastaa minua ihan aihepiirin perusasioista. Vielä jokin vuosi sitten netissäkin oli myynnissä suomennos L:n Juutalaisista ja heidän valheistaan -kirjasta. Se oli juuri tuo lyhennetty versio, josta oli poistettu jokseenkin kaikki ”epäolennainen” raamatuntulkinta ja säilytetty natsien kannalta ”olennainen” eli juutalaisvastaiset vuodatukset. Muistetaan nyt kuitenkin, että olemme kaikki monissa asioissa myös oman aikamme ja taustamme kasvatteja uskosta ja uskonnottumuudesta riippumatta.
En kyllä ymmärrä miksi Sjöblom kiihtyi eli mikä viesteissäni olisi ollut opettamassa äärioikeistolaisuuden perusasioita…kunhan vain totesin että Viitasaaren isänmaallisen kerhon ja Vasaran yhteys oli ilmeinen…kuten siis oli.
Ai niin lisättäköön sitten: ko. liikkeisiin kuului myös monta pappia, mutta tuotahan en edellä todennut.
Tiedätkö Seppo, viittaako tuo Vasara – nimi kustantajana tässä jotenkin pohjoismaiseen mytologiaan?
On mahdollista että viitataan ukkosenjumala Thorin vasaraan. Vasara oli joka tapauksessa voiman symboli. Thor tuhosi sillä jättiläiset.
Kuriositeetti: Kuolemandemoni Charu (Etruria) kantoi pitkävartista vasaraa.
Seppo,
kiitos.
Tarja,
Ensinnäkin: Jeesus oli itse juutalainen. Toisekseen, panettelu ei ole samaa kuin ”nuhtelu” tai kritiikki (jos se nyt tilannetta kuvaisi paremmin). Panetteluun liittyy useimmiten myös ajatuksellisesti ”väärän todistuksen antaminen” toisesta. Lienee erityisesti aikammekin ongelma? (”Some”aika…saattaa huonoon valoon.)
Kritiikki kertomuksessa liittyi ainakin juutalaisuudessa ajatukseen samarialaisten pitämiseen ”epäpuhtautta tartuttavina”). (Viisaammat täsmentäköön…)
Piiloviestien etsiminen on uskaliasta, koska silloin usein näemme sitä, mitä odotamme, oletamme (tai toivommekin) löytyvän. Samankaltaiseen ilmiöön ovat tiedehenkilötkin vaikka mittaustuloksia analysoidessaan sotkeutuneet. (Ja joskus taas etsimme, etsimme – vaan emme soisi löytävämme…sitä tiettyä…)
Olen itse ymmärtänyt, että ”juutalaisuus” ei suinkaan (tuolloinkaan) ollut kaikin tavoin yhtenäinen ajatusmaailmaltaan, oli ”kuppikuntia”. Kertomuksen opetus (tai ”idea”) on ”lähimmäisyyden” käsitteen konkretisointi: ei ainoastaan ”oman porukan ihmiset”. Ei liene epäuskottavaa sekään, että samarialaisiakin ehkä paneteltiinkin, jos heitä pidettiin (lähtökohtaisesti) epäpuhtautta tartuttavina. Ei ainakaan haluttu ”saastua” toista autettaessa – olisi pitänyt koskeakin…
Jeesus kritisoi sitä, että Vanhan Testamentin periaatteet korvattiin usein muodollisilla säännöillä – lisäyksineen. Niinhän tunnutaan tehtävän meidänkin ajassamme: jos ei rikota todistettavasti lain muodollista ”kirjainta”, tehdään ”oikein” ja ollaan ”hurskaita” -varsinkin laittamalla jogurttipurkin (puhtaaksi nuolaistu) foliokansi metallijätteeseen ja tunnetaan tehdyn ”suuri ympäristöteko”. (Omavanhurskautta? Pilke silnmäkulmassani!)
Kertomuksessa ei panetella juutalaisia – ei varsinkaan etnisyyden perusteella. Kertomus antaa aiheen tutkiskella omia asenteitaan. (Olipa juutalainen tai suomalainen.) SIinä korostuu myös samarialaisten ihmisoikeuden ajatus: ei vain ”oman porukan huolenpitoa”, heilläkin on oikeus. Joku voisi nähdä jopa häivähdyksen tapaisia ajatuksia hyljeksittyjen ryhmien (ihmis)oikeuksista.
