Martti Luther: ”Hyvä avioliitto on se, missä on oikea keskinäinen rakkaus ja autuaallinen yksimielisyys”.
Miksi aviopuolisoiden yksimielisyys keskeisistä asioista on parempi kuin erimielisyys, jota ei haluta ratkaista?
Miten saavutetaan yksimielisyys avioliitossa?
Miksi Raamattu puhuu seurakunnasta Kristuksen morsiamena, joka on kaunistettu sulhasta varten (vert. Ilm. 19:7 ja Ilm. 21:2)?
Miksi Paavalikin vertaa kristillistä avioliittoa esimerkkinä Kristuksen rakkauteen, ja siihen puhtauteen, jolla hän on seurakunnan pyhittänyt Sanalla ja vedellä (vert. Ef. 5:25-27 )?
Minkälainen on seurakunta, jossa ei ole mistään asiasta yksimielisyyttä?
Mistä johtuvat riidat kirkossamme ja avioliitoissamme?
Kaikki julkaistut blogini:
– – – – – – – – – – – – –
O F F – T O P I C
– – – – – – – – – – – – –
”Tunteista on hyvä puhua.” Saattaa olla. Onko siitä kuitenkaan apua, jos niitä ei saa muuten ilmaista? Ihmisellä on lupa nauraa ja itkeä, tuhauttaa nokkaansa ja lyödä nyrkkiä pöytään, pussata ja murjottaa.
Martti Pentti, väärät toimintatavat vievät pohjan pois onnelliselta avioliitolta. Rakentavassa keskustelussa on ruumiin kieli osa sitä. Mutta se ei tarkoita sitä, että voi käydä käsiksi toiseen tai että raivoaisi. Ilot ja surut kuuluvat elämään ja monesti voimme olla surullisia toisen toiminnasta ja sen ilmaiseminen rakentavasti auttaa pitämään avioliiton onnellisena. Kristillinen avioliitto on aina elinikäinen liitto, joka ei voi päättyä avioeroon.
”Ilot ja surut kuuluvat elämään ja monesti voimme olla surullisia toisen toiminnasta ja sen ilmaiseminen rakentavasti auttaa pitämään avioliiton onnellisena.” Onko kristillinen avioliitto aina onnellinen? Onko onneton avioliitto aina osoitus epäuskosta? Näitä kysellessä tulee mieleen seuraava: Onko pidettävä yllä onnellisen avioliiton kulissia, ettei menettäisi kasvojaan seurakunnassa?
Martti Pentti, kiitos hyvistä kysymyksistä. Kuka tässä kulisseja yrittää rakentaa, sinäkö? Onnellinen Jumalan tahdonmukainen avioliitto ei ole itsestään selvyys meille ihmisille. Synti ja itsekkyys vaanivat myös uskovia; onko lähimmäisen rakkaus aivan vierasta ja käsittämätöntä? Hyvä avioliitto ei tule itsestään vaan se vaatii rakkautta kaikista lähimmäistä kohtaan. Monesti ihminen on niin ylpeä, ettei voi myöntää epäonnistuneen ja avunpyytäminen jää tekemättä.
”Onnellinen Jumalan tahdon mukainen avioliitto ei ole itsestään selvyys meille ihmisille.” Olet siis todella sitä mieltä, että avioliitto, joka syystä tai toisesta ei le onnellinen, on vastoin Jumalan tahtoa. Näin ymmärsin tämän. Entäpä avioliitto, joka on vaikkapa toisen puolison sairauden takia ylivoimaisen raskasta työtä ja kärsimystä, onko se Jumalan tahdon vastainen? Eikö se voisi olla myös Jumalalta saatu risti, koettelemus, jonka merkityksen Hän yksin tietää?
2. kirje Timoteukselle 4
1 Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2 saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3 Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4 ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Martti Pentti, aviopuolison sairaus on harvemmin syy avioeroon. Avioeron syy on rakkaudettomuus, vaikka tällainen henkilö muuten saarnaisi lähimmäisen rakkaudesta. Aviopuolison sairaus ja sen tuoma taakka muuttaa avioliittoa, mutta en usko, että se sitä kurjaksi muuttaisi vaan onnellinen avioliitto säilyy onnellisena. Uskon niin, että kurjan avioliiton syyt ovat muut kuin aviopuolison tai oma sairaus.
”Aviopuolison sairaus on harvemmin syy avioeroon.” En lainkaan ajatellut avioeroa vaan onnellisuutta. Pidän uskollisuutta tärkeämpänä kristillisen liiton tunnuksena kuin onnellisuutta. Onnetonkin pariskunta pysyy yhdessä, kun rakastavat uskollisesti toisiaan. Joillekin suodaan vastamäkiä paljon enemmän kuin toisille.
Martti Pentti, kiitos hyvästä kommentista. Toki uskollisuus on tärkeää, mutta miksi tyytyä onnettomaan avioliittoon, jos sen voi saada pienellä vaivannäöllä onnelliseksi.