On kysytty, miten kirkko reagoi Ukrainan tapahtumiin ja ylipäätään kansainvälisen ilmaston viileämpiin tuuliin. Voisi sanoa, että toistaiseksi varovaisesti.
Kirkolta kuitenkin odotetaan rauhan ajatuksia ja toivon vahvistamista, niin lähellä kuin kauempanakin olevien ihmisten rinnalla kulkemista. Oma lukunsa on, että Ukrainan tapahtumat koskettavat Eurooppaa ja pääosin kristittyjä maita. Siitä ei saa uskontojen välistä kysymystä.
Ukrainakeskustelussa on haettu vertailukohtia historiasta ja arvuuteltu tulevia tapahtumia. On tunnettu myötätuntoa, mutta myös ahdistusta ja pelkoa.
Monissa seurakunnissa Ukrainan tilanteen puolesta on jo rukoiltu. Viime pyhänä seurakuntia koko Suomessa kutsuttiin rukoilemaan messussa Ukrainan ja siellä asuvien puolesta. Monessa kirkossa se toteutui, mutta tuskin kaikissa.
Rukoilemisen tarve ei ole vielä poistunut. Yhteiseen esirukoukseen voi liittää myös Syyrian tilanteen ja muut maailman kriisipesäkkeet.
Espoossa pohdittiin pari viikkoa sitten kirkon asemaa ja tehtäviä muuttuvassa yhteiskunnassa. Maailmanpolitiikan ja talouden epävarmuuden todettiin tuovan kirkolle uusia tehtäviä. Yhteiskunnan huolenpito ihmisistä on vaarassa ja vanhuksia uhkaa unohtaminen. Kunnat korostavat yhä enemmän ihmisten omaa vastuuta omasta ja omaistensa hyvinvoinnista.
Tämä korostaa kirkon diakoniatyön merkitystä.
Kirkon on elettävä tässä ajassa, ihmisten arjen huolien keskellä. Kirkko ei saa käpertyä oman olemuksensa pohtimiseen, oppiriitoihinsa tai historiaansa. Kristinuskoa eletään todeksi meidän aikanamme.
Ja kristillinen kirkko on maailmanlaajuinen.
Miten pääsemme rauhaan Jumalan kanssa; onko Jumalan lain 100% noudattaminen avain rauhaan; onko Jumalan lain vesittäminen ja kieltäminen oikea tie; vai mikä?
Oppi Kristuksesta vai Kristuksen oppi? Oppi on tie Kristuksen luo vai onko Kristus itse on tuo oppi? Kaikessa on muistettava, miten Jeesus lihansa päivinä vaelsi, katsokaa mitä Hän teki ja sanoi.
”Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
Ja mihin minä menen-tien sinne te tiedätte.”
Tuomas sanoi hänelle: ”Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?”
Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.
Jos te olisitte tunteneet minut, niin te tuntisitte myös minun Isäni; tästälähin te tunnette hänet, ja te olette nähneet hänet.” Joh. 14:1-7 Ja jatkaa samassa luvussa:
”Joka ei minua rakasta, se ei pidä minun sanojani; ja se sana, jonka te kuulette, ei ole minun, vaan Isän, joka on minut lähettänyt.
Tämän minä olen teille puhunut ollessani teidän tykönänne.
Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.”
Mikä on Kristuksen oppi? Jeesus Kristus on Tie, Totuus ja Elämä.
Jeesus rakasti Jumalaa. Miten? Pitämällä kirjoitukset ja täyttämällä ne. Hän sanoi jatkuvasti: ”Kirjoitettu on ja vetosi kirjoituksiin kun opetti kansaa. Ei Hän puhunut omaansa, vaan ilmoitti sen minkä oli Isältään saanut. Samoin on meidän laita, ei meillä ole antaa mitään omaa, vaan Hänen sanansa on meissä, siitä me todistamme, että olemme Totuudesta. Maailma ei voi sitä ymmärtää, koska se ei pidä kiinni (riipu Hänessä) ja pysy Hänen Sanoissaan.
