Tätä päivää monet suomalaiset viettävät pyhäinpäivänä. Kenties on sopiva ottaa tällaisena ajankohtana esille se, mitä Raamattu kertoo heistä, jotka ovat Raamatun mukaan pyhiä. ”Jumalalle erotettuja”, kuten ilmaus ”pyhä” voidaan alkukielen perusteella ymmärtää. (http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Pyh%C3%A4)
Raamatun vanhalla puolella sekä Kaikkivaltiaan palvelijoita että koko Israelia kutsuttiin pyhäksi.(Ps34:9) Erityisen mielenkiintoinen on kuitenkin se ennustus, jonka Danielin kirja pyhistä esittää. Ensin Daniel näki, kuinka Kristuksesta tuli hyvin voimakas vallankäyttäjä:
”Hänelle annettiin valta, kunnia ja kuninkuus, kaikkien kansojen, kansakuntien ja kielten tuli palvella häntä. Hänen valtansa on ikuinen valta, joka ei katoa, eikä hänen kuninkuutensa koskaan häviä.”(Dan7:14)
Joitakin jakeita myöhemmin Raamattu kertoo, että Jeesus-kuningas jakaa valtaansa pyhien kanssa: ” Kuninkuus ja valta ja valtakuntien mahti kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Sen kansan valtakunta on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat sitä.”(Dan7:27)
Danielin kirja ei kerro tietenkään yksityiskohtia siitä, keitä tuohon ”Korkeimman pyhien kansaan” kuuluu. Mutta Uudeksi Testamentiksi kutsuttu osa Raamattua ei jätä meitä siitä tietämättömäksi.
Oletko pannut merkille, että useimmat Paavalin kirjeet on otsikoitu alkuseurakunnan pyhille? Esimerkiksi Roomalaiskirjeen alkulauseessa: ”Paavali, Kristuksen Jeesuksen palvelija… tervehtii kaikkia Roomassa olevia … pyhiä.” On mielenkiintoista, että hän esittää kirjeissään usein tuon ajatuksen hallitsemisesta, siis siitä, johon Danielin kirja ”pyhät” asemoi. Esimerkiksi:
”Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina?…Ettekö tiedä, että me tulemme tuomitsemaan enkeleitäkin”(1.Ko6:2,3)
”Kunpa olisittekin kuninkaita, niin että mekin saisimme kuninkaina hallita teidän kanssanne!”(1.Ko4:8)
”Jos kestämme lujina, saamme myös hallita hänen kanssaan.”(2.Tim2:12)
Jeesus Kristus tiesi olevansa se ”Ihmisen Pojan kaltainen”(KR38), jolle globaali kuninkuus annettaisiin yli nykyisten kansallisten rajojen. Erään kerran hänen apostolinsa kysyivätkin tulevaisuudestaan: ”Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” Vastauksessaan Messias kertoi heille delegoitavasta hallitusvastuusta: ”Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa.”(Mat27,28)
Tällainen hallitusvastuu kiinnosti sitten eräitä opetuslapsia liiankin kovasti. Jotkut laittoivat oikein äidin asialle pyytämään: ”Lupaathan, että nämä kaksi poikaani saavat valtakunnassasi istua vierelläsi, toinen oikealla ja toinen vasemmalla puolella.”(Mat20:21) Jatkokeskustelussa Jeesus osoitti selvästi, ettei hänen tulevassa valtakunnassaan siedetä minkäänlaista korruptiota.
Raamattu osoittaa myös sen, kuinka kauan ”pyhät” tulevat maapalloa hallitsemaan. Ilmestyskirjan luvusta 20 ilmenee hallintoaika: ” Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat vuotta.”(Ilm20:6)
Mitä sinä ajattelet niistä pyhistä, joilla ”on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat ja tottelevat sitä”? Eikö sellaisten pyhien hallinnon vuoksi kannattaisi jo nyt viettää pyhäinpäivää 365 kertaa vuodessa? Ja sitten heidän alamaisinaan 1000 vuotta?
Rauli, ”Jeesus toisti myös sen opetuksen, jota Raamatun vanhempi osa painottaa: ikuista elämää maapallolla. Mihin joukkoon arvelet Sami Jeesuksen viitanneen, kun hän sanoi, että “Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.”(Mat5:5)”
En ainakaan valtakunnan salin porukkaan, ja siellä johonkin erikoisryhmään.
