Hesarin kirjoittelu Tiasen liikkeestä kuvastaa median suhtautumista hengellisyyteen.
Sen enempää liikkeeseen ulkopuolisena kantaa ottamatta, tällainen median huono asenne kannattaa huomata.
Vaikka jutussa oli pyritty ”muka- tasapuolisuuteen”, todellisuudessa kirjoittaja ottaa negatiivisen ja arvostelevan asenteen.
Arvokkaita asioita elämäänsä saaneiden kokemukset kuitataan parilla lauseella, muuta epäileville ja kriittisille arvioinneille annetaan paljon tilaa.
Jutussa käytetään useassa kohti sanoja jotka ovat alentavia.
Nousisi melkoinen sota, jos jonkun puoluekokouksen ja puolueen toiminnasta media kirjoittaisi näin huonosti.
Oman kehittymättömän ja asioita ymmärtämättömän asenteen paljastaminen jutussa osoittaa kirjoittajan ammatillisen tason ja asenteellisuuden.
Karismaattisuuteen sisältyy asioita, joita ei voida selittää millään psykologialla. Uskoon tulleet ihmiset voivat salaperäisesti saada henkisen vapahduksen, toivon ja parantua pahoistakin riippuvuuksista. Esimerkkejä on lukemattomia ja koko ajan niitä tulee lisää.
Ei ole uskottavaa ajatella, että kyse on jo vuosia tuloksetta ponnistelleen ihmisen omasta teosta, vaan kyse on nimenomaan ihmisen ulkopuolisen voiman, Jumalan, aiheuttamasta muutoksesta.
Myös ensimmäisenä helluntaina Jeesuksen poistumisen jälkeen, oli suuri kokous, jossa ulkopuoliset närkästyneet paheksujat arvioivat Jeesukseen uskovien olevan humalassa Hesarin artikkelin tapaan.
Onneksi se karismaattinen kokous meni hyvin. Ilman sitä (ja kristinuskon leviämistä) mekin eläisimme epäilemättä vieläkin henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisemmissa, epäoikeudenmukaisemmissa ja korruptoituneemmissa oloissa, jossa ei olisi oikeutta, rakkautta eikä toivoa.
Esimerkkejä tällaisista maista on valitettavasti jo liiankin kanssa.
Kristittyjen pitäisi minusta pitää aktiivisesti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa kristinuskon hyviä yhteisöllisiä ja ihmisten välisiäkin arvoja joita nykymaailmassa kipeästi tarvitsisimme.
Nykyisen kaltainen umpioituminen sisäpiiriläisyyteen ja keskittyminen vain perinteisten kaavojen pyörittämiseen on haitaksi myös kirkon perustehtävälle. Seurakuntien pitäisi esimerkillän uskottavasti toteuttaa seurakunnissa yhteisöllistä iloista, tasa-arvoista, lämminhenkistä ja avaraa rakkaudellisuutta Jeesusten opetuksia seuraten.
Tämä olisi parasta mahdollista kristinuskon markkinointia ja vähentäisi varmasti myös nykymedian irvailuja.
HS:n juttu: http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005092875.html
Voisimme katsoa kristikunnan historiaa 1700 luvun lopulle asti ja miettiäsitten mitkä voimat ja millaiset ihmiset aikaansaivat sen yhteikunalisen muutoksen ja kehityksen jotka sammuttivat noitarioviot, poistivat raa-at ruoskimisrangaistukset jatappavat teilipyörät ja loivat demokratian. Ei sitä kehitystä uskovaiset luoneet ja johtaneet vaan ateistis-deistiset valistuneet ihmiset, sittemin työväenliiken ja nais-asialiikkeen rohkeimat edustajat.
Kirkon taholta tähän kehitykseen liittyviä reformeja pääsääntöisestii raivokkaasti vastutettiin.
Seppo: ”Ei sitä kehitystä uskovaiset luoneet ja johtaneet vaan ateistis-deistiset valistuneet ihmiset, sittemin työväenliiken ja nais-asialiikkeen rohkeimat edustajat. Kirkon taholta tähän kehitykseen liittyviä reformeja pääsääntöisestii raivokkaasti vastutettiin.”
