Herramme Jeesus Kristus sanoo: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää (Matt. 28:19-20); joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen” (Mark. 16:16)
Pyhä tohtori Martti Luther kirjoittaa katekismuksessa kasteessa: ”Kasteen voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä, että se pelastaa. Kaste ei ole mitään muuta kuin vapautumista synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta, pääsy Kristuksen valtakuntaan ja iankaikkinen elämä hänen kanssaan. Yksin usko tekee ihmisen kelvolliseksi ottamaan vastaan tämän pelastavan, jumalallisen veden niin, että siitä on hyötyä.”
http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html
Miksi kaste on (tai ei ole) välttämätön pelastukseen?
Mitä pyhässä kasteessa lahjoitetaan?
Kuka on ainoa oikea suorittamaan pyhän kasteen?
Miten kaste ja usko liittyvät yhteen?
Mitä tarkoittaa Kristuksen päälle pukeminen?
Miten luopumus ja eksyminen vaikuttaa kasteen armoon?
Jumalaluusopin kunnioitettu tohtori Martti Luther sanoi: ”Olen kastettu, olen pelastuva”; miksi tämä on totta, myös meidän kohdalla?
Kaikki julkaistut blogini:
Mitä kasteen jälkeen; sen tulisi olla elämää Kristukselle yksin.
Ihmisen elämä ei aina suju näin: Mitä sitten?
Lainaan Bo Giertzin kirjaa Uskon ABC
”Kääntyminen” on elämänsuuntauksen muuttamista: ennen on oltu Jumalasta poispäin vievien voimien kuljetettavana, nyt kulkusuunta on muuttunut päinvastaiseksi. (Bo Giertz)
Se, mitä tapahtuu kristityksi tultaessa EI tapahdu vain kerran ihmisen elämässä
(siis kasteessa j.o.). JOS ihminen on joutunut pois Kristuksen luota, muutos tapahtuu osin tavalla, jota ainakin osittain voidaan kuvata tapahtumasarjana, jonka tiettyjen kohtien ajankohtakin voidaan toisinaan määrittää…. (Bo Giertz)
Huomaamme, että Bo Giertz puhuu ylempänä siitä, mitä voidaan kutsua nimellä ratkaisu. Bo Giertz puhuu myös sanasta ”armonjärjestys”, jonka jotkut ovat halunneet käsitteenä tyystin hylätä. Mainittakoon, että tämän erinomaisen opaskirjan on kustantanut SLEY
Jorma, kiitos hyvästä kommentista. Minä en noista armonjärjestyksistä välitä. Itse tykkään enemmän lukea tohtori Lutherin kirjoja, kuin näitä muita.
Juu, Juha Heitä pois vaan kaikki.
Eihän sinun ole pakko uskoa, mitä Raamattu opettaa.
Sitten kun Jumala antaa sinulle malttia ja oikeaa nöyryyttä, saat oppia ihan jotain uutta.
Ei uskoontulo ole mikään Simsalabim
Jorma, näin on. Uskoontulo ei ole taikuutta, koska Jumala lahjoittaa armosta uskon.
On hyvä muistaa, että kaste ei pelasta, jos
ei usko. Jeesus sanoo sen selvästi.
Siksi vastuullinen kristitty neuvoo esim. sukulaisiaan siitä, että näiden tulee kääntyä takaisin kasteensa armoliittoon, jos ovat vaipuneet epäuskoon ja hylänneet Kristuksen.
Monet ovat joutuneet liian kauaksi ja elävät turmeltuneen luontonsa johdattamina
Jumalan tahdon vastaisesti. Heidän kohdallaan ei ole kysymys siitä, mitä
Roomalaiskirjeen 7:24-25 toteaa, vaan pikemminkin se, mitä Rm 8:8,
koska heidän kaikki pyrkimyksensä sotivat Jumalan tahtoa vastaan (Rm 8:7)
Jotta he tuntisivat itsensä, on kirkossa julistettava lakia herättämään synnintunto.
Tämä on luterilainen oppimme.
Kasteessa Jumala antaa meille pelastavan uskon, mutta valitettavasti monet siitä luopuvat elämänsä aikana. Meitä tuhlaajapoikana Isän kotiin palaajia on monia.
