Onko kristitylle tilaa ”majatalossa”?

Moni miettii, tarjoaako seurakunta oikean hengellisen kodin ja antaako se tilaa sellaiselle raamatunopetukselle, johon itse kokee olevansa omassatunnossaan sidottu. Jotkut puolestaan arkailevat sitä, etteivät he koe edustavansa seurakunnan opettamia ihanteita. Joidenkin mieltä vaivaa nämä molemmat asiat.

Oikea seurakunnan on hengellinen koti, joka kutsuu ihmisiä Vapahtajan ja seurakunnan yhteyteen sekä tukee ja rohkaisee heitä kaikissa elämän vaiheissa.
Seurakunta on siis ”majatalo” joka tarjoaa hengellisen leposijan aivan jokaiselle Kristuksen puoleen kääntyneelle. Siinä on tilaa kaikenlaisille ihmisille, mutta ei kaikenlaiselle opetukselle. Opillinen kaitsenta luo seurakuntaan turvallisuutta. Oikeassa seurakunnassa synti on syntiä ja armo peittää sen kokonaan. Tilaa siis on.

—-

Yllä oleva kirjoitus julkaistaan Esse – lehden vaaliareenalla to 6.11.2014. Tekstin kirjoitin jo lokakuun puolivälissä. Kirjoitus ei siis ole aivan suoraa jatkoa tuoreimpiin kirjoituksiini.

Olennaista on huomata, että kuvaamani kokemus tilanpuutteesta koskee sekä niitä klassisien kristinuskoon pitäytyviä seurakuntalaisia, joiden omatunto ei salli kaikenlaisia uusia virtauksia, että toisaalta monia, jotka kokevat itsensä muihin verrattuna jotenkin erilaisiksi. Erilaisuudella viittaan sekä ihmisen taustaan ja identiteettiin, että ihmisen tapaan elää.

Olennaista on niin ikään huomata, että seurakunta voi olla turvallinen lepopaikka vain jos se pitäytyy kristillisessä opissaan. Siksi on hyvä nähdä ero siinä miten seurakunta opettaa, verrattuna siihen miten  suhtaudutaan asiaan, ettei kaikki aina mene kuten hyväksi opetetaan.

Herran veli Jaakob kirjoitti kirjeensä 2. luvussa:

Jos te noudatatte lain kuningaskäskyä niin kuin se Raamatussa on: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”, te teette oikein. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä, ja laki osoittaa teidät rikkojiksi. Sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin. Hän, joka sanoi: ”Älä tee aviorikosta”, sanoi myös: ”Älä tapa.” Vaikka siis et teekään aviorikosta, olet lainrikkoja, jos tapat. Vapauden lain mukaan teidät tuomitaan; pitäkää se mielessänne, mitä puhutte tai teettekin. Joka ei toista armahda, saa itse armottoman tuomion, mutta joka armahtaa, saa tuomiosta riemuvoiton.

ja saman kirjeen 4. luvussa:

Älkää panetelko toisianne, veljet. Joka panettelee veljeään tai tuomitsee hänet, puhuu lakia vastaan ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et ole lain noudattaja, vaan sen tuomari. 12 Yksi ainoa on lainsäätäjä ja tuomari, hän, jolla on valta pelastaa ja valta tuomita kadotukseen. Mutta mikä sinä olet tuomitsemaan lähimmäisesi?

Toisaalta hän kirjoittaa  5. luvussa:

Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja toinen ohjaa hänet takaisin, niin tietäkää tämä: joka palauttaa syntisen harhatieltä, pelastaa hänet kuolemasta ja peittää paljotkin synnit.

Kehotus olla erotelematta ihmisiä koskee myös sitä, miten suhtaudumme seurakunnassa vallitsevaan erilaiseen syntiin ja syntisiin ihmisiin. Kaikki synti on pahasta ja torjuttavaa, mutta kakki syntiset ovat terve tulleita. Sen minkä Herra on anteeksi antanut, sen hän on pois pyyhkinyt.