Noinpa juuri.
Totta toinen puoli Seppo Heinola. Mutta kyllä valistus kaikkine hyvine puolineen johti myös vallankumouksiin, jotka olivat varsinh verisiä giljotiineineen jne. Ja sittenhän seurasi muita vallankumouksia, joista voisi muistaa vaikkapa Venäjän ja mihin se lopulta johti.
Ehkä voisi muistaa myös nämä seikat eikä ihan ylettömästi hehkuttaa :).
Veli-Jussi: ” Ilman sitä (ja kristinuskon leviämistä) mekin eläisimme epäilemättä vieläkin henkisesti ja fyysisesti väkivaltaisemmissa, epäoikeudenmukaisemmissa ja korruptoituneemmissa oloissa, jossa ei olisi oikeutta, rakkautta eikä toivoa.
Esimerkkejä tällaisista maista on valitettavasti jo liiankin kanssa.”
Niinkuin nyt esimerkiksi vaikkapa Pohjois-Amerikan Yhdysvallat, vai?
Maassamme on uskonnon vapaus. 23-vuotias saa perustaa oman uskonnon, ja vaikka kutsua liikettään kristinuskoksi jos haluaa. Tässä ei ole mitään vikaa.
Hieman ihmetyttää miksi joku kristitty haluaa edistää tämän uuden uskonnon leviämistä.
Kriittinen suhtautuminen yhden karismaattisen henkilön ympärille nousevasta kultista on perusteltua, kun vertaa vastaavien liikkeiden historiaa maailmassa. En ole lukenut kyseistä HS kirjoitusta joten sen pohjalta en arvio Tiaisen liikettä.
Uskonnon vapaus antaa tilaa monenlaiselle liikkeelle, se täytynee kuitenkin sallia, vaikka hedelmät ovatkin usein ristiriitaisia.
Sepon ja Kimmon kritiikit ovat Kirkkohistoriallisesti yliampuvia. Lähes kaikki yliopistot ovat olleet juuri Kirkon suojeluksessa ja sen rahoituksen varassa.
Ylilyöntejä on sattunut, mutta ei niistä mitään yleispätevää voi Kirkon toiminnasta sanoa. Keskiaikaisen kirkon painolastina oli sekaantuminen maallisiin ja poliittisiin päämääriin ja taloudelliset riippuvaisuudet olivat myös Lutherin ja monen muun Kirkon sisältä nousevan kritiikin esiinmarssia.
Maailma ja Kirkko ovat kulkeneet toistensa lomassa koko olemassa olonsa historian ja niistä voi tehdään monen tasoisia johtopäätöksiä. Sepon ja Kimmon päätelmät ovat vähän yksisilmäisiä ja niistä saa sellaisen kuvan, että Kirkko ei ole tuonut mitään hyvää maailmaan, vaan vasta ateistien nousu avai ihmiskunnalle vapauden ja rauhan yhteiskuntiin. Valistuksen ajan paras anti oli sanan ja ilmaisun vapaus, mutta hylkäämällä Kristillisen arvopohjan ja Jumalan, humanismi ja demokratia ajautuu jossain vaiheessa omaan miekkaansa.
Nyt ollaan menossa siinä vaiheessa, että jokaisen mielipide on oikea ja jokaisella on oikeus haastaa omien mielipiteiden vastustaja oikeuteen. Jos käsitys oikeasta ja väärästä perustuu vain jokaisen omaan oikeuden tajuun, niin lopulta meidän on hyväksyttävä kaikki mielipiteet oikeasta ja väärästä.
Viimekädessä käsitys oikeasta ja väärästä vaatii myös jonkin asteisen lain jota on noudatettava rangaistuksen uhalla, ja silloin olemme tulleet takaisin ympyrän alkuun ja joudumme kysymään miksi ihminen ei luonnostaan toimi kuten laki vaatii ja miksi ihminen tekee vääryyttä itselleen ja toiselle.
