Kiusaukset ovat suuret – Jeesus on suurempi

Petollinen ura tiessä on kuin suuri kiusaus. Se tulee vastaan yllättäen ja sitä on aihetta varoa, koska tämäkin ura oli monta metriä syvä ja sen uurtanut vesi oli laskenut monta kymmentä metriä syvään rinteeseen, joka sitten jatkui satoja metrejä syvään rotkoon.

Sunnuntai 01.03.2020
1. paastonajan sunnuntai eli Invocavit
Jeesus, kiusausten voittaja
1. lukukappale: 1. Moos. 4:3-10 tai 1. Moos. 3:1-7 (8-19)

Maailmassamme on monia ongelmia. Toiset ovat pieniä, toiset suuria. Parhainkaan elämä ei ole täydellistä, vaan omat puutteensa löytyy jokaisesta asiasta. Kysymys on vain siitä, miten me niistä selviämme ja kuinka pääsemme eteenpäin.

Syntiinlankeemus ja sen seuraukset

Raamatun suuri selitys maailmamme ahdistuksiin on syntiinlankeemus ja sen seuraukset. Ihmiskunnan alusta asti meitä on vaivannut se, että olemme puutteellisia, vajavaisia ja virheitä tekeviä. Tämä vaillinaisuus ei ole vain pientä pintanaarmua, vaan koko olemuksemme syvinpiin kerroksiin piirtynyttä. Olemme syntisiä ja siksi tarvitsemme Jumalan apua ja armahdusta. Jeesus Kristus on meille annettu, jotta me kaikista rikkonaisuudesta huolimatta saamme elää Jumalan armahtamina hänen apunsa turvissa.

Syntiinlankeemus ei merkinnyt vain paratiisin onnen ulkopuolelle jäämistä, vaan sen seuraukset näkyvät mitä järkyttävimpinä juttuina ihmiskunnan historiassa.

Kain oli Adamin ja Eevan esikoinen. Hänestä tuli veljensä murhaaja. Ei edes läheisimmät ihmiset merkinneet mitään silloin, kun kiusaus hänet yllätti. Viha kävi ylivoimaiseksi ja tulos oli tuhoisa. Abelin veri huusi maasta taivaaseen asti. Niin suuri oli tuo väkivallan tuhoisa tulos.

Jeesuksen voitto on meidän turvamme

Jeesuksen toiminnan alussa myös häntä kiusattiin antautumaan Saatanan houkutuksiin, luopumaan omasta kutsumuksestaan. Hän ei kuitenkaan langennut vaan voitti kiusaukset. Saatana kohtasi voittajansa. Elämä voitti, kun Jeesus jatkoi Vapahtajan työtään, niin hän ei suostunut halpoihin ratkaisuihin eikä iankaikkisen valtansa väärinkäytöksiin, vaan alistui sille tielle, joka lopulta vei kärsimyksiin, tuskaan ja Golgatan ristin kuolemaan.

Mutta tuolla teollaan Jeesus sovitti koko maailman. Hän otti kantaakseen meidän kaikkien kaikki syntimme, rikkomuksemme, puutteemme ja ahdistuksemme. Ne naulittiin hänen persoonassaan Golgatan ristille. Näin maailmamme on lunastettu vapaaksi synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Pyhän kasteen kautta olemme liitetyt Vapahtajamme täytettyyn sovintotyöhön ja meillä on rauha ja turvallisuus Jumalan lapsina, kun saamme elää Jumalan Pojan täydellisen pelastustyön varassa.

Vielä emme ole päässeet taivaaseen. Vielä elämme tässä maailmassa. Vielä kärsimys on ihmiskunnan osana aina siihen asti, kunnes Jeesus tulee kirkkaudessaan ja kunniassaan ja asettaa kaikki kohdalleen. Vasta silloin syntiinlankeemuksen alaisuus lopullisesti tulee kukistetuksi ja saamme käydä uuden maan ja uusien taivaitten iki-iloon. Vasta silloin rakkaus puhkeaa täyteen voimaansa eikä minkäänlainen vaiva meitä enää kohtaa.

