On kysytty, miten kirkko reagoi Ukrainan tapahtumiin ja ylipäätään kansainvälisen ilmaston viileämpiin tuuliin. Voisi sanoa, että toistaiseksi varovaisesti.
Kirkolta kuitenkin odotetaan rauhan ajatuksia ja toivon vahvistamista, niin lähellä kuin kauempanakin olevien ihmisten rinnalla kulkemista. Oma lukunsa on, että Ukrainan tapahtumat koskettavat Eurooppaa ja pääosin kristittyjä maita. Siitä ei saa uskontojen välistä kysymystä.
Ukrainakeskustelussa on haettu vertailukohtia historiasta ja arvuuteltu tulevia tapahtumia. On tunnettu myötätuntoa, mutta myös ahdistusta ja pelkoa.
Monissa seurakunnissa Ukrainan tilanteen puolesta on jo rukoiltu. Viime pyhänä seurakuntia koko Suomessa kutsuttiin rukoilemaan messussa Ukrainan ja siellä asuvien puolesta. Monessa kirkossa se toteutui, mutta tuskin kaikissa.
Rukoilemisen tarve ei ole vielä poistunut. Yhteiseen esirukoukseen voi liittää myös Syyrian tilanteen ja muut maailman kriisipesäkkeet.
Espoossa pohdittiin pari viikkoa sitten kirkon asemaa ja tehtäviä muuttuvassa yhteiskunnassa. Maailmanpolitiikan ja talouden epävarmuuden todettiin tuovan kirkolle uusia tehtäviä. Yhteiskunnan huolenpito ihmisistä on vaarassa ja vanhuksia uhkaa unohtaminen. Kunnat korostavat yhä enemmän ihmisten omaa vastuuta omasta ja omaistensa hyvinvoinnista.
Tämä korostaa kirkon diakoniatyön merkitystä.
Kirkon on elettävä tässä ajassa, ihmisten arjen huolien keskellä. Kirkko ei saa käpertyä oman olemuksensa pohtimiseen, oppiriitoihinsa tai historiaansa. Kristinuskoa eletään todeksi meidän aikanamme.
Ja kristillinen kirkko on maailmanlaajuinen.
”Jumala ei luo uutta tappamalla heikkoja ja vähäisiä.” Evoluution ymmärtäminen vahvimman eloonjäämisenä on vanhentunut. Pikemminkin voidaan puhua sopeutuvimman eloonjäämisestä. Joillakin eläimillä tähän sopeutumiseen kuuluu epäitsekäs lauman heikoimmista huolehtiminen. Inhimillisen moraalin ja etiikan johtaminen evoluutioteorian tulkinnoista on ollut tuhoisaa.
Toisaalta pitää paikkansa, että luonnossa kuolevat useimmiten tavalla tai toisella heikot ja vähäiset. Joillakin lajeilla on valtava määrä jälkeläisiä sen vuoksi, että niistä suurin osa kuolee ennen kasvamistaan lisääntymiskykyisiksi. Luomakunta on Luojan ja hän on näin hyväksi nähnyt, vaikka se on meistä julmaa.
Kuten kirjoitin aikaisemmin, Kuolema, on synnin seuraus, se on raamatun mukaan tullut maailmaan synnin kautta. Luojan ilmoitus on selkeä raamatussa. Tämän raamatun ilmoituksen kieltäminen on nyt vallalla ja se johtaa pois totuudesta. Synti on tässä ongelma, ei Jumalan Sana. Tiede ei ole löytänyt mitään siihen viittaavaa, että Elämää, syntyisi ilman edeltä käyvää, elämää. Edes vähäistä kasvin siementä, ei ihminen saa kasvamaan, jollei ota sen ”elämää” alkuteosta. Ei ole mitään viitteitä siitä, että maailman lajisto kehittyisi lajista toiseen. Lajin sisällä tapahtuu muutoksia, mutta kuten sanottu, raamatun Sana raukeaa tyhjiin, jos Jumala luo uutta kuoleman kautta. Tätä ei moni nykyisin ymmärrä, mutta se on Totuus.
”Totisesti, totisesti: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää vain yhdeksi jyväksi, mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon.” Raamatun ydinsanoma perustuu siihen, että kuolemasta syntyy uutta elämää.
En ymmärrä, mikä tuossa alkuräjähdyksessä sotii uskoa vastaan?