Viimekädessä ihmisellä ei ole mitää moraalista velvoitetta noudattaa mitään lakia, jollei Jumalaa ole. Täysin laista vapaa ihminen voi tehdä hyvää tai pahaa ilman mitään vastuuta. Raamatussa puhutaankin laittomuuden ihmisestä joka nousee ja kieltää Jumaluuden ja korottaa itsensä ylikaiken mitä jumaloitavaksi ja pyhäksi sanotaan.
Mikä ihmistä lopulta pidättää, jollei Jumalaa ole? Humanismi ja Demokratia ilman Jumalan olemisen perustavaa tunnustusta on kuin tuuleen huutaisi, sillä ei ole mitään pohjaa.
”Viimekädessä ihmisellä ei ole mitää moraalista velvoitetta noudattaa mitään lakia, jollei Jumalaa ole. Täysin laista vapaa ihminen voi tehdä hyvää tai pahaa ilman mitään vastuuta. Raamatussa puhutaankin laittomuuden ihmisestä joka nousee ja kieltää Jumaluuden ja korottaa itsensä ylikaiken mitä jumaloitavaksi ja pyhäksi sanotaan.”
Miten näkemyksesi on yhteensovittavissa seuraavan kanssa:
http://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Etiikka
”Eettisesti oikeat teot ovat järjen sanelemia, ja niitä voivat tehdä kaikki maailmankatsomuksesta riippumatta.”
Ismo: ”Viimekädessä käsitys oikeasta ja väärästä vaatii myös jonkin asteisen lain jota on noudatettava rangaistuksen uhalla”
Et kai yritä väittää, että länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, ei olisi demokraattisesti säädettyä lakia, jota kaikkien yhteiskunnan jäsenten, niin jumaliin uskovien kuin valtaa pitävienkin on noudatettava rangaistuksen uhalla.
Demokratia ei ole Teokratia – onneksi.
Ismo: ”Mikä ihmistä lopulta pidättää, jollei Jumalaa ole? Humanismi ja Demokratia ilman Jumalan olemisen perustavaa tunnustusta on kuin tuuleen huutaisi, sillä ei ole mitään pohjaa.”
Taidat nyt itse olla väitteesi kanssa enemmän kuin yksisilmäinen.
Mm. emerituspiispa Juha Pihkalan on eri mieltä kanssasi. Kirjassaan ”Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta” hän kirjoittaa näin:
”Mahdollisuus oikeaan (ja väärään) käyttäytymiseen johtuu (kristillisen dogmatiikan mukaan) siitä, että ihminen on Jumalan kuva. Tämä uskonnollinen tulkinta voidaan kuitenkin kiistää ja silti pitää tiukasti kiinni siitä periaatteesta, että ihmisen on pyrittävä hyvään ja vältettävä pahaa. Maailmassa on näet paljon myös pelkästään inhimillisesti perusteltua eettistä pohdintaa ja moraalista käyttäytymistä. Se toisinaan painokkaastikin esitetty väite, että vain selvä tietoisuus vastuusta Jumalan tai jumaluuden edessä saisi ihmisen välttämään itsekkyyttä ja osoittamaan rakkautta, ei näytä pitävän paikkaansa. – – Siksi puhtaasti ja leimallisesti ”kristillistä” etiikkaa on tarpeetonta yrittää määritellä. Se käy ilmi jo siitäkin, että Uuden testamentin kirjeissä olevat eettiset ohjeet ja huoneentaulut ovat usein miltei sanasta sanaan sellaisia, joita myös sen ajan ei-kristilliset filosofit opettivat.”
Taidatkos sen paremmin sanoa ja vieläpä kirkonmiehen suulla.
“Eettisesti oikeat teot ovat järjen sanelemia, ja niitä voivat tehdä kaikki maailmankatsomuksesta riippumatta.”
-Tämä ei minusta pidä paikkaansa. Lähimmäisenrakkaus ei useinkaan ole ns. järkevää. Kun se esim. merkitsee haitallisen ja vaarallisen ihmisen auttamista, tai itsensä asettamista vaaraan tällaisen ihmisen vuoksi.