Jukka Mikkola
Nimittely ja tahallinen kunnianloukkaus ja laittomat uhkailut ( ette voi välttyä
helvetin tulelta ) eivät ole nuhtelua. Kuten Paavalikin sano: ” Tämä on pahennukseksi juutalaisille. ”
Tarkoitus on siis saattaa näyttämään siltä, että he ovat pahoja ihmisiä,” Isästä perkeleestä”,
Eräs kirkkoisä ilmaisi asian sanoen,” nöyryyttäkäämme heitä jatkuvasti.” Tarkoitus on siis nöyryyttää, halveksimalla, syyttämällä aiheettomasti, käyttämällä mitä hirvittävimpia sanoja kuten Luthet; ”Toivoton, paha, myrkyllinen paholaismainen, ruttomme, onnettomuutemme, kiusamme. ” – juutalaisuus
Todistaja kansa; ”eläkööt he keskuudessamme, mutta köyhyydessä ja kurjuudessa, näin he todistavat, että Jumala on heidät hyljännyt ja kristinusko on oikea uskonto. ”
Hyvin epäterveitä kilpailukeinoja. Mietippä kohalles.
Paavali sanoo kyllä myöhemmin, että ”Älkää olko pahennukseksi juutalaisille ja kreikkalaisille jne.. ”
Tarja,
tunnut toistavan ”omaa agendaasi”. Entä jos tutustuisit ensin kritinuskoon (sen opetuksiin), ja sitten arvioisit kristinuskoa (ja käsitystäsi siitä) uudelleen? (Ei siihen, mitä jotkut luulevat tai mielessään uskoen kuvittelvat tai väittävät kritinuskon olevan.) Tunnut kritisoivan sellaista ajattelumallia, joka ei ole kristinuskoa. Alfa-kurssi voisi avartaa, kenties.
Se kaikki, mitä kirko(i)ssa on tehty, siis ihmiset (myös ”kirkkoisät”) ovat tehneet on eri asia kuin kristinuskon opetus. Se, mitä sanotaan ”kirkoksi” ei ola sama kuin kristinusko. Kaikkea viestintää tulisi aina tarkastella siinä kontekstissa, jossa se on ollut.
Eivät ihmisten puheet ja kirjoitukset ennen meitäkään aina ollut ”polittiisesti korrektia” (meidän mielestämme). Moititaanko syyttömiä moitteissa, on taas ihan oma tutkittava ja tulkittava kysymyksensä.
Viestintää voi ja on syytäkin arvostellenkin pohtia. Aikamme maailmaa emme voi siirtää menneisyyteen, koska se ei anna aina oikeaa kuvaa ”muinaisesta” tilanteesta.
Tämä on historiantukimuksessa huomioitava. Käsittääkseni ilmaisutapa retoriikkoineen oli antiikin Lutherin(kin) aikana yleisesti ”suorasukaista”. (Olen esimerkkejäkin nähnyt).
Lutherin jotkut tekstit olivat ikäviä, ei kai sitä kukaan – varsinkaan kristitty – kiellä.
Se, että Hitler valitsi juuri nuo tekstit ei sinänsä ole Lutherin syy, siitä huolimatta, että tekstit olivat ”inhottavia”. Hitlerin tekemästä valinnasta voi syyttää vain Hitleriä itsessään, Hitlerin myöhäisemmästä valinnasta Luther ei ole (ei voi olla) vastuussa – jälkikäteen.
Lutherin tekstejä (laajaa materiaalia) en kommentoi enempää, jätän sen Lutherin tutkijoille.
Teksti: ”Ette voi välttyä helvetin tulelta” ei Raamatussa ole (varsinkaan laiton) uhkaus – vaan varoitus. Vrt. ”Et voi välttyä hukkumasta” (jos menet heikoille jäille).