Ensimmäinen lukukappale toisen vuosikerran teksti

1. Moos. 4: 3-10

Kerran Kain toi Herralle uhrilahjaksi maan satoa, ja Abel toi lampaidensa esikoiskaritsoja ja niiden rasvaa. Herra katsoi suopeasti Abeliin ja hänen uhriinsa, mutta Kainin ja hänen uhrinsa puoleen hän ei katsonut. Silloin Kain suuttui kovin ja hänen katseensa synkistyi. Herra kysyi Kainilta: ”Miksi sinä suutuit ja katselet synkkänä maahan? Jos teet oikein, voit kohottaa katseesi, mutta jos et tee, on synti ovella vaanimassa. Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa.”
Kain sanoi veljelleen Abelille: ”Lähde mukaani.” Mutta kun he olivat kulkeneet jonkin matkaa, Kain kävi veljensä Abelin kimppuun ja tappoi hänet. Silloin Herra kysyi Kainilta: ”Missä on veljesi Abel?” Kain vastasi: ”En tiedä. Olenko minä veljeni vartija?” Herra sanoi: ”Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta?”

  1. Kosti

    ”Kuka langetti ihmisen, ja kuka hänet lunasti? “Sinä” on se, joka lankesi yrittäessään tulla Korkeimman vertaiseksi, uskotellen samaa myös meille. ”

    Jos tarkoitat ”Sinä” sanalla Eevaa, tai minua, tai naisia yleensä, niin kannattaa muistaa, että yhtään ’Ihmisen poikaa’ ei synny ilman naisia. Koko ihmiskunta kuolee pois.

    Jumala ei ole ihminen, enkä minä en ole Hänestä ihmistä tekemässäkään, vaan Sinä.
    MInulle sinä olet se ”Sinä.” Ihminen tulee sinuksi vasta suhteessa toiseen ihmiseen .

    • Tarja

      Vanha kristillinen perinne kertoo Mariasta myös sillä tavoin, että naisena hän teki sen mitä mies ei voi tehdä: Hän synnytti Jeesuksen, maailman Vapahtajan. Koska Jumalan Poika on jo ikuisuudesta ennen aikojen alkua ollut Jumala, nyt on Jumala ja tulee olemaan Jumala iankaikkisesti, niin Maria, nainen, on siis Jumalan äiti. Jeesuksen inhimillinen luonto on Marian, äidin, perintöä.

      Tämä perinne tavataan sekä vanhan kirkon isillä että uskonpuhdistiemme teksteissä.

  2. Tarja

    Vaan, kun en tarkoittanut Eevaa enkä myöskään Aadamia. Tämä ”Sinä”, johon viittasin ei ole tästä maailmasta, joka yritti tulla Korkeimman vertaiseksi. Niin se on syvä salaisuus, että Ihmisen Poika on sekä ihminen, että Jumala, kaksi eri luontoa yhdistyneenä samassa persoonassa. Ristillä riippuva ihminen ja Jumala, sovittaen koko ihmiskunnan Hänen kanssaan, josta Hän on iankaikkisuudessa syntynyt myös tänä pääiäisenä.

    • Ilmestyskirja.

      ”Minä, Jeesus lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa.. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa se kirkas kointähti. ” KOINTÄHTI

      Jesaja. Korkeimman veroinen.

      ”2Kuinka olet taivaalta pudonnut,
      sinä kointähti, aamuruskon poika! KOINTÄHTI
      Kuinka olet maahan syösty,
      sinä kansojen kukistaja! ”

      Jesajan kirjoituksen sanotaan olevan pilkkalaulu Baabelin kuninkaan kukistumisesta.
      Mutta miksi Jeesus sanoo olevansa KOINTÄHTI. Onko merkitys muuttunut ?
      Jos on, niin miksi?

