Köln ja kipukynnys

Köln on nyt tunnettu paitsi Kölninvedestä ja katedraalista, myös uudenvuoden yöstä, joka on merkinnyt käännettä maahanmuuttokeskustelussa. 1000 maahanmuuttajamiehen joukkojuhlinta kääntyi hallitsemattomaksi naisten häpäisyksi ja ryöstelyksi. Sen seurauksena on todettu, ettei maahanmuuton kielteisiä seurauksia pidä peitellä.

Toivottomaan tilanteeseen vastaanottokeskuksiin ja lähiöihinsä suljettujen nuorten miesten turhautuminen ja uho nousevat. Jotkut reagoivat omasta kulttuuristaan nousevalla mallilla alistamalla naista. Siinä ylittyy myös suvaitsevaisen ja pakolaisten vastaanottoa kannattavan länsimaalaisen kipukynnys, jolle naisten tasa-arvo ja fyysinen koskemattomuus ovat ylimpiä arvoja.

Syksyn aikana aiemmin maahanmuuttomyönteisinä tunnetut Ruotsi ja Saksa ovat joutuneet kääntämään sallivan maahanmuuttopolitiikkansa torjuvaksi. Ruotsi otti viime vuonna vastaan lähes 200 000 ja Saksa miljoona pakolaista. Vastaanottokyvyn raja on tullut vastaan sekä resurssien rajallisuuden että ongelmien kärjistämien asenteiden vuoksi.
Hyvinvoivan länsimaan velvollisuus on auttaa ja kristillinen lähimmäisenrakkaus myös velvoittaa siihen. Ei ole kuitenkaan realismia pitää rajoja auki, tarjota tulijoille yhtäläistä sosiaaliturvaa ja sanoa ”tervetuloa kaikki”.
_ _ _
Viime sotien seurauksena Euroopassa liikkui miljoonia pakolaisia, jotka otettiin vastaan. Myös monet Afrikan ja Lähi-idän maat ovat ottaneet viime vuosikymmeninä vastaan satoja tuhansia, jopa miljoonia naapurimaista tulleita pakolaisia. Eikö harvaan asuttu Suomikin voisi ottaa helposti kymmenkertaisen määrän viime vuonna saapuneisiin 30 000 verrattuna?

Järjestäytyneissä, korkean sosiaaliturvan ja vahvan viranomaiskontrollin oloissa vastaanottokyky on rajallisempi kuin jos tulijat ilman rekisteröintiä saisivat jäädä oman ja naapuriavun varaan. Tähän oli aiemmin mahdollisuus, kun alhaisenkin osaamisen työlle oli loputon tarve ja ihminen saattoi pian tultuaan selviytyä oman työnsä varassa. Nyt se on vaikeampaa kun työllistymiselle on monia kynnyksiä.

Tästä syystä työnteon mahdollisuutta on helpotettava ja näin autettava kotoutumista. Maahanmuuttajat ovat innokkaita pääsemään töihin ja siten vaikuttamaan elämäänsä ja kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan. Kolmen kuukauden karenssi työnteon aloittamiselle lisää turhauntuneisuutta. Tosin puuttuva suomenkielen taito on usein esteenä työllistymiselle, mutta ei aina.
_ _ _
Etelä-Suomen Sanomat (8.1.) kertoi maahanmuuttajien kokemuksista varusmiespalveluksesta. Haastateltu nigerialaissyntyinen reservin ratsumies kertoi myönteisesti palveluksestaan Hennalassa Hämeen rykmentissä. Monien kokemus on, että varusmiespalvelus on ollut heille toistaiseksi tasa-arvoisin kokemus Suomessa. Kaikkia kohdellaan saman arvoisesti. Kotoutumisen kannalta on arvokasta, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja kävisi varusmiespalveluksen.