Jos teologiansa lukeneelta kysytään, kristillinen Jumala on kolmen ykseys. Siis olemuksellisesti pilkottavissa kolmeen persoonaan ja työalaan: luomiseen, lunastukseen ja liikuttamiseen.
Käytännössä persoonia ja työaloja painotetaan eri tavoin. Toki oppineissa puheissa muistetaan korostaa kirkon ja hengellisen elämän trinitaarista puolta. Mutta jos asiaa kysyy kirkon toiminnan rahoittajalta, siltä parjatulta keskivertoiselta kirkonpenkinkuluttajalta, asia voi paljastaa suhdanneluonteensa. Joskus riittää Poika ja syntidynamiikka, toisinaan taivaalla liitävän linnun antama aavistus Luojaan hyvyydestä. Hengen korostajilla on myös omat tunnetilansa ja metkunsa.
Kuinka nämä kolminaisuuden suhdannevaihtelut tulisi ymmärtää saati hyväksyä? Yhteisöllisesti se on vaikeampaa kuin yksilötasolla. Kirkko tarvitsee tasapainonsa, mutta yksilö välttämättä ei. Hänen kohdallaan kyse on siitä, mikä uskossa ja Jumalan persoonissa vastaa hänen kysymyksiinsä. Nyt vastukset ovat erilaisia kuin viiden vuoden päästä.
*
Rakastan yhtä Jumalaa niin paljon, että näen hänet kahtena, ei kun kolmena!
Teologiset silmälasit auttavat näkemään yhden Jumalan kaksi luontoa ja kolme persoonaa.
Jumala on kolmiodraama taivaan tanssisalissa, sillä vaikka Isällä on vanha charminsa, Pojalla on eniten vientiä, ja Henki uhkaa jäädä seinäruusuksi.
*
Onko sinun elämässäsi kolminaisuuden suhdannevaihteluita? Painottuuko joku persoonista enemmän kuin toiset?
Itse koen, että Isän ja Pojan Henki pitää yhtä ja ovat näin kaikki aina läsnä Henkensä kautta. Aina erottamattomat? Kyllä.
Voitasko hiukan miettiä miten nämä kolme persoonaa ovat täällä ainakin käyneet. Isä astui Siinaille ja se alkoi suitsuta tulta. Miten sellaisen Jumalan kanssa voisimme kommunikoida. Sitä voi harjoitella toimivan tulivuoren kanssa. Jeesus tuli ihmisen muodossa ja Hänen kuollessa kalliot murenivat eli halkeilivat. Pyhä Henki on tullut tuulena tuulen henkäyksenä ja voi olla kaikkialla yhtä aikaa. Näin Kaikkivaltiaan kohtaaminen ajassa on tehty mahdolliseksi.
Jumala jutteli Moseksen kanssa ’kasvosta kasvoihin’ niin kuin mies puhuu miehelle!