    • Tarja

      Kukin teksti on luettava omassa ympäristössään. Jos näin ei tee, niin sekottaa eri ympäristöjen merkitykset ja tuloksena on sekasotku.

      Kointähti tarkoittaa aamun koittoa ilmoittava tähti. Sellainen joka tulee taivaanrannan takaa näkyviin juuri ennen aamun aukeamista.

      Viittaamassasi Jesajan kirjan kohdassa se tarkoittaa ylpistynyttä ja Jumalaa vastaan noussutta mahtia, joka kuvittelee olevansa yhtä suuri ja mahtava kuin itse Jumala.

      Sen sijaan Ilmestyskirjassa se tarkoittaa Jeesusta joka tulee takaisin täydessä voimassaan ja kunniassaan.

      Otan tähän kaikki ne neljä kohtaa joissa kointähti esiintyy 1933/38 käännöksessä

      Jobin kirjassa yö jää päälle eikä aamua tule. Sana on siis lähes synonyymi aamunkoitto sanan kanssa.

      Job:
      3:9 Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,

      Jesajan kirjassa tuomitaan sortajavalta, joka on noussut Jumalan kansaa vastaan ja tästä sitten on yhdessä muutaman muun kohdan kanssa tullut eräänlainen Saatanan kapinan ilmaus ja esikuva.

      Jesaja:
      14:12 Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä kointähti, aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!

      2 Pietarin kirjeessä puolestaan puhutaan siitä, miten usko tulee kuulemisesta ja kuulemisen edellytyksenä on Jumalan sana. Tekstiyhteys kehottaa tarkkaavaisesti kuulemaan Jumalan sanan saarnaa ja myös vastaanottamaan Jumalan puhuttelun.

      2.Pietarin kirje:
      1:19 Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.

      Ilmestyskirjassa ensimmäisessä kohdassa puhutaan kristityn valoisasta tulevaisuudesta Jumalan kansan jäsenenä ja Jumalan lapsena. Jumalan omille taivaan ilo odottaa meitä tämän elämän jälkeen.
      Toisessa kohdassa kerrotaan että Jeesus itse on hän, joka antaa meille elämän ja tulevaisuuden. Hänessä Jumalan valoisa päivä tulee meidänkin elämäämme.

      Ilmestyskirja:
      2:28 ja minä annan hänelle kointähden.
      22:16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti.”

    • Kointähti helel sachar on Venus planeetta, valonkantaja eli LUCIFER joka nousee aamutaivaalle juuri ennen Aurinkoa, se on siis auringon ’sanasaattaja’. Siksi Pietarikin käskee ihmisä sytyttää tämän phosporoksen eli Valonkantajan sydämeensä ja siksi Jeesus sanoo se olevansa.
      Kristikuntaa vaan on Vulgatan käännöksen tulkintakömmähdyksen pauloissa

  3. Koska tässä on useammankin kerran tullut esille Kristuksen kahteen luontoon liittyvät kysymykset niin otanpa tähän esille tekstin, jossa kiteytyy vanhan kirkon yli puolen vuosituhannen uutteran työskentelyt tulokset kristologisten kysymysten parissa.

    Athanasioksen tunnustus areiolaisuutta vastaan

    Sen, joka tahtoo pelastua, on ennen kaikkea pysyttävä yhteisessä kristillisessä uskossa. Sitä on noudatettava kokonaisuudessaan ja väärentämättä. Joka ei niin tee, joutuu epäilemättä iankaikkiseen kadotukseen.
    Yhteinen kristillinen usko on tämä: Me palvomme yhtä Jumalaa, joka on kolminainen, ja kolminaisuutta, joka on yksi Jumala, persoonia toisiinsa sekoittamatta ja jumalallista olemusta hajottamatta.