Viestitään meillekin: ”Ette voi välttyä ilmastikatastrofilta, jos että vähennä hiilippäästöjä.” (Voiko se olla joskus myös uhkauksen tai vallankäytön väline, on oma tulkinnallinen kysymyksensä.)
Natsismin ja holokaustin tekeminen kristinuskon syyksi on joko kristinuskon täydellistä ymmärtämättömyyttä – tai (pahimmillaa) jopa suoranaista panettelua tai todellisuuden vääristelyä. Se, että saksan kirkko nemi natsismin tukijaksi, on asia, jota on tutkittu enemmänkin. Ja on muistettava, että Hitler ulotti propagandansa ja lonkeronsa kirkon ja teologian tutkimuksen(kin) ”syövereihin”, pyrkiäkseen tekemään siitä(kin) ”arjalaista”. Hitlerhän ei itse ollut krititty – hän ammensi ateistifilosofi Nietzschen (joka kritsoi ”juutalais-kristillistä orjamoraalia”), ja julisti ”Jumalan kuoleman” filosofiaa ym.) ja muiden ei-kristillisten oppien aatoksista. Tarkempaa ja paremmin argumentoidunpaa tietoa asiasta on julkaistu.
Kristittyjen ongelma oli (ja lienee edelleenkin) että he olivat (ovat) liian hiljaa siitä, mistä olisi oikeasti puhuttava.
Särkiö
”että eri aikojen vääryydet voidaan lukea kristinuskon syyksi, kuten Natsi-Saksan toteuttama juutalaisten massamurha, holokausti? ”
Ehdottomasti voidaan lukea kristinuskon syyksi, vai onko joku muu syy, miksi juuri juutalaiset olivat se kansa, joka piti eliminoida. Viimeisimmäksi Lutherin vihakirjoitukset olivat se malli, jonka mukaan natsit toimivat.
Traktaatissa ” Juutalaisista ja heidän valheistaan. ” (julkaistu 1542) Luther kirjoitti:
”Ensiksi heidän synagogansa ja koulunsa sytytettäköön tuleen.”
Näin tapahtui natsien toimesta, ensiksi.
” Toiseksi heidän talonsakin samalla tavalla rikki revittäköön ja hävitettäköön ”
” Kolmanneksi heiltä otettakoon pois kaikki heidän rukouskirjansa ja Talmudin selityksensä. ”
” Neljänneksi heidän rabbiineiltaan kiellettäköön elämän ja hengen menettämisen uhalla vastedes opettamasta. ”
” viidenneksi, että juutalaisilta kokonaan peruutetaan tien ja saattoväen käyttöoikeus.
” kuudenneksi heiltä kiellettäköön koronkiskominen ”
” Seitsemänneksi nuorille voimakkaille juutalaismiehille ja naisille annettakoon käteen varsta, kives, kuokka, lapio, värttinä ja annettakoon heidän ansaita leipänsä otsansa hiessä. ”
”meidän tulisi karkottaa nuo kurjat laiskurit systeemistämme. ”
”Se vuoksi, poistakaa heidät keskuudestamme.
Lopuksi, hyvät ruhtinaat, joilla on juutalaisia alueellaan, jos neuvoni eivät teille sovi, niin keksikää parempia keinoja, meidän kaikkien vapauttamiseksi tästä sietämättömästä, paholaismaisesta rasituksesta, – juutalaista.
Saarnassa joka Luther piti vähän ennen kuolemaansa, hän vaati kaikkien juutalaisten karkottamista Saksasta.
Lutherin juutalaisvastaisia opetuksia sovellettiin myöhemmin kirjaimellisesti kolmannessa valtakunnassa ”
Kyllä tämä on tiedossa laajemminkin, paitsi kirkossa ehkä ei.