Seurakunta joka pysyy Kristuksessa, hyväksyy syntiset, mutta torjuu synnin. Silloin Kristukselle ja kristitylle on tilaa ”majatalossa”. Silloin se on turvallinen lepopaikka. Silloin kristityn ei tarvitse siirtyä ”talliin”.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kun/jos edustajia oli 520 niin ekassa äänestyksessä äänestäjiä oli läsnä 467, olivatko loput poissa paikalta vai antoivatko he tyhjän lapun. Toisessa äänestyksessä paikalla oli enää 303 äänestäjää. Missä loput vuosikokousedsutajat mahtoivat olla, vai antoivatko taas tyhjän lapun?

    • ”Jäsenaloite jäi hyväksymättä ja kaatui äänin 113–190.”

      Jos paikanpäälle tuleita edustajia oli 520, niin 217 antoi tyhjän lapun.

      Tyhjää äänestäneitä oli enemmän kuin voittanutta kantaa äänestäneitä. Äänestyskäytäytyminen kertoo jotakin lähetyseuran tilasta.

    • Kokous kesti yli 5 tuntia. Sitten ensimmäinen äänestys. Vielä perään olisi pitänyt äänestää about samoista asioista.

      Vanha strategiahan on, että pitkitetään kokouksia niin, etteivät kaikki enää jaksa pysyä mukana. Turhankin takia. Saattoivat äänestää siitä. Ymmärrettävää. Onneksi porukkaa pysyi sen verran, että saatiin tällainen lopputulos.

    • Kuten edellisestä Salme Kaikusalon kommentista selviää niin tyhjiä lappuja ei ollut .Oli vain äänestyksestä poissaolleita, joita ei tue tehdä tulkintaa.

  2. Kun Jeesus on kadonnut kirkosta, ei jää jäljelle kuin korupuheet ja muotomenot satoineen uusineen strategioineen, jotka kaikki epäonnistuvat. Vain ne oksat kasvavat, jotka ovat kiinni Viinipuussa. Näin aina kristinuskon kohdalla kaikkina aikoina ja myös tänä päivänä, jolloin globaalisti kristinusko voi paremmin kuin koskaan ja ne kirkot kasvavat nopeasti, jotka pysyvät Sanassa.

    ”Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen.” – Johannes 15:4-7

    Yksinkertaista eikä vaadi satoja strategioita, vaan kuuliaisuutta. Ei muuta kuin tästä lukemaan Pyhää Jumalan Sanaa.

    http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Joh.1.html

    • Kyllä yli 4 miljoonan seurakuntalaisen ja yli 20 000 tuhannen työntekijän yhteisössä tarvitaankin monenlaista strategiaa. Laissez-faire -johtamisella ei voi tänäpäivänä onnistua. Toki keskittämistä varmaan tarvitaan ja myös tehdään.

      Jumala kirkkoamme siunatkoon ja varjelkoon kaikilta niiltä, jotka sitä yrittävät hajoittaa!

  3. Äänet 174–293 ja 113–190 antavat toki osviittaa siitä, että SLS:n vuosikokouksessa merkittävän kokoinen vähemmistö (vajaat 40%) ei tukenut valittua linjaa ainakaan sellaisenaan. SLS tuskin voi jatkaa ilman, että se ottaa huomioon nyt esitettyjä muutoksia. Jos näin ei tapahdu, saattaa järjestön sisällä tulla repeämä. Itse en yhdy Jussi Rytkösen tulkintaan siitä, että hallitus sai “melko selvän luottamuslauseen”. Luottamuslause tuli, mutta toisenlaiset kannat nousivat näkyvästi esiin.

  4. Keskustelusta puuttuu jotain. Aloitteita oli kaksi. Toisessa hyökättiin (jostain syystä vain ympäripyöreästi ja epäsuorasti?) sitä vastaan että työhän on lähetetty pari, joka on rekisteröinyt parisuhteensa (muuten mistä edes tiedämme, että he harrastavat keskenään seksiä?). Todettakoon myös, että SLS:n työssä 99% kohteista ja työstä on sellaista, johon ei lähetettä homoseksuaaleja, joten aika marginaalisesta asiasta tässä riidellään. Tätä toista aloitetta en ryhdy tässä enempää kommentoimaan, koska se on niin marginaalinen asia.