Kaikki pyhät jotka ovat kastetut ja näin Kristuksen päälensä pukeneet perivät maan. Uskova ihminen joka uskoo Jeesukseen pääsee taivaaseen. Se riittää, ei tarvitse täytellä kuponkeja.
Hetkinen, Sami:
”Kaikki pyhät jotka ovat kastetut ja näin Kristuksen päälensä pukeneet perivät maan.”
Miten voi taivaaseen meneminen ja maan periminen olla sama asia?
Rauli, ” Panitko Sami merkille, että noita sinetöitäviä on juuri se 144000? Myöhemmin esitetty “suuri joukko”, sieltä “suuresta ahdingosta” tuleva, ei ole saanut samanlaista sinettiä, mutta silti Kristuksen uhrin perusteella jatkaa elämäänsä “uudessa maassa”. Minä toivon olevani tuossa joukossa. Mutta, kuten sanoit hyvin, että “Hän, joka näkee ihmisen sydämeen, tietää” keitä siihen joukkoon sitten selviää.”
Olen kanssasi eri mieltä. Taas yrität jakaa Kristuksen kirkkoa kilon irtopaloihin. Ei ole olemassa mitään 144 000 tuhatta vaan uskovien ja epäuskoisten joukko.
” Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti ” ( Ef 1:13)
”Uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.”
Ja niinpä sitten Efeson seurakunnan ”pyhät”(Ef1:1)aikanaan Kristuksen kanssa hallitsemaan tuhanneksi vuodeksi.
Rauli, ” Näen asian siten, että se “muiden lampaiden” joukko, jotka “suuren ahdingon” sekamelskasta hengissä kävelevät, ovat todellakin erillinen ryhmä niistä taivaaseen otetuista, mutta kovasti Jeesuksen ohjauksessa. Siis edelleen “kaksi laumaa, yksi paimen”, kuten Mestarimme opetti.
Ei näin, yksi lauma, yksi paimen, niin kuin Jumalakin on yksi.
Rauli, haluaisitko sinä kuulua tuohon yhteen laumaan? Jotka ottavat ristinsä ja seuraavat Jeesusta?
Aivan, yksi lauma ja yksi paimen tietenkin. Pahoitteluni epähuomiossa tehdystä ja virheellisestä raamattusitaatista.
Ehkä haluat Sami kommentoida tuolla ylhäällä olevia alustuksia Ilmestyskirjan opetuksista? Samaan kohtaan kommentteja olisi myös mukava saada myös muilta keskusteluun osallistuvilta.
Rauli, kysy konkreettisesti!
Mutta jos saan sanoa, minä hallitse jo nyt Kristusken kanssa ” tuhat vuotta” , olen Kristuksen pappi ja poljen kaikkea saatanan valtaa. Minuun ei toisella kuolemalla ole valtaa. Näin on kaikkien uskovien kohdalla jo nyt.
”Minä hallitsen jo nyt Kristuksen kanssa”. Vai niin.
Muistahan Sami, miten Paavali varoitti aikansa seurakuntalaisia vastaavista mielikuvista: ”Kunpa olisittekin kuninkaita, niin että mekin saisimme kuninkaina hallita teidän kanssanne!”(1.Ko4:8)
Raamatun kertoman mukaan tuo Kristuksen hallinto aloittaa täydessä mittakaavassa vasta sen jälkeen, kun ”maan kuninkaat” on poistettu vallankahvasta. Eikös Ilmestyskirjan 19. luvussa ja 20. luvussa meille niin opeteta?
Rauli, Ja niinpä sitten Efeson seurakunnan “pyhät”(Ef1:1)aikanaan Kristuksen kanssa hallitsemaan tuhanneksi vuodeksi.
” Minä olen aina ollut sitä mieltä, että Efelaiskirje ei kuulu meille, samoin ei ilmestyskirjakaan, ei myöskään Roomalaiskirje”
Tämäkö oli sanomasi Rauli?
” Minä olen aina ollut sitä mieltä, että Efelaiskirje ei kuulu meille, samoin ei ilmestyskirjakaan, ei myöskään Roomalaiskirje”
Mistä lienee tuo sitaatti? Kuka on tuota mieltä?
Rauli, se joka on Jeesuksen ystävä on hänen ystävänsä. Joka seuraa Kristusta seuraa Kristusta.
Viittaat korintolaiskirjeesen se sopii.