Ei se ainakaan sitä kiellä, etteikö Jumala olisi luonut kaikkea tyhjästä. Mehän emme tiedä, mitä oli sekunti ennen alkuräjähdystä.
Kun Jumala tekee ja luo, emmekö me voi nähdä siitä jälkiä
luodussa ympäristössä ja uumoilla, kuinka se tapahtui?
Tässä se ongelma juuri onkin, sillä jos teemme opin siitä mistä emme tiedä, kuten sekulaari tiede on tehnyt, olemme auttamatta tyhjän päällä. Nyt on kirjoitettu sen tuhannen opusta ja televisio ohjelmat ja oppi rakennelmat maailman synnystä ja elämän järjestyksestä, mitkä perustuvat sanaan: Jos.
Darwin ei ollut suinkaan varma käsityksistään, esitti vain teorian, miten kaikki voisi olla, hän ei ollut alku tälle ajatukselle, vaikka sen monet ottivatkin häneltä, kuin uuden valon, heti ilolla vastaan.
Elämän jatkuva kiertokulku ei ole kuolemaa vaan tämän maailman elämää, jos siemen jonka Jumala on Luonut, tarkoituksen mukaisesti tuottaa hedelmää, kuten on kaiken laita, niin, ei se kuitenkaan muuta tässä maailmassa muotoaan, jos kylvät kasvin siemenen, minkä hyvänsä, niin se tuottaa sen muodon ja olemuksen, minkä Jumala on sille luonut ja kun on vielä niin, että tuota kasvia ei saa elämään, kuin Jumala, me voimme risteyttää monia saman lajin kasveja, kuten eläintenkin, mutta siihen se loppuu. Lajien välistä muutosta ei ole todistettu ja se juuri on se harha, mitä syötetään.
Tässä on selvä ero, kun puhutaan ruumiin kuolemasta, joka päätyy matojen ruuaksi, kun taas puhutaan ”kuolemasta”, joka on ero Luojasta, sillä me olemme Hänestä lähtöisin. Me olemme elävä sielu, kuten raamattu asian ilmaisee.
Miten käy ihmisen kuolemassa? Olemme tässä kaikki uskon varassa, uskommeko, siis sen, että, nousemme kaikki ylös kuten raamattu opettaa, mutta miten me muutumme? Onko niin, että ruumis muuttuu maaksi jälleen ja sielu menee Luojan tykö, jonka sen on antanutkin, vai raukeaako kaikki tyhjään? Totuus, ei ole, kuten ihminen ajattelee, milloin mitäkin, on olemassa, yksi ja pysyvä Totuus, siitä minä puhun.
Tiedän, että Elämä on enemmän kuin tämä näkyvä maailma, mutta kuten sanottua, mitä se lopulta on, sitä en tiedä? Uskon ja tiedän, että jokaiselle tulee eteen hetki, jolloin saamme nähdä Luojan ja monelle yllätys voi olla aikamoinen. Aineettoman olemuksen näkyminen on kuin aineeton ajatus, se kulkee missä tahtoo, sen tuntee, mutta se ei näy, järki ei sitä voi ottaa vastaan, koska sitä ei voi todistaa, niinpä olemme uskon varassa, tässä ajassa aina. Mutta kun aika loppuu, eikä aikaa enää ole, silloin kaikki mikä nyt näkyy menettää merkityksensä.
Halusin vain antaa raamatulliselle ajatukselle sijaa ja kuten sanoin, en usko kehitys oppiin. Se on mielestäni ja myös raamatullisesti sokaiseva valhe.
En mene helpolla myöntämään, että olisi kiistänyt Jumalan merkitystä Luojana
Ismo, kiitos erinomaisista kommenteista. On hienoa, kun meillä on Pyhä Raamattu, jossa on Jumalasta ja luomakunnasta riittävästi selkeästi kirjoitettuna. Monet kumartavat ateistista evoluutio-oppia ja samalla hylkäävät Jumalan. Vaarana on, että evoluutio-oppista tulee jumala, jota aletaan kunnioittamaan.
Kristuksen oppiin ei kuulu alkuräjähdys- tai evoluutiohömppä. Jumala on luonut kaiken Sanallaan. Messussa tunnustamme yhteisen kristillisen uskon, jossa yksi osa on ylistää Jumalaa, taivaan ja maan Luojaa. Katekismusta ja Raamattua lukemaan, niin ei tarvitse lähteä seuraamaa erilaisia eksytyksiä.