Samoin nyt meilläkin on, jos tahdomme pitää käskynsä, niin Pidämme Hänen Sanansa ja silloin olemme Kristuksessa ja Jumalassa. Tämä on Kristuksen oppi. ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä ja tuotan paljon hedelmää.” Pysykää kirjoituksissa, ne juuri todistavat Jeesuksen olleen Kristus, Totisesti Hän on Jumalan Poika.
”Ja hän sanoi: ”Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon”.
Ja kun hän oli jäänyt yksin, niin ne, jotka olivat hänen ympärillään, ynnä ne kaksitoista kysyivät häneltä näitä vertauksia.
Niin hän sanoi heille: ”Teille on annettu Jumalan valtakunnan salaisuus, mutta noille ulkopuolella oleville kaikki tulee vertauksissa, että he näkemällä näkisivät, eivätkä huomaisi, ja kuulemalla kuulisivat, eivätkä ymmärtäisi, niin etteivät kääntyisi ja saisi anteeksi”.
Ja hän sanoi heille: ”Ette käsitä tätä vertausta; kuinka sitten voitte ymmärtää kaikki muut vertaukset?
Ja hän sanoi: ”Mihin vertaamme Jumalan valtakunnan, eli mitä vertausta siitä käytämme?
Se on niinkuin sinapinsiemen, joka, kun se kylvetään maahan, on pienin kaikista siemenistä maan päällä; mutta kun se on kylvetty, niin se nousee ja tulee suurimmaksi kaikista vihanneskasveista ja tekee suuria oksia, niin että taivaan linnut voivat tehdä pesänsä sen varjoon.”
Jumalan Sana on se Siemen (Kristus) joka on kylvetty maailmaan, joka ei mitään ollut ja jonka maailma piti halpana, mutta sen kautta Jumalan Sana tuli niin suureksi, että vieläkin tuo tapahtuma saa ihmiset ympäri maailman perustamaan Kristuksen Sanaan seurakuntia, sillä tuo Sana kasvoi ja sen Oksille, Jumalan lapset saavat tehdä turvapaikkansa maailmassa ja saavat Levon töistään, sillä Jumalan Sana on kaikki. Se kantaa lapsensa, se ruokki ja antaa turvan. Sanan Oksilla on Hyvä ihmisen olla.
Metodisteilla on ajatus, että oppi on tie Kristukseen. Luther opetti, että Kristus on itse oppi (Immanuel ”ihmeellinen neuvonantaja”) Kristus on tie. Oppi on kirjain, mutta Kristus sanoo: ”kirjoitettu on”
Informaatio on kirjoitusten sisällä, se on Kristus meissä, Jumalan rakkaus. Olemme siis Kristuksessa, kun olemme tällä tiellä pitämällä Sanansa.
Ja ne kysyivät häneltä sanoen: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Luuk.20:21
”Muistattehan Abrahamin: ’Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.'” Abraham, uskon isä, eli ennen kuin lakia oli annettukaan. Hän uskoi Jumalan lupaukseen. Paavali antaa saman ohjeen galatalaisille. Eiköhän se koske meitäkin.
Hyviä kommentteja edellä, joihin kannattaa syventyä.
Kuinka on, uskommeko Jumalan antamiin lupauksiin iankaikkisesta elämästä?
Uskommeko, että olemme varmasti autuaita, koska Jeesus on kuollut meidän edestä?
Epäilemmekö Jumalan antamien lupauksien todenmukaisuudesta ja odotammeko kauhulla viimeistä tuomiota?
Uskovainen voi luottaa Jumalan armoon.
Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa. Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. (1. Joh. 5:10-12)
Teologian tohtori Johannes Lehman kiteytti ongelman hyvin kirjassaan
’Raportti rabbi J:stä’ , erään väärennöksen pöytäkirja’:
”Ei ollut Jeesuksen vika, että Jeesuksen opista, kirkko teki opin Jeesuksesta!”
Jeesus sanoo: ”Jos te pysytte minun sanassani, niin te totisesti olette minun opetuslapsiani; ja te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” (Joh. 8:31-32)
Olisi mukava kuulla jonkun sanovan täällä joskus omin sanoin, mitä usko on. On helppoa rollata bittiraamatusta sopiva sitaatti. mutta se ei välttämättä kerro uskosta kaikkea.