Paavali jatkaa korinttilaisten moittimista purevan ironisesti. Korinttilaiset olivat jo nousseet siihen kadehdittavaan asemaan, että he olivat voimakkaita ja lujia Jumalan omia. He olivat nousseet kuninkaiksi ja tuomareiksi. Heistä Kristuksen risti ei tee maailman silmissä typeryksiä eikä kukaan kiistä heidän kunnioitettua asemaansa. Kokonaan toisin on käynyt apostoleille -ja nyt Paavali sovittaa ensimmäisen kerran alkutervehdyksen jälkeen tämän sanan itseensä. Jumala oli alentanut apostolinsa vihoviimeisiksi olennoiksi, joilla oli paljon kärsittävänä. He elävät niukkuudessa ja ilman kotia, elättäen itsensä miten taitavat. Heitä pilkataan, vainotaan ja parjataan. Jumala on tehnyt apostoleistaan maailman tunkion, sylkykupin, johon kukaan ei ole liian halpa sylkäisemään. Onneksi sentään korinttilaisten asiat ovat kaikin tavoin hienosti ja heistä on tullut suuria herroja, joilta ei voimaa puutu. Paavalin ironia on viiltävän rajua ja kirjallisesti huippuluokkaa. Hän ei kuitenkaan tahdo vain olla pilkallinen. Korinttilaisten armolahjat ovat sinänsä hänen mielestään hieno asia. Ongelmana oli vain, että he eivät antaneet kunniaa Jumalalle.
Että silleen Rauli!
Ironiaa, totta.
Mutta antaako Paavali ymmärtää, että hän olisi aloittanut hallitsemisen yhdessä Kristuksen kanssa? Et kai sellaista päättele? Vai?
Lueppa nyt uudestaan. Et ilmeiseti tunne korintin ongelmia. Totta kai Paavali hallitsi jo nyt Kristuksen kanssa ja oli osallinen taivaan valtakunnasta. Hän paransi sairaita herätti kuolleita ja näin rajoitti saatanan valtaa. Ei ole siis kysymys, etteikö Paavali hallitsisi jo nyt ja sitten uudessa Jerusealemissa aina.
Kun Paavali sanoo, että ”Kunpa olisittekin kuninkaita, niin että mekin saisimme kuninkaina hallita teidän kanssanne,” hän köyttää pientä ironiaa. Mutta ymmärrätkö sinä pointin?
Paavali moittii korinttilaisia siitä, että he ovat menneet edelle Kaikkivaltiaan tarkoituksesta, vielä ei ole hallitsemisen aika. Ja ongelmallisila korinttilaisilla ei pitäisi olla taivaallisille hallitusjakkaroille mitään kiirettä. Kun Paavali käyttää konditionaalia ”saisimme”, se merkitsee, ettei hän katsonut itsekään olevansa vielä Jumalan valtakunnan hallituspaikalla. Asiaa on vaikea muutoin ymmärtää.
Raamattu kertoo, ettei Jeesuskaan alkanut hallita heti taivaaseen päästyään. Raamattu sanoo Jeesuksesta, että ”hän odottaa siellä, kunnes hänen vihollisensa pannaan korokkeeksi hänen jalkojensa alle.” Vasta Ilmestyskirjassa, tuossa tulevaisuuden aarreaitassa, kerrtotaan Kristuksen valtaannoususta.
Joten malttia Sami.
Rauli, kirjoitit: ”Raamattu kertoo, ettei Jeesuskaan alkanut hallita heti taivaaseen päästyään.”
Ei taida kertoa.
Matt.28:17. Ja kun he näkivät hänet, niin he kumartaen rukoilivat häntä, mutta muutamat epäilivät.
18. Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: ”Minulle ON ANNETTU kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. (korostus lisätty)
Jeesus ei sano, että hänelle tullaan antamaan kaikki valta vaan että hänelle on jo annettu kaikki valta.
Nyt on niin, että Jehova antaa Jeesukselle Raamatun mukaan valtaa useassa erässä.
Jumalan valtakunnan voidetuna kuninkaana, Messiaana/Kristuksena hän oli maan päällä. Golgatan ryöväri oli varsin oikeassa tulevaisuusodotteessaan: ”Muista minua kun tulet valtakuntaasi.” Ei Jeesus todellakaan ollut valtakunnassaan täällä maapallolla? Eikös Johanneksen kirje kerro myös sinulle Aila, että Paholaisen vallassa tämä maailma täällä alhaalla on?(1.Joh5:19)
Huomaatko, mihin Jeesus osoitti ”kaikena valtansa” kohdistuvan niin sanotun lähetyskäskyn antaessaan? Opettamiseen ja opetuslasten tekemiseen, ei pahuuden nuijimiseen maapallolta. Vielä.