Raamatussa kaikki oli hyvin simppeliä. Lähetyskäskyä totellen julistettiin evankeliumia. Joka uskoi sen ja otti kasteen, se pelastui.
Apt.2. luvun mukaan se, joka teki parannuksen eli kääntyi ja otti kasteen, sai syntinsä anteeksi.
Kasteessa tunnustettiin usko, tunnustettiin Jeesus, tunnustettiin oma syntisyys…
Jumala on tehnyt meidät ihmiset suoriksi, mutta me itse etsimme monia mutkia (Saarn.7:29). Niitä on osattu tehdä kasteeseenkin ihan kiitettävästi.
On tullut Lutheriakin luettua aika paljon, mutta suosin kuitenkin Raamattua. Kaikella kunnioituksella.
Nyt monet teistä suuttuvat, mutta suuttukaa vaan.
Meidän tulee pysyä Raamatussa.
Risto, kiitos hyvästä kommentista. Pyhä Raamattu on kirjojen kirja. Kaikki muut kirjat ovat parhaimmillaankin vain varjo Raamatusta. Kasteen sakramentissa Jumala toimii. Meidät on jo lapsena kastettu, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja kuulumme Jumalan perheeseen. Jumala on toimijana pyhässä kasteessa. Yksi kaste on riittää, eikä kenenkään tarvitse tehdä ihmistekoa ja mennä kasteelle yhä uudestaan.
Olen koulupojasta asti ollut tuttu Lutherin opetusten kanssa ja arvostanut häntä, mutta ei hänestä jumalaa tule tehdä ainakaan minun mielestäni. Erehtyvä ihminen on hänkin ollut.
Vapaiden suuntien kastekäsitys on ongelmallinen siksi, että se edustaa perusteluiltaan omavanhurskautta.
Siitä ei pääse mihinkään.Se on oikein-tekemisen-matkimisen-järkeilyn teko.
Täällä on turha kiistellä kasteesta, kun se ei rakenna mitään.
Risto Kauppinen tekee evankeliumista lakia, mutta sille ei mitään voi.
Pitäisi käsittää, että Apt:n kertomukset lähetystyöstä ovat alkuvaihe, kristittyjen perheiden lapsia ei vielä ollut.
Kyllä minä, Jorma, olen armosta pelastettu. Ristin juurella olen tullut verellä pestyksi. Ei se ole omavanhurskautta, että olen Raamatun sanan mukaan tunnustanut Jeesuksen herrakseni myös kasteessa. Sitä voidaan sanoa kuuliaisuudeksi Jumalan sanalle, jos jotain halutaan. Sinä olet varmaankin tunnustanut Jeesuksen herraksi suullasi ja siksi Jeesuskin tunnustaa sinut Isänsä edessä. Et varmaankaan kiellä häntä. En syytä sinua siitä syystä omavanhurskaaksi. Sinä voit syyttää minua omavanhurskaaksi, koska olen Raamatun opetuksen mukaan ottanut myös kasteen Kristukseen ja siinäkin tunnustanut hänen herrautensa. En loukkaannu syytöksestäsi vaan siunaan sinua. En opeta lakia. On pelkkää armoa, että saamme uskoa. Ja sekin on armoa, että meistä Jeesuksen nimen ja sanan tähden puhutaan pahaa.
Ilman muuta tuo Reijon kasteeseen luottaminen korostaa ihmisen osuutta.
Samoin on itsevanhurskautta tuo avuksi huutamisen perustelu.
Avuksi huutaminenkin on Jumalan työ ihmisessä, ilman Jumala ei häntä huuda avuksi eikä
häneen usko yksikään.
Tässä on pohjana vapaa ratkaisuvalta, joka oikeastaan kaataa Kristuksen ristin.
Nimeni on Risto, ei Reijo.
Ihmisellä on osuutensa. Olen ehdottomasti ns.synergisti, eli uskon Raamatun perusteella, että ihmiselläkin osuutensa pelastuksessa. Sitä ei voi kutsua omavanhurskaudeksi. Jos ihminen kasteessa tunnustaa Jeesuksen herrauden, oman syntisyytensä ja syyllisyytensä ja armahdetuksi tulemisen tarpeensa, en näe sitä omavanhurskautena. Sellainen kaste oli Raamatussa ja sellainen sen tulee olla nykyäänkin. Ihmisen osuutta on sekin, jos sinä Jeesuksen kieltämisen sijaan tunnustat hänet. Tuskin ajattelet, että Jeesuksen kieltäjät pelastuvat.