Ihminen voi uskoa, että Jeesus on Jumalan poika, mutta ei hän välttämättä ole uskossa.
Jorma, blogissani Jumalan sana on aina vahvasti esillä; harmi, jos et siitä tykkää. Ainakin itse olen kertonut uskostani ja moni muu. Taitaa vain olla niin, että minä kuin moni muu luottaa Jeesukseen Kristukseen enemmän kuin itseemme. Eipä meissä ole paljoa kerskaamisen aihetta. Onneksi Jeesus on kuollut meidän viheliäisten syntisten edestä, jotta meillä olisi elämä.
Minulle usko on uskaltautumista, jättäytymistä Jumalan antaman toivon varaan.
” Miksi uskot ja mitä usko on ” ?
Sokea usko omaan teologiseen tietämykseen , ei koskaan pelasta ketään. Sen sijaan uskolla on oltava oikea kohde mihin usko kiinnittyy. Sen tulee kohdistua Kristukseen, ja perustua Raamattuun Jumalan sanaan. Uskon syntyminen on salaisuus, kuten on sekin miksi kaikki eivät voi uskoa evankeliumia. Usko on Jumalan lahja ja se riittää meille, kunhan vain jäämme kiitollisina Jumalan eteen ja mielellämme kuulemme ja luemme hänen sanaansa luottaen siihen, että Jumala kyllä tekee alkamansa työnsä uskollisesti loppuun . Sen vuoksi saamme jättää kaiken hänen käsiinsä.
Uskontunnustuksessa ilmaistaan usko kolmiyhteiseen Jumalaan, ei ainoastaan Jeesukseen, Jumalan Poikaan.
Kirkkomme uskontunnustukset ovat syvällisiä. Jeesus Kristus on tie ja totuus ja elämä. Suhteemme häneen kertoo uskostamme lähes kaiken. Jos pidämme häntä Jumalana ja Herrana, niin kaikki on kunnossa.
Jeesus Kristus on Herrani ja Jumalani!
”Niinpä Jeesus jatkoi: ’Sitten kun olette korottaneet Ihmisen Pojan, te ymmärrätte, että minä olen se joka olen enkä tee mitään omin neuvoin, vaan puhun niin kuin Isä on minua opettanut. Hän, joka lähetti minut, on minun kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksin, koska minä teen kaiken hänen mielensä mukaan.’ Monet uskoivat Jeesukseen kuullessaan hänen puhuvan näin.” Ei uskoa Jeesukseen ole ilman uskoa Isään. Usko Pyhään Henkeen liittyy myös erottamattomasti kristilliseen uskoon: ”Ja koska tekin olette Jumalan lapsia, hän on lähettänyt meidän kaikkien sydämiin Poikansa Hengen, joka huutaa: ’Abba! Isä!'”
Pyhä Paavali kirjoittaa:
Kristus on lain loppu, vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo. Kirjoittaahan Mooses siitä vanhurskaudesta, joka laista tulee, että ihminen, joka sen täyttää, on siitä elävä. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo näin: ”Älä sano sydämessäsi: Kuka nousee taivaaseen?” se on: tuomaan Kristusta alas, tahi: ”Kuka astuu alas syvyyteen?” se on: nostamaan Kristusta kuolleista. Mutta mitä se sanoo? ”Sana on sinua lähellä, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi”; se on se uskon sana, jota me saarnaamme. Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään.” Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat. Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 10:4-13)
‘Sitten kun olette korottaneet Ihmisen Pojan, te ymmärrätte, että MINÄ OLEN se joka olen enkä tee mitään omin neuvoin, vaan puhun niin kuin Isä on minua opettanut. Hän, joka lähetti minut, on minun kanssani. Hän ei ole jättänyt minua yksin, koska minä teen kaiken hänen mielensä mukaan.’
Tuossa kohdassa, Jeesus käyttää itsestään samaa Nimeä, kun Jumala, joka ilmoitti itsensä Moosekselle, kun kysyi kenen sanon sinun olevan? Jumala sanoi: ”sano heille että MINÄ OLEN joka lähetti sinut…”
Tämä on Jehoville vaikea paikka, koska eivät tunnusta Jeesuksen Jumaluutta.