    Isällä on oma persoonansa, Pojalla oma ja Pyhällä Hengellä oma,
    mutta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen jumaluus on yksi, yhtäläinen on heidän kunniansa ja yhtä ikuinen heidän majesteettisuutensa.

    Sellainen kuin on Isä, sellainen on myös Poika ja Pyhä Henki: Isä on luomaton, Poika on luomaton ja Pyhä Henki on luomaton.

    Isä on ääretön, Poika on ääretön ja Pyhä Henki on ääretön.

    Isä on ikuinen, Poika on ikuinen ja Pyhä Henki on ikuinen, eikä kuitenkaan ole kolmea ikuista, vaan yksi ikuinen, niin kuin ei myöskään ole kolmea luomatonta eikä kolmea ääretöntä, vaan yksi luomaton ja yksi ääretön.

    Samoin on Isä kaikkivaltias, Poika kaikkivaltias ja Pyhä Henki kaikkivaltias, eikä kuitenkaan ole kolmea kaikkivaltiasta, vaan yksi kaikkivaltias.

    Samoin Isä on Jumala, Poika on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala, eikä kuitenkaan ole kolmea Jumalaa, vaan yksi Jumala. Samoin Isä on Herra, Poika on Herra ja Pyhä Henki on Herra, eikä kuitenkaan ole kolmea Herraa, vaan yksi Herra.

    Niin kuin kristillinen totuus vaatii meitä tunnustamaan kunkin persoonan erikseen Jumalaksi ja Herraksi, samoin yhteinen kristillinen usko kieltää meitä puhumasta kolmesta Jumalasta tai Herrasta.

    Isää ei kukaan ole tehnyt, luonut eikä synnyttänyt. Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt.

    Pyhä Henki on lähtöisin Isästä ja Pojasta, häntä ei ole tehty eikä luotu eikä hän ole syntynyt, vaan hän lähtee. Isä on siis yksi, ei ole kolmea Isää, Poika on yksi, ei ole kolmea Poikaa, Pyhä Henki on yksi, ei ole kolmea Pyhää Henkeä.

    Tässä kolminaisuudessa ei ole mitään aikaisempaa eikä myöhempää, ei mitään suurempaa eikä pienempää, vaan kaikki kolme persoonaa ovat yhtä ikuisia ja keskenään samanarvoisia, näin on siis palvottava niin kuin on sanottu – kolminaisuutta joka on yksi, ja ykseyttä joka on kolminaisuus.

    Sen joka tahtoo pelastua, on siis ajateltava kolminaisuudesta näin.

    Saavuttaaksemme iankaikkisen pelastuksen meidän on kuitenkin myös vakaasti uskottava, että meidän Herramme Jeesus Kristus on tullut ihmiseksi.

    Oikea oppi on tämä: Me uskomme ja tunnustamme, että meidän Herramme Jeesus Kristus on Jumalan Poika, Yhtä lailla Jumala ja ihminen:

    Isän luonnosta ennen aikojen alkua syntyneenä hän on Jumala, äidin luonnosta ajassa syntyneenä hän on ihminen. Hän on täysi Jumala, ja täysi ihminen järjellisine sieluineen ja ihmisruumiineen.

    Jumaluudessaan hän on samanarvoinen kuin Isä, ihmisyydessään vähäarvoisempi kuin Isä.

    Vaikka hän on Jumala ja ihminen, ei kuitenkaan ole kahta Kristusta, vaan yksi.

    Yhdeksi hän ei ole tullut siten, että jumaluus olisi muuttunut ihmisyydeksi, vaan siten, että Jumala on omaksunut ihmisyyden.

    Yksi hän ei ole sen vuoksi, että luonnot olisivat sekoittuneet toisiinsa, vaan siksi, että hän on yksi persoona. Sillä niin kuin järjellinen sielu ja ruumis yhdessä ovat yksi ihminen, niin Jumala ja ihminen ovat yksi Kristus.

    Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista,

    astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen.

    Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua.