Järkevää nimenomaan olisi hankkiutua eroon haitallisista yksilöistä. Myöskään rikollisten säilyttäminen vankiloissa ei ole järkevää. Kuolemanrangaistus olisi järkevämpi ja taloudellisempi.
Lähimmäisenrakkaus eroaa moraalista nimenomaan siinä, että se menee järjellisyyden ja ”kannattavuuden” rajan yli.
”Taidatkos sen paremmin sanoa ja vieläpä kirkonmiehen suulla.”
-Samasta asiasta kirjoitti myös Paavali. Siitä, että ihminen luonnostaa, sisimmässään, tietää oikean ja väärän eron.
Eri asia on sitten mitä on valmis tekemään toisen ihmisen vuoksi, paljonko on valmis panemaan peliin, kuinka pitkälle on valmis menemään.
Äärimmäiset hyvät teot voivat olla järjellisesti perustelemattomia, itselle haitallisia tai jopa vaarallisia. Ne ovat aika paljon enemmän kuin naapurin auttaminen omien arkipuuhien lomassa tai ambulanssin soittaminen.
Ateistilta ja uskovatla voi kysyä esimerkkejä hyvästä ja pahasta teosta. Tässä olen huomannut eroa ajattelussa. Mutta jokainen vastatkoon omasta puolestaan…
Pihkala on päätynyt käsitykseensä pitkällisen pohdinnan ja todella paljon lukemisen, debattien ja älyllisen rehellisyyden pohjalta.
Me tamperelaiset seurakuntanuoret jäbät kävime näistä asioista väittelyitä jo 15 vuotiaina Hämppiä yläös ja alas pasteeraillassamme ja tyttöjä siinä sivusilmin vilkuillessamme.
Veli-Jussi, et anna yhtään esimerkkiä siitä, miten Hesarin toimittajan asenne olisi negatiivinen ja arvosteleva. Minusta juttua puolueettomasti lukemalla tuollaista ei voikaan löytää.
Pitää muistaa, että Hesari on julkinen tiedotusväline, joka ei edusta mitään katsomusta. Se raportoi asioista ja ilmiöistä niiden ohjeiden ja sääntöjen mukaan, jotka journalisteja velvoittavat. Ja onnistuu siinä vieläpä yleensä varsin hyvin.
Suuri osa ihmisistä suhtautuu yliluonnollisiin väitteisiin epäilevästi, mikä on oikein hyvä asenne. Hesarin kaltaisten tiedotusvälineiden tehtävä ei ole ruokkia mitään uskomuksia. Erilaisten uskomusten harjoittajilla on toisaalta Suomessa täysi oikeus ja vapaus kirjoittaa miten parhaaksi näkevät.
”Pitää muistaa, että Hesari on julkinen tiedotusväline, joka ei edusta mitään katsomusta. Se raportoi asioista ja ilmiöistä niiden ohjeiden ja sääntöjen mukaan, jotka journalisteja velvoittavat. Ja onnistuu siinä vieläpä yleensä varsin hyvin.”
Jossain määrin näin. Lopetin Hesarin tilauksen, kun turhan usein sai lukea toimittajien omia katsomuksia kolumneissa jne milloin mistäkin ja sittemmin ne hieman häiritsivät jopa uutisissa. Valitettavasti meillä valtamedia on varsin keskittynyt harvojen omistajien käsiin. Todella erilaisia mielipiteitä on niissä vaikea saada julkaistuksi. Tämä toki vain oma näkemykseni, jonka kyllä moni muukin jakaa.
Jaan Riston ajatuksen Veli-Jussin kokemasta Hesarin jutun negatiivisuudesta tai asenteellisuudesta. Siis että ao. juttu ei minustakaan ollut tuollainen, miksi blogisti sen kuvaa. Päin vastoin, Hesarin juttu oli monin tavoin ansiokas ja monipuolinen.
Olen myös sitä mieltä, että nimen omaan HS on poikkeuksellisen laadukas sanomalehti ja siellä työskentelevistä toimittajista iso osa tuntuu poikkeuksellisen älykkäitä ihmisiä, joiden juttuja on ilo lukea.