”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän niitä laskea, niitä on enemmän kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.” Uskon, että teoriat alkuräjähdyksestä ja lajien synnystä ovat niin lähellä totuutta kuin inhimilliselle tieteelle nyt on mahdollista. Silti ne ovat vain Jumalan ylivertaisten suunnitelmien arvailua. Ei ole mitään syytä pitää antiikin maailmankuvan omanneiden Raamatun kirjoittajien arvauksia yhtään parempina. Ilmoitus Jumalasta on tämän kaltaisissa lauseissa: ”Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.”
Ylivertaisia, ovat tosiaan Luojan teot, meidän niitä täysin käsittää. Siksi voimme hyvin luottavaisin mielin, ottaa vastaan ja uskoa Jumalan ilmoituksen ja pysyä siinä.
Aikojen saatossa on kuitenkin aina käynyt niin, että asioita paljon tutkineet ovat löytäneet yhä syvempiä merkityksiä ja todisteita jostain, jota monet tiedemiehetkin ovat ruvenneet kutsumaan Luojaksi. Tutkiminen ja totuuden etsiminen on tärkeää, mutta jos lähtökohtaisesti kielletään Luojan olemassa olo, kuljetaan kohti pimeyttä.
Vakavasti ja varoittaen kuitenkin suhtaudun itse siihen ns. varmaan esiintymiseen, millä ateistit ynm. muut Jumalan vastustajat uskoaan puolustavat. Heille kehitys oppi ja evoluutio, ovat kuin kiveen kirjoitettu totuus, jolla puolustavat ihmiskunnan vääryyttä. Kuinka paljon tuo lähes fanaattinen kehitysoppi teoria on saanut pahaa aikaan, kun Jumalan Sanaa turhennetaan, kehitysoppiin vedoten. Jumalan olemassa olon, kieltävä ateismi vetoaa, juuri kehitys oppiin ja siitä juontavaan ihmiskuvaan ja maailman käsitykseen. Näemme ympärillämme miten sen vaikutukset ovat jo sokaisseet kaikki pienistä suuriin.
Jos olemmekin ruumiillisesti maasta otettuja alkuaineita, niin emme kuitenkaan palvo niitä, ynm. alkeisvoimia, vaan Jumalaa, joka on kaiken takana.
Mitä tästä uskommekin, niin muistammehan kuitenkin, että raamattu sanoo selvästi, että Jumala on Henki joka vaikuttaa Voimallaan. Jumala on myös persoona, eikä niin, kuin monet opettavat, että Jumala olisi vain, joku alkuvoima. Isä, Poika ja Pyhä Henki todistava samaa. Lihaksi tullut Jumala on Totinen ja vakaa, siinä ei ole muutoksen häivää. Se on varma ja luja.
”Minun puheeni ja saarnani ei ollut kiehtovia viisauden sanoja, vaan Hengen ja voiman osoittamista, ettei teidän uskonne perustuisi ihmisten viisauteen, vaan Jumalan voimaan.
Kuitenkin me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat,
vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut-sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet-
vaan, niinkuin kirjoitettu on: ”mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat”.
Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.” 1.Kor.2:4-11
Kiitos Ismo. Näin on. Jumalan sanaa Pyhää Raamattua on hyvä pitää esillä, koska maailmasta ei totuutta löydy.
”Heille kehitysoppi ja evoluutio, ovat kuin kiveen kirjoitettu totuus, jolla puolustavat ihmiskunnan vääryyttä.” Tällaisella ei ole mitään tekemistä tieteellisen ajattelun kanssa. Tiedemiehet pyrkivät joko kehittämään tai kumoamaan edeltäjiensä löytöjä. Tieto lisääntyy epäilemällä ja hakemalla uusia näkökulmia. ’Kiveen kirjoitetut totuudet’ ovat vallankäyttäjien työkaluja.
Adolf Hitler omisti Mein Kampfinsa oppi-isälleen Charles Robert Darwinille.
Tuo asia piti tarkistaa. A. H. omisti teoksensa Taisteluni Dietrich Eckartille.
Taattu valinta oli tämäkin Dietrich Eckart. Darwinismi oli Hitlerin toiminnan runko; abortti, eutanasia ja muut puhdistukset auttoivat puhdasrotuisuuden saavuttamisessa.