  4. Matias

    ”Tämä on yhteinen kristillinen oppi. Se joka ei usko sitä vakaasti ja vahvasti, ei voi pelastua. ”

    Pelastus mistä, helvetistäkö ? Sellaista ei alussa luotu. Ehkä helvetin pelko on jo rangaistus sinänsä, jos ajatellaan Jumalan ominaisuuksia, kuten ennaltamääräämääminen.

    • Tarja

      Helvetti on luotu Saatanan lopulliseksi tuhoksi. Sen loppuna on ikuinen tuli. Valiettavasti sen mukana myös kaikki sen seuraajat saavat saman kohtalon. Kun eläin kuolee niin sen yksittäinen elinkin kuolee, ellei sitä ole otettu erilleen tuosta kuolevasta eläimestä ja pantu uuteen elinympäristöön tai jos oksa irrotetaan puusta niin sekin kuolee ellei sitä oksasteta uuteen puuhun. (vrt tuottava oksa kestävään juureen omenapuussa)
      Huomaa ettei kansanuskomuksen ajatus siitä että Perkele muka hallitsisi helvetissä pidä paikkaansa, vaan Jumala on valmistanut helvetin, jotta pahan valta kerran loppuisi, täydellisesti ja lopullisesti. Niin kuin tuli tuhoaa kevään roskat, niin myös helvetti on pahan loppu ja jotta taivas voi olla iankaikkinen taivas niin helvetinkin on oltava loputon. Paha ei enää pääse vaikuttamaan, kun se on lopullisesti ja täydellisesti voitettu.

  5. Matias
    ” Poika on yksin Isästä, häntä ei ole tehty eikä luotu, vaan hän on syntynyt. ”

    Tämä perustuu vanhaan käsitykseen siitä, että vain poikalapsi on Isästä, ja tyttäret vain äidistä. Ikäänkuin Tyttären syntymä ei vaatisi miestä ollenkaan, vaan heitä pullahtelee vain naisesta, ikäänkuin milloin sattuu. Poikalapsi oli tästä syystä arvokas, koska oli miehestä, isästä. Se Y-kromosomi.

    Lisäksi uskottiin, että poikalapsi kasvaa kohdun oikealla puolella, ja tyttö vasemmalla puolella.

    Jos ajatellaan teoriassa , että nainen tulisi raskaaksi ns. neitseellisesti, eli ilman miestä, hän voisi saada vain tyttäriä, ei poikia.

    • Tarja

      Ennaltamäärääminen oikein ymmärrettynä on suuri lohdutuksen aihe: Minun uskoni ja toivoni ei ole minun vajavaisten toimintojeni varassa, vaan jo ennen aikojen alkua Jumala on valinnut minut olemaan hänen armonsa perillinen ja tiedän että hänen lupauksensa on voimassa myös minun elämässäni. Saan siis heittää menemään kaikki turhat murheet ja turhat epäröinnit ja sen sijaan täysin vapautuneesti tarvautua Jumalamme hyvyyteen ja laupeuteen.

      Sen sijaan väärin ymmärrettynä predestinaatio on erittäin tuhoisa voima, miksi toimia oikein jos kerran kaikki on ennalta määrätty, miten voin vapautua elämän kurjuudesta, kun kerran kaikki on ennalta määrätty, miten välttää helvetin tuli jos kerran kaikki on ennalta määrättyä jne.

      Jotta oikea käyttö ja uskovan suuri lohdustus pääsisi esille, ennaltamääräystä on katsottava Jumalan sanan valossa, jotta armon avaruus ja vapautuneisuus voisi kasvaa ja pääsisi tulemaan elämän voimaksi.

