.
Mikkelinpäivän evankeliumi Matt. 18: 1-10 puhuu kääntymisestä ja lapsen kaltaiseksi tulemisesta.
Jeesus käyttää ilmauksia, jotka viittaavat kasteeseen. Kasteessa olemme tulleet Jumalan lapseksi. Me olemme siirtyneet Jumalan valtakuntaan.
Rinnakkainen puhe kasteen asemasta on Joh. 3:3,5. Kasteessa meidät on otettu Jumalan valtakuntaan. Me olemme syntyneet Jumalan lapseksi.
Amen. Kasteessa me olemme uudestisyntyneet, jolloin me saimme lahjaksi kaiken mitä pelastukseen tarvitsemme.
Amen.
Mielenkiintoinen on tuo Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesus ottaa lapsen syliinsä ja toteaa: ”Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa.”(jae4)
Jeesus käytti lasta esimerkkinä nöyryydestä myös muulloin, kun hänen apostoleillaan oli suuruuskilvoittelu menossa.(Mark9:34-37). Varsin puhuttelevaa meistä jokaiselle? Olemmeko tässä lasten kaltaisia?
Joskus olen kuullut esille ottamaasi raamatunkohtaa sovellettavan uskoon. Sellaisen ajattelun mukaan meillä tulisi olla lapsen kaltainen uskossamme. Jeesus ei kuitenkaan puhu siis uskosta vaan nöyryydestä lapsen antamana mallina meille. Ajatus ”lapsenuskosta” sisältää jopa sen vaaran, että sen avulla voi ohittaa Raamatun tutkimisen. Ja sehän on jokaisen kristityn velvollisuus. Sanoihan Jeesus, että ”ikuinen elämä” kytkeytyy siihen, ”että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” Lienet kanssani samaa mieltä?
Myös Paavalin henkeytetyt ohjeet Raamatussa kannustavat meitä siihen, ettemme olisi lapsen tasolla ymmärrykseltämme, ”lapsenuskon” Raamattu unohtaa jälleen tässäkin: ”Veljet, älkää olko ajatuksiltanne lapsia. Pahuudessa olkaa kehittymättömiä, ajattelussanne aikuisia.”(1.Ko14:20)
Miten sinä Matias ymmärrät ”lapsenuskon”? Missä muodossa sinä olet sellaisen Raamatusta löytänyt?
Psalmi kahdeksan jae kolme
Lasten ja imeväisten huudot todistavat sinun voimastasi
Kun ajattelee lapseutta eli kenen lapseksi syntyy niin miten oppii elämään, sitä ottaa oppia vanhemmiltaan.
Minulla oli onni ”saada” mahtava maallinen isä, siis varmasti monella ns ”uskovallakin” isällä olisi syytä ottaa oppia hänestä, hän ei hermostunut minulle kertaakaan kun olin alle parikymppinen, siis vaikka sain vitsaakin niin senkin hän teki hermostumatta ja näin minulla oli edessä vain oma tekoni jota syyttää eikä katseeni kääntynyt isään.
Kunnioitinko sitten isääni, no tietyllä tavlla kyllä, mutta ”salassa” tein sitten niitä asioita joista hän kielsi, enkä toisaalta ottanut oppia hänen sanoistaan esim että koulussa olisin ahkeroinut jne…
Sitten yli kakskymppisenä kaikki muuttui, ehkä isäkin mutta minun oma tahto ja ymmärrys tulivat kuvaan mukaan, siis luulin ymmärtäväni kuinka elää ”oikein”, mitä siitä seurasi, paljon pahaa.
Entä kun elämältäni hävisi kaikki toivo ja omat voimat loppu, HUUSIN Jumalalta apua, Jumala näytti minun oman elämäni kuinka olin elänyt erossa Hänestä siis tunnustin syntisyyteni ja tein parannuksen. Lopulta menin kasteelle ja näin Jumala avasi silmäni eli olin uudestisyntynyt ja saanut Jumalan voiman, Pyhän Hengen, ja aloin ymmärtää kuinka olin elänyt pimeydessä voimattomana paatuneella sydämellä ollen pahan vietävissä omien himojen ja halujen kautta vailla yhteyttä Jumalaan.
Vaikka olin ns ”luterilainen” niin onneksi isäni ei ollut ”uskovainen” eli hän ei opettanut uskonnollisuutta joten vältyin sen valheen sitomisesta eikä kun kuulin Jumalan Sanaa saatana voinut tulla ja ottaa sitä pois tuomalla omaa valheen uskoa tilalle, kuten Jeesus kylväjä vertauksessa selkeästi Sanoo:
19 Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, mikä kylvettiin tien oheen.(Matt.13)
Efesolaiskirjeen neljäs luku sanoo että kastetta ei voi toistaa, koska se on yksi. Kun kerran on saanut kasteen, niin sen voima ei muutu mihinkään, koska se on alusta loppuun asti Jumalan työ. Yksi kaste on seurausta siitä, että Jumala on yksi. Minkä hän on tehnyt sitä ei mikään mahti eikä valta maailmankaikkeudessa voi tyhjäksi tehdä.