HS on hyvä lehti, kun muistaa että sen toimittajilla on selkeä poliittinen agenda. eli suodattimet päällä HS:kin pitää lukea.
Näin se on. Ennen toimittajat enemmän kertoivat jutussa tosiasiat joiden perusteella lukijan tuli muodostaa käsityksensä. Nyt he enemmän tai vähemmän avoimesti ujuttavat juttuun omat käsityksensä. Hyvä esimerkki on termi tasa-arvoinen avioliitto joka on puhtaasti propagandistinen. Siinähän väitetään että nykyinen laki olisi epätasa-arvoinen.
Somessa on paljon ihan valhemediaa mutta vasta kun se alkoi ilmestyä, tajusin kuinka paljon asioita meille jätettiin kertomatta. Jätetään toki vieläkin mutta yleensä tieto jostain löytyy.
Miksi ’kaikki’ pitäisi kertoa?- – – Tiedotusvälineet olivat ’ennen’ usein puolueiden äänenkannattajina toimivia sanomalehtiä, joiden uutisointi ja varsinkin pääkirjoitukset nimenomaan ’ujuttivat’ omia käsityksiään. Nyt mediaa ohjaa pikemminkin markkinatalous, joka ’ujuttaa’ sellaista tietoa, joka menee kaupaksi. Yleisradio on toki erityisasemassa yhteiskunnan ylläpitämänä kanavana. Sen asema hallintomme kriittisenä tarkastelijana on juuri nyt noussut keskustelun aiheeksi. ”Yleensä tieto jostain löytyy.” Tiedotusvälineiden seuraajan pitäisi nyt pystyä tarkistamaan tietotulvan todenperäisyyttä. ’Tietoa’ ei todellakaan tarvitse etsiä, sitä löytyy etsimättäkin. Sen sijaan on työn takana arvioida, onko se tottä, pelkkää pötyä vai tarkoituksellista pahansuopaa valehtelua.
Jos vaivauduit lukemaan kommenttini niin et voinut olla huomaamatta että olisin sanonut että ,”kaikki” pitää kertoa. Eihän se käytännössä ole edes mahdollista. Se että tieto aina jostain löytyy, ei mitenkään liity siihen että lehdet jättivät ja jättävät asioita kertomatta.
”Se että tieto aina jostain löytyy, ei mitenkään liity siihen että lehdet jättivät ja jättävät asioita kertomatta.” Lehdet jättävät asioita kertomatta useista hyvin perustelluista syistä. Yksi on se, että niiden todenperäisyyttä ei ole voitu vahvistaa. Toinen syy on varmaankin se, että halutaan antaa oikea kuva jostakin asiakokonaisuudesta hämmentämättä sitä yksityiskohtien tulvan alle. Kolmas syy voisi olla se, että asian julkaisulla sattaa todennäköisesti olla ikäviä seurauksia. (Viittaan tässä vaikkapa itsemurhauutisiin, joiden seurauksena on usein itsemurha-aalto.) Tietoverkossa voi nykyisin julkaista kaikenlaista ilman mitään vastuuta. Niinpä sieltä löytyvä ’tieto’ voi olla perätöntä ja – tahallisestikin – vahingollista todellisen tilanteen hämmentämistä. On siis yhä tärkeämpää arvioida saamaansa tietoa.
Jospa ihminen olisikin järkensä perästä saanut maailmaan rauhan ja järjestyksen, jossa rikkaat eivät sortaisi köyhiä jne. Ateistisen järjen tuotteita ovat edustaneet viimeiseksi mm.Stalin, Marx ja Lenin ja monet muut ateistiset yhteiskunta kokeilut. Huonoin seurauksin.
Historiasta löytyy itsevaltiaita ja kuninkaita, jotka ovat julistaneet Jumalan kuolemaa ja Raamattua on yritetty hävittää moneen otteeseen.
