Kiitos EI!

Mitä merkitsee kääntää selkänsä maailman houkutuksille?

Jättää hyväpalkkainen työ ja hypätä pois oravanpyörästä.

Hylätä kalenterit, kännykät, tietokoneet ja kellot.

Vaihtaa melu ja kuumeinen kiire hiljaisuuteen ja rauhaan.

Luopua turhista tavaroistaan, antaa rahat köyhille.

Valita mieluummin naimattomuus kuin seksi.

Paastota ruuasta mieluummin kuin istua lihapatojen ääressä.

Jotkut sanovat EI vallalle, julkisuudelle, rikkauksille.

 

Miten ihmeessä jotkut ihmiset päättävät kieltäytyä asioista, joista valtaosa

ei kuuna kullan valkeana tahtoisi luopua?

 

Millä tavalla vähemmän on enemmän?

 

Enemmistöön kuuluminen ei taida olla valinta lainkaan,

vainko kieltäytyminen siis  on?

Kuolleet kalat eivät vastavirtaan ui…

 

    • Eikös se ollut Rousseau, joka vaati meitä palaamaan takaisin luontoon?
      Voitaisiin jättää Helsinki ketuille, kaneille, huuhkajille, lokeille, rotille…

    • Voidaanhan me luontoon mennä, mutta ei jätetä kehitystä (en sitten tiedä miten nuo kaksi ovat mahdollista samaan aikaan).

      40 vuoden eliniänodote lienee myös melko luonnollista. Eihän tarvitse mennä niin pitkälle? 🙂

    • Tom: Kumpi olisi parempi ongelmanratkaisija, luonto vai tekniikka: Lasten heitteillejättöä ei muinaisessa Hellaassa pidetty mitenkään outona asiana. Miten paljon vanhuksia on maailman sivu hylätty erämaihin oman onnensa nojaan ja villieläinten armoille?

      Mitä taas tekniikkaan tulee, niin ihmisten eliminoiminen on todella helppoa: Pilleri, ruiske, letkut irti…

      Sorry, vähän brutaalisti sanottu, mutta ei osune paljonkaan harhaan maalistaan: Ihminen on alusta alkaen tahtonut leikkiä jumalaa.

    • RR: ”Sorry, vähän brutaalisti sanottu, mutta ei osune paljonkaan harhaan maalistaan: Ihminen on alusta alkaen tahtonut leikkiä jumalaa.”

      No jos se leikki on realisoitunut eliniänodotteen tuplautumisella vajaassa parissasadassa vuodessa, niin antaa leikin jatkua.

    • VT:n aikana ihmiset elivät useita satoja vuosia. Jumala päätti lyhentää tätä vaivanaikaa ja rukkasi elinajanodotetta huomattavasti alaspäin.

      Joidenkin haaveilijoitten mukaan ihminen voisi taas alkaa elämään (huomaa: oikeakielinen ilmaisu!) useita satojavuosia, jopa tuhatkin vuotta. Herää vain kysymys, mitä varten? Eli mitä ihmettä jäbä duunais täällä niin kauan? Tekisi 750 vuotta työtä, vai?

      Kiitos ei!

      Mie romahan!

    • RR: ”VT:n aikana ihmiset elivät useita satoja vuosia.”

      Tälle ei liene minkäänlaisia konkreettisia todisteita, joten argumenttina tähän liittyen varsin heppoista kauraa. 🙂

      RR: ”Joidenkin haaveilijoitten mukaan ihminen voisi taas alkaa elämään (huomaa: oikeakielinen ilmaisu!) useita satoja, jopa tuhatkin vuotta. Herää vain kysymys, mitä varten? Eli mitä ihmettä jäbä duunais täällä niin kauan? Tekisi 750 vuotta työtä, vai?”

      Et kai vain tarkoita, että jos eliniänodote olisi 1000 vuotta, haluaisit jossain vaiheessa armomurhan? 🙂

      Mutta eikö olekin valtavan hienoa, että me olemme ihan omin voimin tuplanneet eliniänodotteemme verrattain lyhyessä ajassa?

    • Tom: No jos se leikki on realisoitunut eliniänodotteen tuplautumisella vajaassa parissasadassa vuodessa, niin antaa leikin jatkua.

      En minä kaipaa mitään maanpäällistä paratiisia jonnekin Amerikkaan.Jo pelkästään hyvän hygienian omaksuminen on antanut ihmisille paljon lisävuosia.

      Mutta mitä virkaa sillä elämän pituudella on, jos mielekäs sisältö syystä tai toisesta puuttuu? Todellista elämää ovat vain ne päivät, jotka me syystä tai toisesta muistamme.

    • Ruttopuiston rovasti :”VT:n aikana ihmiset elivät useita satoja vuosia.”

      Inhorealistista subjektiivista maallista järkeilyä:

      VT kertoo [mielestäni] ihmiskunnan suulliseen tietoon periytyvästä varhaislapsuudesta ennen luku- ja kirjoitustaitoa. Myös nykyinen käsitteellinen ajattelu oli myyttisen, kuvallisen tajunnan omaavalle ihmiskunnalle vierasta, eivätkä ihmiset tiedostaneet minuuttaan, vaan kokivat, että kaikki mitä heidän tietoisuudessaan tapahtui, ”tuli” heihin heidän ulkopuoleltaan. Raamatun mukaan esim. Nooa eli 950 vuotta, kun sukupolvien yhteinen ”minä” oli suvun kantaisä. Nooa ”kuoli” vasta sitten, kun hänestä alkunsa saanut suku sammui. Myös Vanhan testamentin Jumala-kuva on tuon kehityksen mukainen: ihmisten julmien ja väkivaltaisten valtapyrkimysten ja aggressioiden ei koettu olevan ihmisistä itsestään lähtöisin, vaan koettiin, että heidän ulkopuolellaan ollut Jumala oli ne lähettänyt.