Kaikkinensa on hyvä muistaa, että elämää, ei ole ilman edeltä käyvää elämää, samoin Uskoa, ei ole ilman että ketään on Lähetetty Sanaa tuomaan ja kuinka kukaan voi olla lähetetty, ellei ole Lähettäjää? Niinpä siis, Kristus on ollut jo ennen maailman perustamista, sillä on vain yksi Nimi on jossa meillä on pelastuminen, ”Joka avukseen huutaa HERRAN NIMEÄ Pelastuu” Tässä lainaa Psalmia, joka oli kirjoitettu jo ennekuin Hän ilmestyi maailmaan lihassa.
Tässä puhutaan myös taivaan ja maan Luojasta, meidän jokaisen tekijästä, eikö siis Hän joka pelastaa omansa ja Hän joka on Lähetetty ole Yhtä? Jos pelastuslaitos pelastaa, niin ei se ole niin, että yksi saa kunnian, vaan kunnian saa juuri pelastuslaitos. Näin inhimillisesti katsottuna. Samoin on Luojan tahto, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat yhtä ja samaa olemusta ja kuitenkin Jumala tuli ihmiseksi meidän keskuuteen, että me saisimme kuulla ja nähdä todistuksensa, sillä Hän Totisesti nousi kuolleista.
Jumalan todistus on siis, Poikansa Evankeliumi, kunhan uskomme Sanansa. Kuka sitten uskoo?, Jolla on korva, se kuulee, kuten M.Pylkkänen hyvin todisti, uskon syntyminen on salaisuus ja Jumala ei jaa kunniaansa. Sen tähden sanotaan, Jumalan vanhurskaus syntyy uskosta uskoon, jonka vaikuttaa Jumala.
Joka on isältä oppinut, se tulee Pojan luo, tässä ei ole yhtään erotusta, olkoon kuka hyvänsä. Itse ole taipuvainen ajattelemaan, että ihmisen lapsi, jolle on ilmoitettu Luojan olemassa olo jo lapsena, joka on saanut oppia Jumalan ilmoituksen ja Lain kautta saanut oppia mikä on oikein ja väärin.
Joka on saanut oppia Isältä, ja se tulee Pojan luo. Tämä on kuitenkin salaisuus, miten usko syntyy, sillä sanoohan Paavalikin, ettei usko ole joka miehen.
On siis välttämättömyyden suoma pakko, että Jumala, joka Pelastaa, omansa, saattaa, myös työnsä meissä loppuun, jotka Herraan turvaavat, pelastuvat, kuitenkin on syytä olla nöyränä, sillä saatanalla on aina petos mielessä, ja pyrkii viemään meiltä toivon, kuten kävi Jobille, joka pysyi Totuudessa, vaikka häntä kiusattiin yli-inhimillisesti saatanan taholta. Moni lukee Jobin kiusaksi lihalliset vaivat, mutta tosiasiassa, saatana ilmestyy hänelle hurskaitten ystäviensä kautta. Job, muuten tarkoittaa Hebr. ”Ristinkantajaa” ja on yksi raamatun parhaita kirjoituksia Uskosta. siinä kuvataan hyvin kuinka usko syntyy, kun Elihu ( nimi tark.”Hän on Jumala”) tulee, paikalle, silloin vasta aukeavat jobin silmät. Job sanoo: ”Korvakuulolta vain olin sinusta kuullut, mutta nyt on silmäni sinut nähnyt. ” Job.42:5
Ismo, kiitos hyvästä kommentista. Jumala on lahjoittanut meille Pyhässä Kasteessa uskon; meidät on kastettu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
Voihan sen niinkin ymmärtää, että minä en tykkää Jumalan sanan esillä pitämisestä, vaikka omasta mielestäni olen täällä sangen
sinnikkäästi koettanut pitää Jumalan sanan arvoa ja auktoriteettia esillä lipilaaria sanailua vastaan.
Mikäs siinä sitten, saahan sitä ajatella….
Siitä huolimatta olen edelleen samaa mieltä, mitä edellä sanoin.