Olemme tämä kesksutelun aikana käsitelleet melko monta kertaa Ilmestyksen 20. lukua. Eikö siellä kerrota, että Saatana laitetaan satimeen tuhanneksi vuodeksi, ja tämän periodin aikana Kristus pyhineen halitsee taivaassa? Ei ennen eikä jälkeen.
Voimme kyllä ymmärtää Jeesuksen hallitsevan meitä kristittyjä jo nyt taivaasta käsin. Mutta jos olen oikein tulkinnut, tämän maailman valtiaat vähät välittävät tuosta taivaallisesta kuninkaasta.
Ennen kuin Jeesuksen valtakausi maapalloon nähden hallitsevana kuninkaana alkaa, täytyy tapahtua se, josta Raamattu kertoo seuraavaa: ”Herra sanoo minun herralleni: ”Istu oikealle puolelleni. Minä kukistan vihollisesi, panen heidät jalkojesi alle, korokkeeksi valtaistuimesi eteen.”(Ps110:1)
Oikeastaan kristittyjä kiinnostaa hyvin vähän tälläiset triviaali kysymykset. Niillä ei ole mitään oleellista merkitystä. Ne eivät ole keskiössä, vaan keskiössä on Jeesus. Miten elän Jeesuksen kanssa, miten säilytän suhteeni häneen, se riittää.
Pääasia on siis pääasia ja pääasia on Jeesus.
Nostan tänne ketjussa aiemmin olleita kysymyksiäni, joihin toivon sinun Rauli vielä vastaavan:
***********************
Kirjoitit: “Panitko Aila merkille ilmaisun “suostu olemaan kuuliaisia”. Kannattaa olla kuuliainen, jos tuossa tilanteessa aikoo hengissä pysyä. Onneksi ei synnittömyyttä ja täydellisyyttä edellytetä.”
Kyllä Rauli. Tunnen kyseisen raamatunkohdan ja pyrin olemaan kuuliainen Kristukselle ja hänen evankeliumilleen. Sitähän raamatunkohta tarkoittaa – ei kuuliaisuutta jollekin ihmisjohtoiselle uskonnolliselle yhteisölle.
Kirjoitit: “Varsinainen hyvä uutinen ei ole se, että jotkut tuhoutuvat. Ei Jumalankaan mielestä: “Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän”, sanoi Jeesus tunetussa lausunnossaan. Mutta niin vain Raamatun mukaan näyttää käyvän, että huomattava enemmistö kanssaihmisistämme on totaalikatoamisen uhan alla: menee sekä nykyinen että tuleva eksistenssi sen sileän tien.”
Niinpä, yksikään joka uskoo Kristukseen, Jumalan ainoaan poikaan ja laittaa toivonsa häneen. Mutta riittääkö se teidän järjestönne mielestä? Epäilen vahvasti.
> Vanhoillislestadiolaiset uskovat, että vain heidän yhteisönsä kautta pelastuu (plus kaikki lapset ja vammaiset), kaikki muut kuuluvat maailmaan ja ovat pahoja. > Esikoislestadiolaiset uskovat, että vain heidän yhteisönsä kautta voi pelastua ja kaikki muut ovat maailmassa ja pahoja. > Mormonien mielestä pelastus löytyy mormonikirkosta.
Entäpä todistajat? Olenko väärässä siinä, että todistajat uskovat, ettei usko Jeesukseen yksin riitä ja antamasi raamatunkohta on vajaa? Että vain laittamalla luottamuksensa Vt-seuran kulloinkin voimassa olevaan oppiin pelastuminen on mahdollista ja koko muu maailma on pahan vallassa?
Riittääkö se, että ottaa Kristuksen vastaan henkilökohtaisena vapahtajanaan?
Aila -> ”Minulla on eri käsitys kuin kummallakin teistä.
Minulle on selitetty joskus, että vanha vuosi kyllä on oleellinen, mutta koska Jumala ei halua tietää sitä pysyykö hänen valitsemansa voideltu uskollisena kuolemaan asti tilanne vaihtelee. Tulkinnan mukaan Jumalalle siis sattuu myös lukuisia “harhaan osuneita valintoja” ja paikkoja vapautuu uusille ehdokkaille myös “määrän täyttymisen” jälkeen.”