Tarja,
Siinä lienet oikeassa, että Lutherin ”ikävien” kirjoitusten olemassaolo varmaankin haluttaisiin kirkossa ”unohtaa” – ihan jo senkin vuoksi, että niitä ei krikossa sen paremmin kuin nykykristillisyydessä tai -luterilaisuudessakaan pidetä soveliaina ”esiteltäväksi”. Niiden sisältö ei (itsessään) edusta luterilaisuutta saati kristillisyyttä, vaikka Luther itse niin olikin kirjoittanut. Ne ovat osa (karua) kristinuskon ihmisten ja tapahtumien historiaa. Kristinuskon historia ei ole ”aina ja kaikkialla, kaikissa hetkissä” hurskaiden ihmisten historiaa. Emmekä me välttämättä ymmärrä historiallisia tilanteina siten kun ne aikalaiset ymmärsivät ja kokivat.
Raamattukin kertoo ”sankareidensa toilailuista” (vaikkapa itse Abraham, Daavid, Salomo) ja edesottamuksista, erityisesti Vanhassa testamentissa, mutta myös evankeliumeissa. Tuskin sinne on kirjattukaan kaikkia ”ei-niin-kunniakkaita” tekosia (tai ”parempiakaan”). Raamattu ei perustu ”sankareidensa” virheettömyyksiin (sitä pyhän kirjan ”rehellisen realistisuutta” muslimit ihmettelevät) vaan siihen, että Jumala itse Jeesuksena tuli ”antisankareiden” pariin. Jotkut Raamatun kertomukset ovatkin keromuksia varoittavina esimerkkeinä, mitä nuo ”sankarit” ovat tehneet tai jättäneet tekemättä (esim. useiden vaimojen pitäminen).
” (esim. useiden vaimojen pitäminen).”
Mutta Jumalahan oli valmis antamaan kuninkaan haaremiin lisääkin vaimoja!
Jukka Mikkola
”Se, että Hitler valitsi juuri nuo tekstit ei sinänsä ole Lutherin syy, siitä huolimatta, että tekstit olivat ”inhottavia”.
On tietysti Lutherin syys, koska ne ovat Lutherin kirjoittamia, eivätkä katoa, ne ovat historiaa, ja häntä ihaillaan suurena Uskonpuhdistajana, mutta harva oivaltaa, että se puhdistus takoitti myös juutalaisten puhdistamista pois Euroopasta. Muistakaa seuraavalla kerralla.
Olen minä kaikenlaista Lutherin puolustajaa nähnyt, mutta itselleni nuo kirjoitukset olivat viimeinen pisara siinä pikarissa, joka oli jo lähtenyt läikkymään fariseusten ja muiden aikalaisten ikiaikaisesta sormella osoittelusta, ja kaiken väärän esimerkkinä esittelystä. Tulin vikaiseksi saarnoja kuunnellessa, enää en kuuntele.
Tämä edellisestä kommentistasi.
”Jeesus kritisoi sitä, että Vanhan Testamentin periaatteet korvattiin usein muodollisilla säännöillä – lisäyksineen.”
Olet joskus toistanut, kuten moni muukin, että Jeesus oli juutalainen. Hyvä on, voimme siis ajatella, että kysymys on sisäisestä polemiikista, mutta mitä se meille kuuluu, me emme ole juutalaisia, eli sisällä kansan kulttuurissa, tavoissa ja säädöksissä, eikävätkä säädökset ole meille tarkoitettuja. Niitä kannattaa kuitenkin lukea koska siellä on viisauksia.
Miksi meidän pitäisi valita tässä puoli ja ryhtyä kannattamaan jotain galilealaista kulkuripoikaa, jolle ei kelpaa, ennenkuin on luopunut kaikesta mitä on. Isistä ja äideistä siskoista ja veljisä, vaimoista ja lapsista, taloista ja pelloista. Kaikesta. Sellaista vaatii myös Allah, mutta ei VT:n Jumala.
Mutta saat sinä luopua jos haluat, minä en luovu
.
Tarja,
tuo galilealainen kulkuripoika, olikin kuningas, jonka Jumala lupasi tulevan siunaukseksi juutalaiselle kansalle, mutta myös kaikille kansoille, ja jota juutalainen kansa oli odottanut tuhansia vuosia. Hän valitsi puolensa. Hän tuli puolellemme.
