Koska ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja hänellä on kuolematon sielu, on hänen arvonsa äärettömän paljoa suurempi kuin kaikkien muiden luotujen olentojen. Mutta tähän tulee vielä lisäksi – ja tämä on tärkeämpää kuin kaikki muu -, että hän on Kristuksen kalliisti ostama ja lunastama sekä, jos hän on kastettu, kihlattu Kristukselle ja puettu hänen vanhurskauteensa.
Johannes Bäck: Terveellinen oppi / saarnoja (3. vuosikerta) sivu 301.
Minä kihlaan sinut itselleni ikiajoiksi, kihlaan sinut itselleni vanhurskaudella ja tuomiolla, armolla ja laupeudella, kihlaan sinut itselleni uskollisuudella, ja sinä olet tunteva Herran. (Hoos. 2:19-20)
Missä ja milloin meidät on kihlattu Kristukselle; mitä kihlaus sinulle merkitsee?
Mistä tiedämme, että Jumalan rakkaus kohdistuu myös meihin?
Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia tämä kihlaus meille antaa (vert. Hepr. 4:14-16)?
Hääjuhla on vasta Taivaissa, jaksammeko odottaa kunnes Jeesus saapuu hakemaan meitä hääjuhlaan (vert. Ilm. 19:6-8)?
Kaikki julkaistut blogini:
Ari, kiitos kommentista. Martti jo viittasi luomiskertomukseen. Ihminen on erilainen kuin kaikki muut luodut olennot.
Martti Pylkkänen, kiitos hyvästä kommentista. Meillä on rauha Jumalan kanssa.
”Kaikki kastetut Jeesukseen uskovat ovat Kristuksen kirkko, joka on Kristuksen morsian.” Juuri näin. ’Kaikki’ ei ole sama kuin ’jokainen’. Se, että kaikki yhdessä olemme morsian, ei tarkoita, että jokainen erikseen olisimme morsiamia.
Liittyykö se, että ihmisillä on käsitys hyvästä ja pahasta, siihen, että ihmiset luotiin Jumalan kuvaksi? Eikö syntiinlankeemus ollut luvaton syöminen hyvän ja pahan tiedon puusta?
Martti Pentti, en näe mitään ongelmaa siinä, että samoin kuin Kristuksen kirkko on Kristuksen morsian, niin on myös meistä jokainen Kristuksen kirkkoon kuuluva.
Syntiinlankeemuksessa meidän osaksi tuli synti ja kuolema. Ilman tätä meissä ei olisi pahuutta ja kuolemaa ja eläisimme paratiisissa aina ja ikuisesti. Saatanan valhe ja väite oli, että te ette kuole vaan tulette olemaan niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan. Tähän ansaan Aatami ja Eeva lankesi.
Kun ajattelee Raamatun kokonaiskuvaa niin onko kaikki ihmiset todellakin Jumalalle ”arvokkaita”?
Siis kun Jumala valitsi Aabrahamin oman kansansa kantaisäksi niin siitä periytyivät Jumalan valittu kansa, entä muut, kuinka Jumala kohteli muita??
Entä kuinka Jumala kohteli omaa kansaansa, kuinka synnin tekijöitä rangaistiin poistamalla kansasta.
Siis VT.n puolella oli selkeä ero Jumalan oman kansan ja pakanoitten välillä ja kuinka Jumalan valittu kansakaan ei pysynyt liitossa vaan kaikki pois poikkesivat.
Mikä on tilanne nyt Jeesuksen sovitustyön ja uuden liiton aikana?
Pääsivätkö kaikki juutalaiset ”automaattisesti” sisälle Jumalan valtakuntaan, ei.
Entä mikä on pakanoitten asema?? Pakanathan olivat jo erossa Jumalasta.
Kaikille on sama tie, Jeesus Kristus ja Hänen Sanansa kautta sisälle Jumalan valtakuntaan, kuulla evankeliumi ja tehdä parannus ja uskoa evankeliumi.