Siinä kävi kuten kaikille Vartiotorni-seuran vuosiluvuille ja niihin liittyville spekulaatioille on käynyt: aika ajoi ohi. Vartiotornissa toukokuulta 2007 esitettiin kysymys ”Milloin kutsu taivaalliseen toivoon loppuu?”, ja siihen vastattiin näin:
”Raamattu ei vastaa tähän kysymykseen täsmällisesti. Tiedämme, että Jeesuksen opetuslasten voiteleminen heidän taivaallista perintöään silmällä pitäen alkoi vuonna 33 (Apostolien teot 2:1–4). Tiedämme myös, että apostolien kuoleman jälkeen aitojen voideltujen kristittyjen eli ”vehnän” annettiin ”kasvaa yhdessä” valekristittyjen eli ”rikkakasvien” kanssa (Matteus 13:24–30). Sitten 1800-luvun loppupuolelta lähtien voidellut kristityt olivat jälleen hyvin toimeliaita. Vuonna 1919 alettiin leikata ”maan eloa”, ja tähän työhön kuului viimeisten voideltujen kokoaminen (Ilmestys 14:15, 16).
1800-luvun loppupuolelta vuoteen 1931 saakka saarnaamistyötä tehtiin ennen kaikkea Kristuksen ruumiin jäljellä olevien jäsenten kokoamiseksi. Vuonna 1931 raamatuntutkijat omaksuivat raamatullisen nimen Jehovan todistajat, ja englanninkielisessä Vartiotornissa 15.11.1933 (suom. 15.1.1934) esitettiin ajatus, että tuo ainutlaatuinen nimi on se ”denaari”, johon viitataan Matteuksen 20:1–16:een muistiin merkityssä Jeesuksen vertauksessa. Vertauksessa mainittujen 12 tunnin ajateltiin vastaavan 12 vuotta, vuosia 1919–31. Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 ja että ne, jotka oli kutsuttu Kristuksen perijätovereiksi vuosina 1930 ja 1931, olivat ”viimeisiä” kutsuttuja (Matteus 20:6–8). Vuonna 1966 tuosta vertauksesta esitettiin kuitenkin korjattu näkemys, ja kävi ilmi, ettei vertaus liittynyt mitenkään ajankohtaan, jolloin voideltujen kutsuminen päättyisi.
Vuonna 1935 ymmärrettiin, että Ilmestyksen 7:9–15:ssä mainittu ”suuri joukko” koostuu sellaisista ”muista lampaista” – kristityistä joilla on maallinen toivo – jotka ilmaantuisivat maailman näyttämölle ”viimeisinä päivinä” ja jotka ryhmänä säilyisivät elossa Harmagedonista (Johannes 10:16; 2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 21:3, 4). Tuon vuoden jälkeen opetuslapsia alettiin tehdä pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. Siksi varsinkin vuoden 1966 jälkeen uskottiin, että taivaallinen kutsu oli lakannut vuonna 1935. Tätä näkemystä näytti vahvistavan se, että melkein kaikki vuoden 1935 jälkeen kastetut tunsivat omakseen maallisen toivon. Kaikkien sen jälkeen taivaalliseen toivoon kutsuttujen uskottiin tulevan niiden voideltujen kristittyjen tilalle, jotka olivat osoittautuneet uskottomiksi.
Jos jostakusta voidellusta tulee katumaton luopio, Jehova epäilemättä kutsuu jonkun toisen hänen sijaansa (Roomalaisille 11:17–22). Todennäköisesti kovin monet aidot voidellut eivät kuitenkaan ole tulleet uskottomiksi. Toisaalta ajan kuluessa jotkut kristityt, jotka on kastettu vuoden 1935 jälkeen, ovat saaneet todistuksen siitä, että heillä on taivaallinen toivo (Roomalaisille 8:16, 17). Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että emme voi määrittää tarkkaa ajankohtaa, jolloin kristittyjen kutsuminen taivaalliseen toivoon lakkaa.”
Marjaana: ”Siinä kävi kuten kaikille Vartiotorni-seuran vuosiluvuille ja niihin liittyville spekulaatioille on käynyt: aika ajoi ohi. Vartiotornissa toukokuulta 2007 esitettiin kysymys “Milloin kutsu taivaalliseen toivoon loppuu?”, ja siihen vastattiin näin: – – ”
Kiitos. Tästä muutoksesta en ollutkaan vielä tietoinen tai sitten en sitä jostain syystä muistanut.