Hän luopui kaikesta mitä Hänellä oli ja mitä Hän oli, tullakseen ihmiseksi, elääkseen juutalaisen kansan parissa ja kuollakseen Jerusalemin muurien ulkopuolella karmean kuoleman – koko ihmiskunnan syntiuhrina, Jumalan viattomana uhrikaritsana. Jesaja 53.
https://www.youtube.com/watch?v=JH8gtdDA5x0
Tuo Betlehemissä syntynyt rakennusmies itki nähdessään Jerusalemin tulevan hävityksen ja kansansa kohtalon kulkiessaan tietään kohti kuolemaansa. Ei hän omia syntejään itkenyt, vaan kansansa syntejä ja epäuskoa.
Tarja,
tässä uudempi versio. Loppupuolella mukana Vanhan testamentin tekstit:
https://www.youtube.com/watch?v=YC2Z0JkZljQ
Lutherin syy?? Sana tuli lihaksi, ja asui meidän keskellämme, jota Perkele helvetistä ei voinut sietää. Me lyömme Lutherin tavoin uskonvanhurskauden luun tuon riettaan hengen kurkkuun. Pureskelkoon sitä tuo valehtelija ja murhaaja, joka on ollut sitä alusta asti, kuten Kristus itse sanoo.
Kätevää laittaa ihmisten pahuus ”Perkeleen” syyksi. Sehän tarkoittaa kaksijumalaista järjestelmää, jossa on seka hyvä, että paha jumala, jotka taistelevat keskenään ihmisten avulla. Normitapauksessa ihmisellä on kyky valita puolensa, eikä vetäytyä vastuusta.
Koko ihmiskunta on valinnut syntiinlankeemuksen tuon Jumalasta langenneen valehtelijan ansiosta. Siinä on meidän valintamme ja vastuumme ja kyky valita puolemme.
Kosti,
en ole syntiinlankeemusta valinnut. Kyllä se synti on minullekin ihan verenperintönä tullut, niin kuin kaikille ihmisille Aadamia ja Eevaa lukuunottamatta.
Kuningas Daavidin
psalmista 51:
Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden;
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani,
puhdista minut synnistäni.
Sillä minä tunnen rikokseni,
ja minun syntini on aina minun edessäni.
Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt,
tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi;
mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.
Katso, minä olen synnissä syntynyt,
ja äitini on minut synnissä siittänyt.
Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka,
ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.
Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin,
pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
Anna minun kuulla iloa ja riemua,
että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni,
pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja anna minulle uusi, vahva henki.
Älä heitä minua pois kasvojesi edestä,
äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
Anna minulle jälleen autuutesi ilo,
ja tue minua alttiuden hengellä.
Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi,
että syntiset sinun tykösi palajaisivat.
Päästä minut verenvioista, Jumala,
minun autuuteni Jumala,
että minun kieleni riemuitsisi
sinun vanhurskaudestasi.
Herra, avaa minun huuleni,
että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.
Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri,
sen minä kyllä antaisin;
polttouhri ei ole sinulle mieleen.
Jumalalle kelpaava uhri
on särjetty henki;
särjettyä ja murtunutta sydäntä
et sinä, Jumala, hylkää.
Mikko,
Perisyntiä Aadamissa ja Eevassa minäkin tuossa tekstissäni tarkoitin, vaikka käytinkin sanaa ”valinta”.
Eihän ihminen ole vastuullinen ja syyllinen siihen mitä hän vanhemmiltaan perii. On järjettömän epäoikeudenmukaista että syyttään syntiseksi syntynyt ihminen on lähtökohtaisesti helvettituomion alainen, koska tuomari etukäteen tietää ketkä (eli enemmistö ihmiskunnasta) eivät tule tuota Hänen langettamaansa tuomiota millään välttämään.
Seppo,
Ilman syntiinlankeemuksen jälkeistä lupausta vaimon siemenestä, olisi kaikki ollut ihmisiltä ohi.
Jumala on kuitenkin armollinen.
Seppo,
Tähän samaan Jumalan armoon ja lupaukseen kuningas Daavidkin turvasi.
Seppo,
Tuosta perisyntikysymyksestä, siihen liittyen.
Tunnetko jonkun, joka ei ole koskaan tehnyt mitään ei-ei-niin-hyvää tai sitten jättänyt jotain hyvää tkemättä, vaikka olis voinut? Entä sellaista, jolla ei koskaan missään tilanteessa olis taipumusta edellä mainittuun?