4 On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi.
5 Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!
6 Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa.
Huomattakoon tässä Efesolaiskirjeen kohdassa myös Pyhään Kolminaisuuteen sitoutuvat sanat: yksi Henki, yksi Herra ja yksi Isä. Kristillinen kaste toimitetaan aina kolmiyhteisen Jumalan nimeen.
Pyhän Hengen saaminen on kasteen antama lahja.
Hesekielin kirja 36. luku kertoo kasteessa tapahtuvasta veden ripotuksesta: ”Vihmon — puhdasta vettä”, jae 25
ja sen vaikutuksena seuraavasta Pyhän Hengen lahjasta: ”Annan Henkeni”, jae 27.
Hes. 36:25-27:
25 Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte, minä puhdistan teidät kaikesta saastastanne ja epäjumalienne kaikesta iljettävyydestä. 26 Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. 27 Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.
Matias Roto, otat Hes. 36:25-27, eikö siinä ole selkeä merkki kenellä on Jumalan Henki:
”Minä annan Henkeni teidän sisimpäänne ja ohjaan teidät seuraamaan säädöksiäni, ottamaan varteen minun käskyni ja elämään niiden mukaan.”
Siis kenellä on Jumalan Henki hän elää Jumalan käskyjen mukaan, siis kunnioittaa Jumalaa niinkuin lapsen tuleekin Jeesuksen esimerkin mukaan.
Ari
Huomaapa mikä on asioiden syy ja seuraus -suhde.
Kansa on tehnyt kelvottomia tekoja. Heillä ei ole mitään mistä voisivat kerskua. Parannus ei lähde heistä itsestään vaan se on Jumalan työ.
Tämä Jumalan teko eli kokonaisen kansan kääntäminen tapahtuu kasteen veden välityksellä. Tämän kasteen seurausta siis on tuo mainitsemasi Jumalalle kuuliainen mieli. Sen sijaan tuota kuuliaisuutta
e i
ollut ennen tuota
J u m a l a n
l a h j a a ,
jonka hän antoi
v e d e n
välityksellä.
On siis aihetta nähdä mikä on asioiden vaikutuksen väline ja sen käytön tulos Jumalan tehdessä pelastavan tekonsa.
Huomaappa Matias Roto kuinka tämä kuuliaisuus näkyy ensinnäkin omassa elämässäsi ja sitten kaikkien kastettujen elämässä?
Minä ainakin tiedän ettei minulle annettu kaste vauvana tuonut tätä Jumalan Henkeä ja siitä seuraavaa kuliaisuutta.
Vasta nöyrtyminen parannukseen ja evankeliumin uskominen ja siitä seurannut kasteen OTTAMINEN antoi sen kaiken mitä Jumalan Henki saa aikaan.
Kasteen armosta luopuminen on epäuskon työtä. Ihmisen ei pidä syyttää Jumalaa omasta luopumuksestaan, vaan hänen on tunnustettava oma luopumuksensa. Alkuperäinen kaste on ainoa oikea kaste. Siitä luopuminen on epäuskoa. Oikea ja alkuperäinen kaste nimittäin ei missään tilanteessa eikä missään olosuhteissa menetä pienintäkään voimaansa vaan se antaa kaiken mitä pelastukseen tarvitaan kun siihen uskossa toivo pannaan.
Matias Roto, ohitat taasen asian ytimen, kuuliaisuuden eli antaako lapsikaste voiman elää Jumalan käskyjen mukaan niin kuin tuomassasi Hesekielin kohdassa sanotaan?
Tarvitseeko pieni lapsi kasteen ?
Kun ihminen syntyy tähän maailmaan hän on osallinen Aadamin tuottamasta synnistä tätä kutsutaakin perisynniksi. Ihminen on kyllä Jumalan luoma, mutta syntyy tähän maailmaan erossa Jumalasta.Tämä on jokaisen ihmisen osana. Eikö silloin kun ollaan erossa Jumalasta, ollaan Paholaisen talutusnuorassa.
Mitään muita mahdollisuuksia kuin se, että Jumala siirtää kastetun ja aivan pienen lapsenkin kasteessa Paholaisen joukoista omiensa joukkoon. Siksi vanhassa kastekaavassa kysyttiin kastettavalta: ”Luovutko Perkeleestä.” Niin pitäisi edelleen kysyä : se olisi sopiva muistutus, siitä mistä kasteessa on todella kyse.