Olen keskittynyt todistajien yhteisön tutkimisessa enemmän karttamiseen ja aiheisiin, joissa esiintyy erityisen paljon hengellistä väkivaltaa. Tämä aihe ei ole ollut niissä pinnalla ja lienee ainoita, jossa näyttäisi olevan hieman pelivaraa omille mielipiteille.
Pääosaltaan tulkinta ”varamiesvoidellusta” näyttää olevan vielä voimassa.
Lainaus: ”Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 – – ”
Reilumpaa olisi ollut ilmaista näin: ”Sen jälkeen uskottiin useiden vuosien ajan virheellisesti, että kutsu taivaalliseen Valtakuntaan oli päättynyt vuonna 1931 – – ”
**************
Toinen ote: ”Vuonna 1935 YMMÄRRETTIIN, että Ilmestyksen 7:9–15:ssä mainittu ”suuri joukko” koostuu sellaisista ”muista lampaista” – kristityistä joilla on maallinen toivo – jotka ilmaantuisivat maailman näyttämölle ”viimeisinä päivinä” ja jotka ryhmänä säilyisivät elossa Harmagedonista (Johannes 10:16; 2. Timoteukselle 3:1; Ilmestys 21:3, 4). Tuon vuoden jälkeen opetuslapsia ALETTIIN TEHDÄ pääasiassa suuren joukon kokoamiseksi. ” (korostukset lisätty)
Tämä kuvastaa mielestäni hyvin auktoriteettista, kontrolloivaa hengellistä johtamista.
Kun vuonna 1935 joku kehitteli uuden raamatuntulkinnan, niin vanha käsitys kumottiin ja oppirakennelma muutettiin. Verbi ”alettiin tehdä” kuvastaa melkoisen selkeästi, mitä tapahtui. Yhteisön ihmisiltä vietiin taivastoivo ja Jumalan lapseus.
*****************
Kolmas ote lainauksestasi: ”- – Tätä näkemystä näytti vahvistavan se, että melkein kaikki vuoden 1935 jälkeen kastetut tunsivat omakseen maallisen toivon. Kaikkien sen jälkeen taivaalliseen toivoon kutsuttujen uskottiin tulevan niiden voideltujen kristittyjen tilalle, jotka olivat osoittautuneet uskottomiksi. – -”
Suoraselkäisempää olisi kirjoittaa, että ”tätä näkemystä vahvisti se, että kaikkien kastettujen tuli tämän jälkeen tuntea omakseen maallinen toivo”.
Ne muut, jotka eivät tunteneet / tunne koettiin / koetaan jonkinlaiseksi häiriötekijäksi. Täällä Lohjallakin on ollut kuulemma yksi naishenkilö, joka on osallistunut vertauskuviin (nauttinut ehtoollisen). Hänen taivaspaikkaansa on tietääkseni pidetty hyvin epäuskottavana oman seurakunnan piirissä.
Vielä niinä vuosina (2000-luvun alku) kun minulla oli jt-sukulaiseni kanssa yhteinen viikottainen harrastus, tuli keskusteltua paljonkin myös tästä asiasta. Tuolloin selitys oli, että taivaskutsun saanut tietää asian sisimmässään yhtä selvästi kuin tietää sukupuolensa.
Sitäkin ihmettelin, sillä samaan aikaan toisesta suupielestä sanottiin, että osa vain kuvittelee kuuluvansa kyseiseen ryhmään.
***********
Lainaus: ”Jos jostakusta voidellusta tulee katumaton luopio, Jehova epäilemättä kutsuu jonkun toisen hänen sijaansa (Roomalaisille 11:17–22).”
Erikoisinta tässä opissa on juurikin se, että Jumala valitsisi työhön henkilöitä, jotka osoittautuvat jossain vaiheessa täysin epäpäteviksi työhönsä. Kyse on kuitenkin tietoisesta valinnasta, miksi Jumala valitsisi väärin?
Miksi ”taivaspaikat” olisi pitänyt täyttää kiireesti huomatakseen jälkeenpäin, että parempia vaihtoehtoja syntyy maan päälle myöhemminkin?
Ja miksi ihmeessä asiasta tehdään Jumalan virhe?
*************
Lainaus: ”Todennäköisesti kovin monet aidot voidellut eivät kuitenkaan ole tulleet uskottomiksi.”
On siis olemassa aitoja ja feikkivoideltuja? Entäpä jos hallintoelimessä olevat ovat kaikki väärennöksiä jotka kuvittelevat itsestään liikoja?