Antti Heikkilä eutanasiasta: “Aktion T4 oli natsien eutanasiaprojekti, joka alkoi vastasyntyneistä lapsista. Kätilöt ja lääkärit määrättiin ilmoittamaan viranomaisille kaikki aina kolmivuotiaisiin asti, jotka osoittivat merkkejä henkisestä tai fyysisestä kehityshäiriöstä tai muusta vaivasta, jotka valtakunnan terveysministeriö oli määritellyt. Sitten T4 saatettiin koskemaan myös kaikkia kehitysvammaisia, raajarikkoja, kroonisia mielisairaita ja vihreille muistutukseksi myös homoseksuaaleja”.
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. (Hepr. 11:3)
Jumala on Pojan kautta maailman luonut. (Hepr. 1:2)
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä. (Ps. 33:6)
Martti arvostan tiedettä ja historian tutkimusta kovasti, mutta tarkoitin niitä, jotka tieteen varjolla pyrkivät kumoamaan, Jumalan olemassa olon. Ymmärrän ”epäilyn” ajatuksena, mutta jos epäilystä tulee itse tarkoitus, kuten eksegetiikassa on vähän käynyt, niin viisaudesta on tullut tyhmyyttä.
Kun Jeesus sanoo:
”Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa. ” Matt.12:30
On ihmisen työnä ja tehtävänä, mikä hyvänsä, niin kaikki koituu lopulta niiden parhaaksi, jotka ovat Totuuden puolesta. Virheet ovat hyvä opettaja, ”etsinnässä” mutta kun löydät Totuuden, niin etsintä on päättynyt.
Ihmistä kuvaa, hyvin sanonta. ”Etsii, etsii, vaan ei soisi löytävän” Moni tunnustautuukin Jumalan etsijäksi ja piiloutuu tuon taakse, ettei vain tulisi itse löydetyksi. Jumala on jokaista lähellä kaiken aikaa.
Ihminen, niin viisas kun onkin ja kuitenkaan, ei näe mitä saa aikaan yksi väärä oikeamielisten joukossa. Kuka voi muuttaa suoraksi sen, minkä Jumala on vääräksi tehnyt?
Tiede, ei voi olla itsensä objekti, vaan se toimii vain näkijänä oletetun kokemuksen kautta, eli tieteen näkökulma on subjektiivinen, aina katsantokannasta riippuen. Tiede voi tutkia sille annetun objektin vain jos sitä itseään koskee samat tutkimuksen säännöt. Onko tiede vapaa käsitteistä? Sen tulisi olla, mutta kuten tiedämme, se ei voi. Tiede ei ole itsensä ulkopuolella, vaan sisäpuolella.
”Tämänkin minä tulin näkemään viisaudeksi auringon alla, ja se oli minusta suuri:
Oli pieni kaupunki ja siinä miehiä vähän. Ja suuri kuningas tuli sitä vastaan, saarsi sen ja rakensi sitä vastaan suuria piiritystorneja.
Mutta siellä oli köyhä, viisas mies, ja hän pelasti kaupungin viisaudellaan. Mutta ei kukaan ihminen muistanut sitä köyhää miestä.
Niin minä sanoin: Viisaus on parempi kuin voima, mutta köyhän viisautta halveksitaan, eikä hänen sanojansa kuulla.
Viisaitten sanat, hiljaisuudessa kuullut, ovat paremmat kuin tyhmäin päämiehen huuto. Viisaus on parempi kuin sota-aseet, mutta yksi ainoa syntinen saattaa hukkaan paljon hyvää. Saarn.9:13-18
Jeesus etsii sairaita, eksyneitä ja löytää. Jumala parantaa ainoastaan sairaita. Jumala vanhurskauttaa ainoastaan syntisiä. Jumala luo tyhjästä. Jumala nujertaa omavanhurskaan, jotta saisi vanhurskauttaa hänet.
Sieltä kulkiessaan ohi Jeesus näki miehen, jonka nimi oli Matteus, istumassa tulliasemalla ja sanoi hänelle: ”Seuraa minua.” Niin tämä nousi ja seurasi häntä. Ja kun hän aterioi hänen kodissaan, niin katso, tuli monta publikaania ja syntistä, ja he aterioivat Jeesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa. Ja kun fariseukset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsilleen: ”Miksi teidän opettajanne syö publikaanien ja syntisten kanssa?” Mutta kun Jeesus sen kuuli, sanoi hän: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria.’ Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9:9-13)
Juuri näin Juha. Synti on se sairaus, joka ”asuu” ihmisessä, kuten Paavali sanoo:
”Niin en nyt enää tee sitä minä, vaan synti, joka minussa asuu” Room.7:17 Tässä Paavali puhuu Kristittynä, Jeesuksen parantamana.