En todellakaan näe uskon tunnustusta omavanhurskautena, mutta näen sen pelastuksen edellytyksenä. Viittaan toisaalla ketjussa käsittelemääni tunnustuksen ja kasteen samanlaisiin merkityksiin.
Joka tapauksessa: kärsin ilolla ja kiitoksella kaikki syytökset omavanhurskaudesta. Tiedän, että saan pelastuksen Jeesuksen veren kautta Jumalan armosta, mutta haluan myös kärsiä pilkkaa hänen totuutensa esillä pitämisen tähden. En häpeä Jeesuksen sanoja.
Risto, aika mielenkiintoisesti luet Raamattua. Olen ymmärtänyt niin, että teidän ”uskovien kaste” on ainoastaan ihmisen teko, jolla kastettava kertoo olevansa uskova ja kelvollinen Jumalalle ja olevan Jumalan armon arvoinen.
Ei uskovien kaste ole uudestaan kastamista, koska lapsikaste ei ole kaste lainkaan. Se ei sovi kasteen raamatulliseen malliin. Se on vain ihmisten keksimä ja suorittama seurakuntaan liittämisriitti. Eikä Jumala toimi lapsikasteessa. Se on on sen sijaan aina Jumalan teko, että joku saa uskon ja haluaa sen kasteessa tunnustaa. Eli älkää turhaan kastattako lapsianne. Se vain harhauttaa. He voivat rippikoulun käytyään kuvitella minun laillani, että ovat kelpo kristittyjä, vaikka eivät ole kristittyjä lainkaan. Niin, ja kuka ei uskottuaan ole käynyt kasteella, tehkää se. Raamattu lupaa pelastuksen suun tunnustuksellakin (Room.10:10, Matt.10:32), mutta kaste on Jeesuksen asettama tapa tunnustaa usko ja hänen herrautensa. Ihmiset ovat luoneet Raamatun vastaisia käytäntöjä. Tätä voi olla hyvin vaikea hyväksyä, koska meihin on tässä kulttuurissamme niin lujasti iskostettu tietyt uskomukset, mutta Raamattua tutkien ei muuhun voi päätyä. Siis tutkikaa Raamattua enemmän Lutheria.
Jäi sana pois. 🙂 Piti olla: Tutkikaa Raamattua enemmän kuin Lutheria.
Raamatussa on pajon enemmän totuutta, kuin muissa koko maailman kirjoissa yhteensä. Biblia on paras suomenkielinen käännös.
Risto, et usko, että kasteen sakramentissa Jumala toimi. Mitä taas uskon. Uskotko, että Jumala on luonut maailmankaikkeuden vajaa 6000 vuotta sitten vai uskotko evoluutiohömpän miljooniin vuosiin? Mikä sinulle on ehtoollinen?
Se onni luterilaisilla on, ettei meillä ole käytössä sellaista kummajaista kuin lapsikaste. Sellaista ei Raamatussa ole.
Kiitos hyvästä kommentista, Ville. Pyhä kaste on kristillinen kaste, riippumatta kastettavan iästä.
Eriävä mielipide. Kasteen merkitys löytyy Raamatusta. Se ei ole mitään maagista. Tai että taivaassa nimi siirrettäisiin yhdestä kirjasta toiseen kun lapsi kastetaan, tms. Jeesus lupasi, että joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Paavali sanoi, että sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Molemmissa on ensin usko. Molemmat päätyvät pelastukseen. Jeesus liittää uskoon kasteen. Paavali suun tunnustuksen. Kaste vastaa siis tunnustusta. Sama linja löytyy kautta UT:n. Tunnustuksella ja kasteella on sama funktio. Kaste on tunnustus, tunnustautuminen Kristukseen. Sylivauva ei voi tunnustautua tai tunnustaa mitään millään tavalla. Tässä ei ole tilaa syvemmälle selostukselle, mutta lapsien kastaminen ei sovi raamatullisen kasteen sisältöön mitenkään. Nämä totuudet menevät eteenpäin hitaasti, mutta olen saanut huomata, että ne kuitenkin etenevät, koska 1) Jumala puhuu ihmisille ja 2) monet ihmiset osaavat ja haluavat lukea Raamattua uskomatta sokeasti, mitä heille on opetettu. Kiitos Herralle!