Jos tällaisia tunnet tai tiedät, voisi tuosta perisyntikysmystä uudelleen pohtien käsitellä.
Itse en sellaistia tunne, kaikilla meillöä on taipumus tehdä väärin tai jättää hyvää tekemättä.
Siinä perisynti ilmenee, olipa sen lähde mikä tahansa.
Kirjoitin näemmä hiukan sekavasti. Yritykseni piti olla:
Tunnetko jonkun, joka ei ole koskaan tehnyt mitään ei-hyvää (tai pahaa) tai sitten jättänyt jotain hyvää tkemättä, vaikka olis voinut?
Entä sellaista, jolla ei koskaan missään tilanteessa olisi taipumusta edellä mainittuun? Jos tällaisia tunnet tai tiedät, voisi tuosta perisyntikysmystä uudelleen pohtien käsitellä. Itse en sellaisia tunne, kaikilla meillä on taipumus tehdä väärin tai jättää hyvää tekemättä. Siinä perisynti ilmenee, olipa sen lähde mikä tahansa.
***
Miten tuo perisynti ”teknisesti” periytyy, on oma kysymyksensä. Ilmiönä perisynti kuitenkin havaitaan taipumuksessamme tehdä syntiä tekemisillä ja tekemättä jättämisillä eri muodoissaan.
Geeniperimämmekin ymmärtääkseni joka tapauksessa ”rappeutuu”…
Jälkipolvet eivät tietysti ole vastuussa edeltäjiensä synneistä (teoista ja tekemisten jättämisistä). Kuitenkin vanhempien polvien synnit ja tekemiset tai tekemättä jättämiset usein aiheuttavat meille ja tuleville polville rasitteita, jotka voivat altistaa ns. huomoon elämään. Mutta esim. rikollisia pidetään kuitenkin vastuullisina teoistaan (valinnoistaan), vaikka elämän olosuhteet eivät olisi hyvät. (Vrt. esim. Hitler).
Terroristi on rikollinen ja syyllinen, vaikka olisi ollut työtyön ja hyljeksitty. Myötätuntoa voi osoittaa mutta tekoja ja vastuuta myötätunto ei poista.
Jukka Mikkola, teit olkinuken, sillä en minä ottanut kanta perisynnin olemassaoloon sinänsä,(toki ihmisen relativistinen pahuus ’ voidaan johtaa muistakin tekijöistä, esim. itse- ja lajinsäilytysvaistosta) vaan siihen, onko sen vailla omaan tahtoaan perinyt ihminen siitä vastuussa niin suuresti että hänet pannaan lähtökohtaisesti kitumaan ikuisesti tulessa tuon perintönsä vuoksi.
Seppo. Asia on nyt valitettavasti niin, että kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään, kuten Paavali toteaa. Kaikki me olemme synnin alla. Siinä ei auta parkuminen epäoikeudenmukaisuudesta. Kuitenkin Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta. Ei ole siis erotusta, sillä kaikille vapahdus tulee armosta – yksin uskon kautta – Kristukseen. Muuta tietä ei ole.
Jeesuksesta ja muistakaan profeetoista ei ole ollut kansalle mitään hyötyä, päinvastoin. Jumala onkin aikonut hävittää kaikki ennustelijat ja profeetat maasta. koska niistä ei ole ollut mitään hyötyä.
Joku siellä puhu kuninkaasta, mutta kuninkaiden aika taitaa olla ohi, nyt ihmislapset valitsevat hallitsijansa, eivät profeetat, eivätkä papit.
Mikko Suni
”Hän luopui kaikesta mitä Hänellä oli ja mitä Hän oli, tullakseen ihmiseksi, elääkseen juutalaisen kansan parissa ja kuollakseen Jerusalemin muurien ulkopuolella karmean kuoleman ”
Mene sinä ja tee samoin.
Tarja,
ei pysty.
Kukaan ei pysty.
Ainoastaan Hän.
Eikä ihmisten tarvitse.
Jumalalle kiitos.