Etiikka on itsessään hyvä, mutta missä on sen voima? Ihmiskunta on taas kerran tulossa viisaudessaan yhdelle virstapylväälle, kun se on ajautumassa tilanteeseen, että kukaan ei kohta usko enää mihinkään.
”Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.” Sanal.14:12
Entäs Hitler, hänhän oli kristitty? Ismo: tuo Stalin, Marx, Lenin on klassinen ”ei seuraa” -virheellisyys. Ajattelepa nyt itsekin: nykymaailmassa on runsaasti esimerkkejä valtioista, joissa uskonnolla on yhteiskunnan vallankäytössä merkittävä asema.
Monissa islamilaisissa maissa vallitsee suoranainen uskonnollisen ylimystön hirmuvalta. Yhtä lailla on paljon esimerkkejä kristillisistä (katolisista) maista, joissa vallankäyttäjät ovat yhtä lailla häikäilemättömiä. Myös buddhalaisuus näyttää taipuvan perusteeksi syrjiä ja sortaa muita ihmisryhmiä.
Jos päätelmäsi ateismin vaikutuksista pitäisi paikkansa, sama päätelmä pitäisi tehdä myös uskontojen suhteen. Silloin toisaalta monelle tulisi kiusaus soveltaa ”no true scotsman” -virhepäätelmää;)
Jos maailmassa ei olisi uskontoja, ei olisi sotiakaan – ei ainakaan uskonsotia. Ja mitä muita sotia maailmassa on, kuin uskon- tai uskonnoista johtuvia sotia?
Jos maailmassa ei olisi uskontoja sotien tekosyiksi, valloittajat keksisivät jotain muuta.
”Entäs Hitler, hänhän oli kristitty?”
-Oliko? Uskoiko hän Jeesukseen omana vapahtajanaan?
”Entäs Hitler, hänhän oli kristitty?” Stalin ja Marx olivat myös nuoruudessaan kristittyjä. Leninin suhteesta uskontoon en ole lukenut mitään, mutta varmaan hänetkin oli kastettu. Tässä on tärkeä huomata menneen ajan muoto ’olivat’. Kaikki neljä sanoutuivat irti kristillisyydestä tai ainakin toimivat kristinuskoa vastaan.
”Kristitty” on tekninen termi joka tarkoittaa kastettua ihmistä.
Kuninkaat ja valtiaat, kuten esim. Hitler alisti Saksan Kirkon omien valtapyrkimystensä saavuttamiseksi, kun hän tavoitteli kansaa puolelleen. Hitlerin Kristillisyydestä en sano mitään, se ei ole vallassani.
Uskonnollinen ylivalta ei ole Kristillisen Kirkon, eikä Kristuksen tavoite.
Keskiajan katolinen kirkko oli sekaantunut valtapolitiikkaan niin syvästi, että sen taloudelliset ja muut intressit johtivat valatakuntien välisiin sotiin ja kirkon ja valtaapitävien kuninkaiden välinen mielisuosio oli lähes samaa luokkaa kuin tämän päivän Suomessa.
Onkin hyvä osata erottaa, mikä on Kristinuskoa ja mikä uskonnollista politiikkaa.
Islamissa on teokratia ja sen tähden demokratia ei voi siellä toimia.
Sekulaari demokratia ja vaali käytäntö ei toimi sellaisenaan Kirkossa, jossa kutsumus on määräävä tekijä, eikä valtaan pyrkiminen.
Kirkolla on palvelu tehtävä, eikä valta sovi palvelijalle, tai ystävyyteen.
”Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut.
Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.
Te olette minun ystäväni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä.
En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä minä olen kuullut Isältäni.” Joh.15:12-15
Veki-Matti J: ”Hesarin kirjoittelu Tiasen liikkeestä kuvastaa median suhtautumista hengellisyyteen.”
Kiitos blogistille hyvästä arviosta! Todella huonoa vuorovaikutusta tuo Hesarin kirjoittelu!
Muuten, oletko sukua edesmenneelle Kaarlo Jalkaselle? Olimme hyviä ystäviä ja ymmärsimme toisiamme. Kaarlo oli karismaattiinen teol. tri!