      Tässä tunnustuskirjojemme tekstiä aiheesta.

      http://tunnustuskirjat.fi/yo/t11.html

    • Tarja

      Uskontunnustuksen poika -sana kuvaa mainitsemassasi kohdassa sitä, että Jeesus on olemukseltaan yhtä lailla Jumala kuin Taivaan Isä.
      Heprean ben -sanaa käytetään myös olemuksen kuvauksena, esim. kipinä on tulen poika, eli sii kipinä on samaa palavaa ainesta kuin muukin tuli.

      Muutoin osa noista mies-nainen pohdiskeluista on sellaista ettei sillä ole mitään osuutta uskontunnustusten muotoilussa vaan ne ovat ihmisten erilaisten roolien ja elämäntilanteitten problematiikkaa, jolla sinänsä ei pelastuksen kannalta ole mitään merkitystä. Jumalan sanan näkökulmassa ei Jumalan lapseudessa ole mitään eroa miehen tai naisen välillä:

      Galatalaiskirje:
      3:28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

  6. Matias

    Minä katson juuri sanan valossa, mutta te ette hyväksy sitä, vaan teillä kirkon tunnustukset kainalosauvoina. Latinalaiset ja saksalaiset tunnustukset. Minulla ei ole, katselen vain sanoja ja lauseíta ja pohdin niiden merkitystä. Voin lukea raamattua neutraalisti, kiihkoilematta. Minä pidän tästä kirjasta, sen tarinoista ja varsinkin kansasta, johon olen suorastaan rakastunut.

    Minä en tunnusta mitään, mitä en ole tehnyt. Tunnustakoon ne jotka ovat tehneet. Minä en ole syyllinen. Etsin vain totuutta, tosiasioita, tiedon valossa.

    Tieto on valo, ja tietämättömyys on pimeys.
    ”Kärsimys on suurin paha, ja Ilo on suurin hyvä. ”

    Minulla ei ole ikuisen helvetin pelkoa. Uskon sulautuvani Luonnon kiertokulkuun, kun aika koittaa ja olen täysin sinut sen asian kanssa. Olen myös täysin sinut sen asian kanssa, että katoan, mitä väliä, en minä ole tärkeä ihminen.
    Miksi minun pitäisi elää ikuisesti? Se liian pitkä aika. Ei itseasiassa aika ollenkaan. Minä jätän tuonpuoleisen kokonaan Jumala huomaan. Käyttäköön Hän minun tai olkoon käyttämättä, jos olen vääränlainen.

    Olen kiitollinen siitä, että olen saanut syntyä Suomeen ja kaiken lisäksi saanut elää Rauhan ajassa. Hyvin kiitollinen . Miksi toivoisin enempää.

    • Tarja

      On hyvä noudattaa tuota periaatetta, että asioita tarkastellaan sanan valossa.

      Nyt vain on niin että kristikunta on jo parin vuosituhannen aikana katsonut asioita sanan valossa ja tutkinut syvällisesti Jumalan sanan jokaista sanaa, jopa kirjainta. Näin ollen kristikunnan perinne on tuonut esiin paljon sellaista, mikä ilman aikaisemman tutkimuksen näkemiä tuloksia jäisi piiloon tai tulisi väärinkäsitetyksi on tuotu esiin.

      Kuuluisa, jopa kulunut, sanonta on ettei kannata keksiä uudelleen pyörää. On siis mielekkäämpää mennä aikaisempien tutkistelujen tuloksena syntyneistä havainnoista eteenpäin ja kurottautua tulevaisuutta kohti avoimin mielin.

      Jotenkin vaikuttaa että kuvitelmasi latinalaisten ja saksalaisten kainalosauvojen muka näkökulmaa rajoittavista kainalosauvoista on todella suppeaa katsomusta edustava kuvitelma.

      Esimerkiksi olen Vanhan testamentin käyttöä varten aikoinaan lukenut alkukielten heprean ja aramean lisäksi akkadia, sumeria, käyttänyt joissakin valituissa kohdin myös muinaista heetin kieltä, ugaritin kielisiä lauselmia sekä muinaisen egyptin sekä myöhemmän koptin kielisiä yksittäisiä tekstejä tärkeimpien kohtien tutkistelussa, samalla tavalla kuin olen islamin ja kristinuskon välisiä kysymyksiä esitellessäni lukenut Koraanin arabiankielisten lauseiden takaa vanhojen kreikkalaisten kirkkoisien lauselmien kreikkalaisia lauseita.