Kasteessa saa kaiken, mitä ihminen tarvitsee Jumalan omana elämiseen ja taivaaseen pääsemiseen. Näin on asia jokaisen kastetun kohdalla sen kaiken, kun sinut kastettiin, eikä sinun tarvinnut ansaita sitä mitenkään. Jos ihmienen luopuu tästä armosta epäuskonsa tähden, syy ei ole kasteessa vaan ihmisen epäuskossa.
Miten näin voi tapahtua? Eihän lapsi edes ymmärrä, mistä on kyse, kun hänet kastetaan? Kaste on Jumalan teko. Kasteessa Jumala on se, joka tekee työtä ja kastettava on ansioton armon saaja.
Eikä tärkeää ole meidän osuutemme, mitä me teemme tai miten paljon me ymmärrämme. Vain se on tärkeää mitä Jumala tekee, että hän ottaa omakseen ja pelastaa.Tässä ero luterilaisen vapaiden suuntien kastekäsityksen välillä. Luterilaisessa kirkossa opetetaan kuten Raamattukin, että kaste on Jumalan teko. Vapaissa suunnissa korostetaan, että kaste on ihmisen teko, ratkaisu ja tunnustauminen ja edellyttää ihmisen ymmärrystä ja kilvoitusta
Martti Pylkkänen, mitäpä luulisit itse vastanneen kysymykseen luovutko perkeleestä sillon kun sinut kastettiin?
Siis jos kaste olisi pelkästään Jumalan teko niin mihin tarvitaan kastajaa ja vanhempia jotka päättävät kastetaanko vauva vai ei, siis onko Jumalan täydellinen teko riippuvainen mitä ihminen päättää, siis antaako kastaa vauvansa?
Missään kohdassa aamatussa ei sanota että kastettiin ilman että ihminen itse sitä halusi, siis ei vauvoja.
Ari
Kaste on maailman suurin ja yleisin tapa ajaa perkeleet ihmisestä. Se nimittäin tehdään jokaisen kastetoimituksen yhteydessä.
Seuraavassa harvennettuna se mitä kaste vaikuttaa Vähän Katekismuksen sanojen mukaisesti. Numerointi minun jotta kasteen lahjan osa-alueet selkeytyvät ja huomaat kuinka kasteen takia perkeleitten täytyy lähteä litomaan kastettavasta:
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Kaste vaikuttaa
1) syntien anteeksiannon,
2) vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta
3) sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste,
4) armoa tulviva elämän vesi
5) ja ”uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä”,
niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: ”Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma.”
(Lutherin Vähä katekismus)
Tämä Matiaksen vastaus tuo selkeästi esille lapsikasteen perusteet. Näihin uskominen ei tarvi Jumalan meihin vuodattamaa uskoa, siksi se on suosittu, kun massoja hallitaan.
Reijo
Kirjoitat toisin kuin se mitä yllä olen jo kahdessakin raamatunkohdassa lausunut.
Psalmissa kahdeksan mainittu lasten ja imeväisten suusta tuleva Jumalan ylistys
on
u s k o a .
Ja toiseksi katekismuksen kohdan sisältämässä Markuksen evankeliumin kastekäskyssä mainitaan usko kasteen antamana lahjana, kun siinä puhutaan miten usko ja kaste kuuluvat yhteen. Usko tarttuu kasteen lahjaan ja omistaa itselleen sen minkä kaste antaa, nimittäin Jumalan pelastusteon.
Niin kuin Markus 16 puhuu uskosta pelastuksen yhteydessä samalla tavoin myös Heprealaiskirjeen 11 luvussa puhutaan siitä että usko on välttämätöntä pelastukseen kaikenikäisille myös pikkuvauvalle:
Hepr. 11:6. ” Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen; sillä sen, joka Jumalan tykö tulee, täytyy uskoa.”
Kun vielä panemme rinnalle Johannes Kastajan jo ennen syntymäänsä antaman todistuksen Jeesuksesta niin näemme että usko on Jumalan lahja joka ei pienimmässäkään määrin ole sidoksissa meidän luonnollisen järkemme kyhäämistä häkkyröistä vaan yksistään Jumalan omasta työstä ja kokonaisuudessaan se on Jumalan teko alusta loppuun asti. Johannes todisti äidilleen sillä ainoalla kielellään joka hänellä oli nimittäin potkimalla äitinsä kohdussa.
Luuk. 1: 41-45
41. Ja kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussansa; ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä.
42. Ja hän puhkesi puhumaan suurella äänellä ja sanoi: ”Siunattu sinä vaimojen joukossa, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!
43. Ja kuinka minulle tapahtuu tämä, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni?
44. Sillä katso, kun sinun tervehdyksesi ääni tuli minun korviini, hypähti lapsi ilosta minun kohdussani.
45. Ja autuas se, joka uskoi, sillä se sana on täyttyvä, mikä hänelle on tullut Herralta!”