Se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi tarkoitta, että olemme teoistamme vastuussa Jumalalle. Syntiinlankeemuksen seurauksena on se, että emme tee sitä hyvää jota tahtoisimme tehdä,vaan sitä pahaa jota emme haluaisi tehdä ? Tämän joudumme Paavalin tavoin tunnustaa. Myöskin ihmisen kyky eroittaa oikeaan ja väärään hämärtyi, ja sisimpämmekin on synnin tahraama.
Vaikka syntiinlankeemus on tapahtunut, silti me olemme Jumalan kuvia, joskin kyvystä nähdä oikea väärä sitä on vielä jäljellä, vaikka sen tajuaminen on hämärtynyt. Se ei poista millään tavalla sitä, että me olemme vastuussa Jumalalle kaikista teoistamme.
Sen tähden tarvitsemme rajat, jotka Jumalan käskyt asettavat. Nämä ovat todella hyvät ja tarpeelliset rajat, sillä ne suojaavat elämää, jos niitä noudatetaan, vältytään monesta pahasta.
Martti, näin on.
Ari, Jumala rakastaa koko maailman kaikkia ihmisiä niin paljon, että Hänen ainoa Poika Jeesus Kristus, piti tulla ihmiseksi ja kärsiä koko maailman kaikkien ihmisten synnin rangaistuksen, jotta me saisimme elää.
Tää on kun ei ymmärretä mitä Jeesus todella oli tullut tekemään, kutsumaan juutalaisia parannukseen eli kääntymään pois pahoilta teiltään TAKAISIN Jumalan tykö, siis tämä oli Jeesuksen tehtävä, MUTTA kun juutalaiset eivät ottaneet Häntä vastaan niin siitä seurasi että Hänet ristiinnaulittiin ja Hän kuoli ja haudattiin ja nousi ylös.
Pakonoille aukesi siis juutalaisten kääntymättömyyden seurauksena mahdollisuus päästä Jumalan valtakuntaan, siis mahdollisuus, ei automaattia jonkun rituaalin perusteella.
Se että Jeesus sovitti maailman Jumalan kanssa ei tarkoita automaattisesti että kaikkien ihmisten synnit on anteeksi annetut vaan että on EDES mahdollista tulla parannukseen ja näin uskomaan evankeliumi KUN Jumala vetää.
Koko Raamatun selkeä sanoma on nöyryys ja nöyrtyminen, jokaisen on nöyrryttävä Jumalan edessä että Hän ihmisen korottaisi, oma synnynnäinen viisaus tai vanhurskaus ei auta vaan jokaisen on nöyrryttävä Jeesuksen Sanan edessä ja tehtävä parannus ja uskottava evankeliumi kun Jumala kutsuu.
Ari, Isä meidän rukouksessa rukoilemme, anna meille anteeksi syntimme, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet; voimmeko olla kovasydämisiä, jos olemme saaneet synnit anteeksi ja jos olemme kovasydämisiä, niin mikä on osamme?
Helposti tuomitsemme muita ja osoittelemme muita sormella, jotta Jumala ei muka näkisi omia syntejämme.
Juha Heinilä, sano mitä ”toisten syntejä” tuomitsen??
Onko Raamatun Sana se joka tuomitsee eli se mitä Jeesus puhui on tuleva tuomitsemaan viimeisenä päivänä kaikki, ne jotka ylenkatsovat niitä kadotukseen ja jotka ovat kuuliaisia iankaikkiseen elämään Jumalan valtakunnassa.
Kumpi parempi olla hiljaa vai näyttää ihmisille ettyä he ovat harhassa ja heidän on tehtävä parannus ja uskottava evankeliumi???? Siis ketä Jumala kutsuu saa piston sydämeen kun kuulee evankeliumin julistuksen, silloin voi tehdä parannuksen tai sitten ei, nöyrtyykö siihen että on erossa Jumalasta vai ei, nöyrille Jumala antaa armon, ylpeitä vastaan on HÄN.