Olisi mukava kuulla kokemuksia siitä, mitä usko on.
Halusin näet tutkia, mitä se tarkoittaa, että Jeesus Kristus on Jumalan poika ja luvattu Messias? Luulen nimittäin, että kirkkomme jäsenistä enemmistö uskoo niin, mutta ovatko he uskossa?
Jorma, ihan laajaa tutkimusta et voi blogillani saada, koska meistä lähes jokainen uskoo Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikana ja pitää häntä Herranaan. Monessa aikaisemmassa keskusteluketjussa on uskoa käsitelty, joten jotain sieltä voi löytyä.
Pakollinen Raamatunkohta:
Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Sillä sen kautta saivat vanhat todistuksen. Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä. (Hepr. 11:1-3)
Tuossa Juhan pakollisessa raamatun kohdassa on yksi merkillisen suuri ilmoitus, joka on ihmiselle vaikeasti nieltävä, mutta kuitenkin Tosi.
”maailma on rakennettu Jumalan Sanalla, niin, että se mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.”
Olen saanut nähdä, että Jumala sanoo ja tapahtuu niin. Se mikä on ollut, on juuri nyt ja on tuleva, Hän ilmoittaa meille kaiken. ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja tulevaiset hän teille julistaa” Joh.16:13
Ismo, näin on. Tänäpänä jotkut papitkin uskovat tiedemiesten alkuräjähdys- ja evoluutiohömppään, vaikka Jumala on luonut maailmankaikkeuden. Voiko papilta edellyttää uskoa Jumalaan, joka on luonut maailmankaikkeuden?
”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.” Eikö tämä käy alkuräjähdyksestä?
Martti Pentti, no ei käy. Räjähtäminen ja luominen on ihan eri asia. Vaatii tosi paljon ”uskoa”, jos ajattelee, että kaikki maailmankaikkeuden lukuisat galaksit olisivat syntyneet yhden kappaleen räjähtämisen seurauksena.
Kasteessa meidät on haudattu Kristuksen kanssa ja herätetty eloon, mutta kuten Luther sanoo: ”Vesi ei sitä yksin tee, vaan Jumalan Sana, joka on vedessä ja veden kanssa”. Olemme siis kastetut Kristukseen. Vesi, Veri ja Henki pitävät yhtä.
Paavali sanoo:
”Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen.
Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen.
Sillä hänessä asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti, ja te olette täytetyt hänessä, joka on kaiken hallituksen ja vallan pää, ja hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella: ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Kol.2:6-12
Luther sanoo: Jos meidät on kastettu Hänen kuolemaansa, me olemme myös kuolleet ja haudattu! On jotain suloista kuulla, että Kristuksen kuolema on jotain johon minut on haudattu”
Kaste on siis kuoleman välikäsi, kasteen kautta hautaamisessa Kristuksen kanssa, hyväksymme Jumalan tuomion, sillä Johanneksen kaste, joka oli syntisille, tuli myös Kristuksen päälle, että tapahtuisi Jumalan vanhurskaus, ja näin meidänkin syntimme, kun olemme Kristukseen kastettuina, on haudattu yhdessä Kristuksen kanssa.
”Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan, tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.” Room.6:5-11
Jorma, usko on henkilökohtaisesti Jumalan Sanan todeksi elämistä. Näin uskon olevan kaikilla, jotka ovat Hengen kuljetettavina. Tällä tarkoitan, että huomaan ja tunnen omat syntini ja vääryyteni ja voin ne myös ääneen tunnustaa, sillä en pelkää, enää tuomiota. Tämä on mielestäni yksi merkki Pyhän Hengen työstä. Monesti olen ihmeissäni kun huomaan kuinka Jumalan Voima vaikuttaa juuri Sanansa kautta, se osoittaa miten mieli muuttuu Sanan kautta, ja onkin elintärkeää, saada Sanan ruokaa, eikö, niin, että sielunne on hauras, jollei sitä ravita, hengen ravinnolla.