Tämä synti on se mikä tarvitsee parantajaa (pois ottajaa). Jeesus on meidän syntiemme sovittaja ja parantaja, joka kasteen pesussa pestään pois, ja tilalle tulee Pyhä Henki. ja tästä Paavali taas sanoo:
”Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.”
Jeesus etsii kenen saisi parantaa, kuten kirjoitit. Tarkoittaa syntisiä, sillä, ne jotka eivät tunne sairauttaan, eivät tarvitse myöskään parantajaa. Se on sokeus, että ihminen on itsessään hyvä ja onpa vielä niitäkin, jotka opettavat, että syntiä ei oikeasti ole.
Maailma on suuri sairaala, mutta kaikki eivät usko olevansa avun tarpeessa. Ihminen luottaa omiin voimiinsa ja halveksii, vielä niitä heikkoja, jotka ovat täällä synnin tähden sortuneet moneen.
Laupeutta, Armoa ja anteeksiantoa Hän tuli tuomaan, meidän Herramme on itse Armo, sillä kerran pestyään meidät, Hän ei lue meille enää meidän rikkomuksia, vaan ne on pesty Hänen uhri verellään, sillä syntinen uhri, jonka me tarjoamme omina tekoinamme ei kelpaa, kuten ei kelvannut Kainin uhri, sillä Jumala oli sanonut itse, mikä on kelpaava uhri, mutta Kain toi kättensä teot. Ne eivät kelpaa, vieläkään, vaan Jumala on itse katsonut sopivan uhrin, syntien sovittajaksi, sillä ihmisen ”omat” teot ovat aina synnissä tehtyjä, mutta nyt olemme Kristuksessa.
Samoin kaste, johon meidät on upotettu ja haudattu ja uutena ylös nostettu. Ilman vettä ja verta ei ole sovitusta ja ilman Henkeä, ei ole uutta elämää. Siksi olemme uusi luomus. Vesi, Veri ja Henki pitävät yhtä.
Vielä Bibliasta selkeää Jumalan sanaa:
Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jeesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus. Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat: Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat. Jos me ihmisten todistuksen otamme, niin on Jumalan todistus suurempi; sillä tämä on Jumalan todistus, jonka hän Pojastansa todisti. Joka uskoo Jumalan Pojan päälle, hänellä on todistus itsessänsä: joka ei usko Jumalaa, hän tekee hänen valehteliaksi; sillä ei hän uskonut sitä todistusta, jonka Jumala on Pojastansa todistanut. Ja tämä on se todistus, että Jumala on meille ijankaikkisen elämän antanut, ja se elämä on hänen Pojassansa. Jolla Jumalan Poika on, hänellä on elämä; jolla ei Jumalan Poika ole, ei hänellä ole elämää. (1. Joh. 5:6-12 / Biblia)
”Darwinismi oli Hitlerin toiminnan runko.” Sosiaalidarvinismia ei pidä sotkea Charles Darwinin esittämään evoluutioteoriaan. Luonnossa toimivien lainalaisuuksien soveltaminen yhteiskuntaan on sellaisen herran ajatus kuin Herbert Spencer. Adolf Hitler taas vei Spencerin oppeja omaan suuntaansa vinoon.
Kehitysoppia ei tietääkseni enää hahmoteta niin, että on olemassa kehittymättömiä ja kehittyneempiä lajeja, joiden huippuna on ihminen, luomakunnan kruunu. Tästä seuraa, että ajatus ihmisen kehittämisestä edelleen yli-ihmiseksi, näyttää jokseenkin mielettömältä.
Vahvempi yksilö päättää kuka saa elää. Abortti, eutanasia ja muut murhat eivät kuulu Kristuksen oppiin.
Vahvemmat kuitenkin päättävät heikompien elämästä, vaikka se ei kristillistä olisikaan. Näin asiat vain tuppaavat olemaan. Siksi maailmassa tarvitaan Kristuksen kirkkoa: ”Lakatkaa tekemästä pahaa. Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.”
”Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.” 1.Joh.5:10
Tässä on valtava todistus, jonka Johannes asettaa maailmaan, sillä, joka väittää Kristusta muuksi, kuin minkä Jumala on Pojastaan todistanut, tekee Jumalasta valehtelijan. Jokaiselle voi suositella mietittäväksi mitä tuo oikein tarkoittaa. Mitä tapahtuu, kun Totuus kerran paljastuu kaikille ihmisille? Saatanahan tuon jo tietää ja vapisee, mutta kiljuu vielä vihaansa Jumalaa kohtaan.