    Isompi ja merkittävämpi hyökkäys kohdistettiin SLS:n kasvanutta kehitysyhteistyötä kohtaan. Taustalla lienee se, että lähetetty rekisteröity pari on lähetetty kehitysyhteistyöhän vai olisiko kyse siitä, että kehitysyhteistyön kautta seuraan hiipii ”paheellnen” ajatus ihmisarvostai ja ihmisoikeuksista. Voisiko jopa olla niin että kateelliset kilpailevat lähetysjärjestöt haluavat estää etelän määrärahojen valumisen SLS:lle ja hankaloittaa seuran työtä lähettämällä kokoukseen omia agenttejaan? Aloitteen tekijät eivät ymmärrä, että kun avataan aivan uusia lähetyskenttiä, strategiana on aloittaa työ jotain muuta kautta, koska paikan päällä ei ole vielä kirkkoa, jonka kanssa tehdä yhteistyötä. Aloite siis olisi supistanut kokonaan evankeliumin ulkopuolella olevien ihmisten parissa tehtävää työtä. Toisekseen kehitysyhteistyötä tehdään 85%:sti valtion rahoituksella ja valtio on ollut tyytyväinen, sillä apu on mennyt perille loistavin arvosanoin. Aloitteessa vaadittiin kehitysyhteistyön palauttamista 28%:sta 20%:iin ”välittömästi”. Mielestäni 28% ei ole vielä paljon jos loppu on kirkollista työtä. Toisekseen kehitysyhteistyön lisääminen ei ole pois evankelioimistyöstä vaan antaa sille lisää uskottavuutta ja tukee sitä. Tämä on nimenomaan yhteistyöKIRKKOJEN kanta ja toivomus. 8% pudotusta ei oltaisi voitu tehdä evankelioimistyön osuutta kasvattamalla (SLS ei voi painaa tai taikoa uutta rahaa) vaan kehitysyhteistyöprojekteja lakkauttamalla. Pudottaminen 8%:lla välittömästi olisi tarkoittanut sairaaloiden, koulujen ja muiden hyvien hankkeiden (joihin SLS on sitoutunut pitkällä tähtäyksellä) lakkauttamista ja suuria vaikeuksia SLS:n yhteistyökirkoille ja myös heidän evankelioimistyölleen. Olisimmeko tämän jälkeen olleet edes Suomen valtiolle luotettava yhteistyökumppani ja olisiko rahahana mennyt kiinni? Olisivatko kehitysaiden yhteistyökirkot sanoneet sopimukset irti SLS:n kanssa koska se ei ole luotettava? Konservatiivit olivat (de facto!) valmiit ottamaan leivän nälkäisen lapsen suusta ja antavat hänen kuolla. Konservatiivit olivat valmiit viemään lapsilta koulutuksen, rokotukset ja terveydenhuollon. Tässä keskustelussa on jo viitattu viikon evankeliumiin. Teksti puhuu Jeesuksen käskyn noudattamisesta, mutta seuraavassa luvussa (Joh 15:8-12) kerrotaan, mikä se Jeesuksen AINOA (pätee jos siis Raamattu on tuossa kohdassa totta) käsky kuuluu:

    ”Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani. Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. Tämän minä olen teille puhunut, että minun iloni olisi teissä ja teidän ilonne tulisi täydelliseksi. Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut.”

    Kuinka kauas ja syvälle pois Raamatusta ja sen keskeisestä sanomasta konservatiivi siipi on valmis menemään homovihassaan?

    • Petri Kasari
      ”Todettakoon myös, että SLS:n työssä 99% kohteista ja työstä on sellaista, johon ei lähetettä homoseksuaaleja,”

      Missä tämä seikka on aukikirjoitettuna?