Olen itse saanut, kokea, kuinka janoinen juo janoonsa, puhdasta ja kirkasta vettä, jossa ei ole astian makua. Mutta heti karvastelee, jos savi on sekoittunut veteen. Pyydämme: ”Anna meille puhdasta vettä” ja Hän sanoo: ”Mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään”.Joh 4:14 Elävät vedet virtaavat ja saavat aikaan Elämää, sillä joka on lahjaksi saanut lahjaksi antakoon.
Ismo, kiitos hyvästä kommentista. Siinä on paljon asiaa.
Todellakin, kasteessa meidät on haudattu Kristuksen kanssa ja herätetty eloon, mutta kuten Luther sanoo: “Vesi ei sitä yksin tee, vaan Jumalan Sana, joka on vedessä ja veden kanssa”.
”Vaatii tosi paljon ”uskoa”, jos ajattelee, että kaikki maailmankaikkeuden lukuisat galaksit olisivat syntyneet yhden kappaleen räjähtämisen seurauksena.” Minkä kappaleen? Teorian mukaista äärimmäisen tiheää ja kuumaa tilaa tuskin voidaan nimittää kappaleeksi.
Maailmankaikkeuden lukuisten galaksien olemassaolo on todettu saman inhimillisen tiedon keinoin kuin evolution ja alkuräjjähdyksenkin todisteet. Miksi luomiskertomukseen kirjaimellisesti uskova piittaisi galakseistakaan? Raamatussahan lukee, että maa lepää tukevasti peruspilareillaan ja sen yllä kaareutuu taivaankansi sille ripustettuine valoineen.
”Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 2.Tess.2:3-4
”Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.” 2.Tess.2:11-12
Evoluutio oppia ei voi sovittaa raamatun Sanaan, se on väkevä eksytys. Kuolema on vihollinen. Jos Jumala kuoleman kautta loisi uutta, niin raamattu raukeaa tyhjiin. Evoluutio oppi opettaa, että syntiä ei ole. Jumala ei luo uutta tappamalla heikkoja ja vähäisiä. Jos liha kuolee ja maatuu, se on vain pysyvyyden ja järjestyksen todistus, maalliset ovat maallisia, Taivaalliset ovat näkymättömän todellisuuden kaltaisia, sen minkä Jumala on meiltä salannut, sen Hän on oman tahtonsa mukaan salannut. Miksi? Jumala on ylpeitä vastaan. Evoluutio-oppi on valhe, mutta monelle totuus. Miksi Jumala on sen lähettänyt?
Jumala on saattanut kaiken olemaan Sanallaan, ja pitää sitä yllä. Meille on mahdotonta ymmärtää, mitä on Taivaallinen, sillä olemme aikaan sidottuja, emme voi käsittää, sitä todellisuutta, mikä on läsnä kaikkialla, vaikka emme sitä näe. Kun Jumala ilmestyi ihmisten keskelle, niin he, jotka siitä todistavat, tiesivät ja näkivät Hänet. Meille, jotka olemme syntyneet, tuon jälkeen, kaikki annetaan uskon kautta. Nyt me näemme kuin kuvastimesta, sillä ihminen on Luotu Jumalan kuvaksi. Hänessä me olemme ja elämme, eikä hiuskarvakaan putoa Jumalan siitä tietämättä. Jos luulet ajattelevasi, niin hän tuntee nuo ajatukset jo ennekuin niitä edes oli. Liha ja veri ei peri taivasten valtakuntaa. Taivaallinen on toista, kuin maallinen.
On hyvä ymmärtää, että ihminen tutkii ja tiede löytää vain olemassa olevaa, ei ole mitään, mitä ei olisi aina ollut, siksi voin varmasti sanoa, että evoluutio on harhaa ja eksyttää monet pois Totuudesta. Jos evoluutio olisi totta, me näkisimme sen, joka paikassa selvästi, mutta sen sijaan me näemme kaiken pysyvän voimassa, kuten se on alusta asti ollut. Jos tietäisimme mitä ainetta ajatukset ovat, niin ymmärtäisimme mitä Henki on. Nyt me uskomme Hänet, mutta kerran me saamme nähdä Hänet sellaisena, kuin Hän On.
Jumala on luonut kaiken. Ilman Jumalaa ei ole elämää. Jumala luo tyhjästä. Alkuräjähdysteoria on mahdottomuus, johon en usko.