      Välillä tuntuu uskomattomalta, että yhäkin löytyy ihmisiä, jotka pystyvät kieltämään ihmiskunnan kulttuurievoluution, jossa ihmiskunta on siirtynyt rautakautisesta myyttisestä ”kuvallisesta” tajunnasta käsitteelliseen ajatteluun ja samalla inhimillistynyt [edes] niin paljon, että on pystynyt saamaan aikaan mm. kaikkia ihmisiä koskevan YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen.

    • RR: ”Mutta mitä virkaa sillä elämän pituudella on, jos mielekäs sisältö syystä tai toisesta puuttuu? Todellista elämää ovat vain ne päivät, jotka me syystä tai toisesta muistamme.”

      Ketä me saamme kiittää siitä, jos me koemme ettei elämällämme ole sisältöä?

      Kyllä minä katsoisin että elämä on mahdollisuus, ei taakka. Oli se kuinka pitkä tahansa.

      Ilmoitin muuten tuon kommenttisi epähuomiossa asiattomaksi. Piti klikata ”kirjaudu sisään vastataksesi” -kohtaa. Hupsista vain. :/

  1. Mieleeni juolahti eläköityminen sotilasammatista. Kun siellä tuli lailliset vuodet täyteen, niin oli viisainta lähteä, koska monen henkilön hyvinvointi liikahti hivenen eteenpäin. Itselleni se merkitsi shokkihoitoa. Eläke on todellakin pienempi kuin palkka lisineen. Kun vielä otetaan huomioon eopäivä keskellä kesää niin puolenvuotta maksoin veroja 40,5 % .

    Kyllä siinä tuo huvipuoli tuli kerralla hoidetuksi. En valita, kyllä valtion eli teidän rakkaat veronmaksajatelättinä on ollut ihan hyvääkin settiä. Pieni kauneusvirhe tässä on, jota nykyisenä työttömyyden ja laman aikana vähän punastellen kerron. Kun eläkettä laskettiin, niin silloin yhteensovitettiin siihen kansaneläkkeen perusosa, eli se leikattiin minun sotilaseläkkeestäni pois. Sitten havaittiin yhtäkkiä, ettää eiväthän paljon ansaitsevat eläkeläiset ansaitse perusosaa, joten se leikattiin uudestaan. Minä kuuluin siihen sarjaan rikkaat eläkeläiset ihan tietämättäni.

    Elämä on! Jens-otto Kraag ilmoitti aikanaan kuningas Frederik on kuollut, eläköön Margaret toinen. Kenraallin on lähdettävä, että toinen saa viran. Minä jätin jälkeeni yliluutnantin jobin aikoinaan.

    • RR: ”blogissa on kyse siitä, MIKSI ihmiset ovat VAPAAEHTOISESTI valmiita luopumaan jostakin.”

      Useimmiten siksi, että luovutaan jostain joka on taakka?

  2. Ehkä se on niin, että etuudet eivät enää vastaa panostusta kaikissa tapauksissa. Ihminen kuluttaa itseään yli kohtuuden ja rstiriita alkaa kasvaa. Kun raha ja luotoisedut eivät enää anna hyvää mieltä sen ankaran panostuksen takia, niin jokainen joka ymmärtää itseään haliuaa pois siitä prässistä, joka vie jopa hautaan luultua aiemmin.

    Vuosia sitten luin jostain maasta korkeimman yritysjohdon vaatimuksista. Keskimäärin ihminen kesti sitä rumbaa viitisen vuotta ja toisen viisi vuotta, jos alkoi viettää viikonloput laitoksessa, jossa puhtia ladattiin. Se on hirveä mailmankuva. Ja miksi? Ettei sijoittajat hermostu!

    • Hyviä pointteja, Lauri ja Tom!

      Entä mistä me otamme mallit toiminnallemme, mistä opimme sen, mikä on tavoittelemisen arvoista?

    • Jorma, olet oikeassa siinä, että askeetit saattoivat boikotoida kaupunkien silloista menoa häippäisemällä erämaahan. Mutta aivan kuten Jeesuksellekin kävi, ihmiset tulivat perässä. Eli askeeteista tuli sielunhoitajia, joilta kyseltiin ahkerasti neuvoja. Puhun nyt esim. Erämaaisistä (oli toki äitejäkin joukossa), en essealaisista, noista Valon lapsista (erotuksena Pimeyden lapsista), Jeesuksen ajan laestadiolaisista…

  3. Mistähän täällä puhutaan? Vaan jos ei houkuta, eikä ole kieltäytynyt mistään? Jos ihan tykkää hiljaisuudesta, rauhasta, yksinäisyydestä (solitude) ja yksinkertaisesta elämästä. Sietää vaivaista palkkaansa, eikä tee uraa. Kylläkin kipuilee kalenterin, kellon ja M2 kanssa.

    Elämässä voi valita ilolla monenlaisia asioita ja elämäntapoja, jotka jollekulle toiselle ovat outoja. Pipoa kannattaa hellittää.

Hannu Kiuru
Hannu Kiuruhttp://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121