    • Jukka Kivimäen kysymykseen vastaan, että SLS ei lähetä avoimesti homoseksuaaleja lähettejä kirkkoihin, joissa sitä pidetään sytinä ja jotka eivät halua homoseksuaalia lähettiä (lähettejä ei lähetetä vaan yhteistyökumppani kutsuu kenet haluaa ja hyväksyy). SLS ei myöskään lähetä homoseksuaaleja lähettejä maihin, joissa he joutuisivat sukupuolisen suuntautumisensa perusteella vaaraan (kuten vastuullisen työnantajan kuuluukin). Siksi suurin osa maailman lähetystyöstä on kiinni homoseksuaaleilta vielä pitkään, tekipä kirkkomme homokysymyksessä mitä ratkaisuja hyvänsä.

    • Kiitos täsmennyksestä Petri Kasari, mutta kaipaisin vielä lisäselvennystä.

      Sikäli kun olen vuodentakaisen tapauksen oikein ymmärtänyt, niin silloin pariskunnan toinen osapuoli valitiin kehitysyhteistyötehtäviin normaalin hakuprosessin mukaisesti ja hyvä niin. Työkutsun järjestäminen myös hänen kumppanilleen ei kuitenkaan ollut aivan mutkatonta koska sikäläinen yhteistyökirkko ei halunnut häntä työyhteyteensä.
      Hänelle kuitenkin räätälöitiin tehtävä, johon voitiin hakea vokaatiota pappisvirkaan sen sijaan että tehtävä olisi järjestetty maallikkona.

      Paikallisesta yhteistyökirkosta irrallinen vokaatio aiheuttaa hämmennystä lähetyksen kentällä ja siten vaikuttaa lähetysstrategian vastaiselta. Missä siis linjataan, ettei vastaavaa yhteistyökirkoista irrallista järjestelyä käytetä jatkossa ihan millä tahansa lähetyskentällä? Ei ilmeisesti missään.

  5. Ja vielä yksi asia, lukekaa tunnustuskirjoista, mikä on tärkeää luterilaisessa kirkossa. Siellä on määritelty tarkkaan, ketkä mahtuvat hiekkalaatikolle nimeltä evankelis-luterilainen kirkko. Siellä sanotaan: ”Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta” (CA VII). Meidän on mahduttava samaan kirkkoon ja yhteistyöhän, vaikka meillä on erimielisyyksiä muista kuin noista mainituista kahdesta asiasta. Homokysymys ei siis tunnustuksen (keskeisten kohtien) mukaan saa olla asia, joka erottaa luterilaisia toisitaan.

    Yksikään harhaoppi ei ole koskaan syntynyt siitä, että oltaisiin luovuttu jostain yksittäisestä Raamatun opetuksesta (kuten että aurinko kiertää maata [joka todella perustuu Raamattuun Ps 93:1; 96:10; 104:5, 1. Aik 16:30; Saarn. 1:4,5]; että moniavioisuus on sallittua; että orjuus on sallittua; että naiset ovat tasa-arvoisia; tai että sekotekuitukankaisiin pukeutuvat ihmiset pitää tappaa). Harhaopit syntyvät siten, että otetaan yksittäinen kehällinen raamatunkohta, ja nostetaan se kaiken keskukseksi. Näin evankeliumi vääristyy ja tuloksena on harhaoppi. Homoseksuaalisuus EI kuulu uskomme ytimeen, vaan on täysin marginaalinen asia (kuten tunnustuskirjammekin yksiselitteisesti ilmoittavat), josta ei pari vuosikymmentä sitten puhunut tai piitannut juuri kukaan. Sen nostaminen keskukseksi on vakava harhaoppi. Nykyajan johtava harhaoppi onkin evankeliumin latistaminen pelkäksi moraaliksi (”liberaalit”) tai moralismiksi (”konservatiivit”). Keskuksena on ja pitää olla evankeliumi, ilosanoma Jumalan rakkaudesta, jossa Isä lahjoitaa aineellisen hyvän, Poika sovituksen hyvän ja Pyhä Henki kirkon hyvän eli sakramentit.

    • Petri Kasari
      ”Homokysymys ei siis tunnustuksen (keskeisten kohtien) mukaan saa olla asia, joka erottaa luterilaisia toisitaan.”