      Kreikkaa olen lukenut vanhimmista piirtokirjoituksista nykyaikaisiin kirjoihin. Olen jopa joskus antanut yksityisopetusta jollekulle, eräskin klassisen kreikan opetettavani oli äidinkieleltään kreikankielinen.

      Toiset ovat omalta puoleltaan tutkineet jotain muuta. Arvostan heitä heidän oman kompetenssinsa alueen hyvin hallitsevina. Kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta olen päätynyt hyvin toisenlaiseen kuvaan kuin, mitä puheenvuorossasi esität, teologiamme pätevyydestä ja tutkimustuolosten oikeellisuudesta, sekä syvyydestä että laajuudesta.

  7. Matias

    ”Sen sijaan väärin ymmärrettynä predestinaatio on erittäin tuhoisa voima, miksi toimia oikein jos kerran kaikki on ennalta määrätty, miten voin vapautua elämän kurjuudesta, kun kerran kaikki on ennalta määrätty, miten välttää helvetin tuli jos kerran kaikki on ennalta määrättyä jne. ”

    En minä ole keksinyt sanaa ” ennaltamäärääminen” se löytyy Apostolien teoista. Teidän omasta opista.
    Sen mukaan Jumala oli ennalta määrännyt, että hänen Voideltunsa piti kärsimän.

  8. Augustinus

    ”Augustinuksen äiti oli seurannut häntä Milanoon, ja Augustinus antoi hänelle luvan järjestää avioliitto, jonka seurauksena hän jätti jalkavaimonsa.

    Hänen täytyi kuitenkin odottaa kaksi vuotta, ennen kuin hänen morsiamensa tulisi sopivaan ikään (Roomassa tyttöjen avioitumisikäraja oli 12 vuotta[9]), ja tuona aikana hän oli jonkun toisen naisen kanssa. Tuohon aikaan Augustinus esitti tunnetun rukouksensa: ”Da mihi castitatem et continentiam, sed noli modo” – ”Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä”. ” 🙂

    Voi Pyhä Isä.

    ”Nuorempana Augustinus halveksi äitinsä uskoa ”akkojen taruna”. Äidillä oli kuitenkin suuri vaikutus hänen hengelliseen kehitykseensä ja myöhempään uskoontuloonsa. ”

    Voi pyhä äiti.

    ”Augustinuksella oli myös merkittäviä perusteluja kristillisten arvojen levittämiselle maan päällä. Vaikka hänellä olikin teologisena filosofina hyvä tarkoitus, hänen kirjoituksiaan ja niiden tulkintoja on myöhemmin käytetty etsittäessä syytä ja oikeutusta ristiretkille, noitavainoille ja kirjarovioille. Erityisesti donatolaiskiistassa Augustinus asettui kannattamaan valtiovallan puuttumista uskonnollisten kiistojen ratkaisuun. ”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Augustinus

    Otteet ovat täysin tarkoitushakuisia, myönnän.

    • Tarja

      Kieltämättä tarkoitushakuisia.

      Oletko ajatellut että ideaalit pitää vertailussa panna ideaaleja vastaan ja elämän realiteettien kuvaus toisia elämän realiteetteja vastaan.

      Kun panemme realiteetit toisiaan vastaan, niin tässä muutama esimerkki:

      Mao miljoonia kuolleita omien aatteittensa takia, Stalin sanoin, Puneisen khmerit samoin, kaikki ateismin hedelmiä; 1½ miljoonaa armenialaista Turkissa, Indonesian puoli miljoonaa kuollutta islamilaisessa yhteisössä jne.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25