Martti, sen mikä on maailmassa vahvaa, sen Jumala on asettanut halvaksi silmissään. Se mitä maailmassa tapahtuu tämän maailman ruhtinaan ehdoilla, tapahtuu usein heikkojen riiston kautta, yrittipä tuo saada Jeesuksenkin kelkkaansa.
Meidän on hyvä olla nöyränä myös tieteen edessä. Tiedemiehet ovat löytäneet monet avut monelle ihmiselle. Tiede ei itsessään ole ongelma, vaan sen agenda, jos, se ei ole puhtaasti tieteellinen. Yleensä tiede tekee myös johto päätöksiä, jotka ovat jonkin asian osoittamista ja näillä on merkitystä siihen miten uskotaan. Siis tiedekin pitäytyy uskossa ja oletuksissa. Näinhän ei tiede saisi tehdä.
Kehitysopin erilaiset ajatus rakennelmat lähtevät jo siitä oletuksesta, että Jumala on Luonut näkyvän maailman jotenkin muuten, kuin miten se meille on ilmoitettu. Ikään kuin se mitä Luomisesta sanotaan, ei olisi totta.
Jospa Jumala ei halua paljastaa meille Luomakunnan salaisuutta? Luther sanoi, että ihminen ei tyydy siihen, mikä on ilmoitettu, vaan haluaa aina tietää juuri sen minkä Jumala on salannut. Miksi? Että saisi olla itse kuten Jumala? Ihmisen on vaikea asettua luodun osaan ja sitä sanotaan raamatussa ylpeydeksi, eikä se ole mikään pikkujuttu, jos ihmistä kutsutaan ylpeäksi, vaan sen merkitys on ”itsensä ylentäjä” jos joku on kapinassa Jumalaa vastaan, niin häntä sanotaan ylpeäksi. Näin sanotaan myös perkeleestä ja hänen enkeleistään, joka puhuu valhetta. ”Nöyryys” taas on alamaisuutta Luojan ilmoitukselle.
Jeesus sanoo perkeleestä: ”Hän on ollut murhaaja alusta asti, ja totuudessa hän ei pysy, koska hänessä ei totuutta ole. Kun hän puhuu, valhetta, niin hän puhuu omaansa, sillä hän on valhettelija ja sen isä.” Joh.8:44
On hyvä että tiede tutkii, mutta moni on uhrannut elämänsä, vain todistaakseen raamatun ilmoituksen harhaksi. Jos ei löydetä haluttuja todisteita, niin uskotellaan, että todisteet, kyllä löytyvät kunhan vain etsitään. Jeesus opetti näistä, valheen lapsista: ”Mutta Aabraham sanoi hänelle: ’Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös’.” Luuk.16:31
Kristittyjä tiedemiehiä on myös ja he ovat maltillisia, mutta he eivät julista kehitysoppia, sanovat vain, että eivät tiedä. Se onkin hyvä lähtökohta tieteelle, sitähän sinäkin varmasti tarkoitat?
”Kehitysopin erilaiset ajatus rakennelmat lähtevät jo siitä oletuksesta, että Jumala on Luonut näkyvän maailman jotenkin muuten, kuin miten se meille on ilmoitettu.” Ei meille ole ilmoitettu sitä, miten Jumala on luonut maailman. Raamatun luomiskertomus ei ole tieteellinen vaan runollinen kuvaus. Kuten mikä tahansa hyvä runous, sekin luo vahvoja mielikuvia, mutta ne ovat ihmismielessä syntyneinä kullakin yksilöllisiä. Raamattu ilmoittaa sen, kuka on luonut maailman ja ihmisen. Se kertoo myös, mikä on ihmisen tehtävä suhteessa luontoon: ”Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. – – – Niin Herra Jumala ajoi ihmisen pois Eedenin puutarhasta ja pani hänet viljelemään maata, josta hänet oli tehty.”
Ismo, kiitos erinomaisesta kommentista. Ajattelen samoin. Siihen ei ole lisättävää.
Martti Pentti, kyllä Raamatussa on riittävän tarkasti kerrottu miten Jumala on maailmankaikkeuden luonut. Minä en usko alkuräjähdykseen tai evoluutioon vaan uskon Jumalaan, joka on luonut taivaan ja maan kuten Pyhässä Raamatussa on kerrottu.