      Tämä pitää paikaansa vain siltäosin, teologinen perustelu ei ole evankeliumin opin vastainen. Evankeliumin oppiin kuuluu välttämättömästi luotuisuus, langenneisuus, lunastuksen tarve, lunastus Jeesuksessa Kristuksessa sekä pyhitys Pyhässä Hengessä.

      Siinä maailmassa, josta Jumala näki että kaikki on hyvää, ei esiintynyt homoseksuaalisuutta, tanssukupuolisuutta eikä intersukupuolisuutta. Nykyisessä langennessa mailmassa esiintyy, eikä kyse ole näiden ihmisten henkilökohtaisesta synnistä.

    • Mistäs se Kivimäki sen tietää, että siinä ”hyvässä” maailmassa ei ollut lainkaan homoja?

    • Vastaavalla logiikalla hyvään maailmaan ei kuulunut tummaihoiset vaan musta ihonväri on syntiinlankeemuksen seurausta. Siis veikaten, että Aatami ja Eeva olivat valkoihoisia.

    • Jusu Vihervaara
      ”Vastaavalla logiikalla hyvään maailmaan ei kuulunut tummaihoiset vaan musta ihonväri on syntiinlankeemuksen seurausta. Siis veikaten, että Aatami ja Eeva olivat valkoihoisia.”

      Mihin veikkauksesi perustuu? Genesisin narratiivin mukaan ihmiskunta jakaantui eri heimoihin vasta vedenpaisumuksen jälkeen.

    • No sanotaan nyt sitten niin, että tulkinta jonka mukaan Aatamilta ja Eevalta puuttuvat ominaisuudet eivät kuulu hyvään maailmaan vaan ovat syntiinlankeemuksen seurausta, on kovin yksioikoinen ja tarkoitushakuinen.

      Toisekseen minä voin yhtä perustellusti väittää Aatamin olleen biseksuaali kuin sinä ilmisesti oletat hänet heteroksi.

    • Jusu Vihervaara
      Keskeisepi pohdinnan kohde on seiika miksi maailmassa on kurjuutta vaikka Jumala loi maailman hyväksi.Vastauksena voimme todeta että maailma on nyt järisyttävällä tavalla erilainen verrattuna hyvän luomistyön tulokseen.

      Vasta ”sivutuoteena” tulee katsantokanta, ettei kaikki ne asiat ja ilmiöt joita maailmassa nyt esiintyy ole välttämätä Jumalan sellaisiksi luomia, vaan asioita tarkastellaan ennen ja jälkeen lankeemuksen.

    • Jukka,

      Aivan miten vaan kunhan muistat sen, että kun sinä kutsut jonkun ihmisen luonteenpiirteitä tai ominaisuuksia ”hyvän maailman ulkopuolisiksi” tai ”syntiinlankeemuksen seurauksiksi”, se synnyttää vertailuasetelman, jossa ihmisryhmiä jaetaan Jumalan tarkoituksen mukaisiksi ja Jumalan luomistyön vastaisiksi.

      Se voi olla aika loukkaavaa.

    • Jusu
      Sekin voi olla loukkaavaa, jos kerrot kaverillesi vaikkapa että kaverin solmiossa on kahvitahroja. Asian voi hyvin jätää kertomatta. Asian puhumattomuus ei kuitenkaan poista näitä kahvitahroja.

    • Aika monta harhaoppia on syntynyt siitä, että kirkko on ottanut doktriineikseen jonkin ajan tieteellisiä väittämiä, kuten Ptolemaioksen/Aristoteleen opin siitä, että aurinko kiertäisi maapalloa, tai darvinistista käsitystä lajien synnystä vaikkei yhtään havaintoa ole tehty siitä että kuollut aine synnyttäisi elämää tai että laji muuttuisi toiseksi. Noista mainitsemissasi Raamatunjakeissa ei väitetä, että aurinko kiertäisi maata. Lauseet ovat samalla tavoin tosia kuin nykyaikaisen säätieteen tekijöiden lause auringon noususta ja laskusta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että asumme maapallolla, emme auringossa, joten teemme havainnot täältä käsin, maapallo referenssinämme.

Jukka Kivimäki
Jukka Kivimäki
Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.