Risto, valitettavasti teidän kaste ei ole sakramentti vaan ihmisluomus.
Sinua saattaa suututtaa, etten usko lapsikasteeseen. Se saattaa loukatakin sinua. En kuitenkaan ilmaise näkemyksiäni loukatakseni, vaan yksinkertaisesti siksi, että haluan olla Sanalle uskollinen. Luulen, että olemme hyvin samoilla konservatiivisilla linjoilla useimpien Raamatun totuuksien suhteen. Uskon Jumalan luoneen maailman, päivämäärää en sano. Ehtoollista nautimme Jeesuksen muistoksi. ”Tehkää se minun muistokseni”. Kunnioitan ja siunaan teitä luterilaisia ja muita lapsikasteeseen nojaavia uskovia, mutta en ole löytänyt lapsikastetta Raamatusta. Siksi haluan tuoda näitä epäluterilaisia ajatuksiani arvioitaviksi. Saa kyseenalaistaa tietysti. Kehotankin koko ajan tutkimaan asioita Raamatusta. 🙂
Risto, ei se suututa. Kaste, joka on Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen suoritettu on pätevä olkoon sitten kastettava pieni vauva tai sata vuotta vanha vaari. Taitaa olla ihmisviisautta, jos teillä on jokin ikäraja, jota vanhempi pitää kastettava olla, vai onko Raamatussa sellainen?
Lapsikaste tai aikuiskaste taitaa olla vääriä termejä. On ainoastaan pyhä kaste.
Raamatussa on se lupaus, että joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu.
Joka kuulee sanan ja ymmärtää sen – ja jos hän myös uskoo sen – sellainen henkilö voidaan kastaa.
Luterilaiset toistavat usein ”yksi Herra, yksi usko, yksi kaste” (Ef4:5). Siinäkin näkyy oikea järjestys. Kaste tulee uskon jälkeen. Ja uskohan tulee kuulemisesta, ei suinkaan lapsena kastamisesta niin kuin Martti Lutherin oli pakko selittää löytääkseen perustetta lapsikasteelle.
Risto, alkutekstissä ei Mark. 16:16 ole mitään järjestystä uskolle ja kasteelle. Molemmat ovat tärkeitä.
Pyhässä kasteessa saa lahjaksi Pyhän Hengen, joka tarvitaan, että voisi uskoa.
Niin Pietari sanoi heille: ”Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu.” (Apt.t. 2:38-39)
Kasteen uusiminen johtaa väkisinkin toisenlaiseen evankeliumiin. Siinä Jumalan sana syrjäytetään ihmisen oman järkeilyn tieltä. ”Aikuiskaste” pitää kastetta ihmisen tekona Jumalalle. Kaste on kuitenkin kokonaan Jumalan teko ihmiselle. Siksi lapsikaste on aivan oikein. Meidän on käsketty kastaa ja opettaa ja piste. Jos olisi ollut tarvetta tarkempiin ohjeisiin niin olisihan ne annettu. Nyt on vain tyydyttävä siihen käskyyn joka meille on annettu ja toimittava sen mukaan. Sitä kutsutaan uskoksi.
”Kaste on kuitenkin kokonaan Jumalan teko ihmiselle.” Perusteletko kyseisen väittämän?
Olen istunut Raamatun kreikan kursseilla ja jotain tenttinytkin. Paljon en sitä taida, joten en mene tuon ruotimiseen. Voi tulla vain juupas-eipäs -tason juttua. Mutta: kirjoitit ”Pyhässä kasteessa saa lahjaksi Pyhän Hengen, joka tarvitaan, että voisi uskoa.” Mitä oikein tarkoitat? Että lapsena kastettaessa saadaan Pyhä Henki, joka on edellytys uskomiselle? Niinkö? Miten sitten sellainen, jota ei ole lapsena kastettu, miten hän saa uskon, jos ei ole saanut Pyhää Henkeä, joka sinun mukaasi on tarpeen, että voisi uskoa? Tekisin loogisen johtopäätöksen, että jos Pyhä tarvitaan uskomiseen ja jollakulla ei sitä ole, niin hän ei silloin voi uskoa? Niin et varmaankaan ajattele. Lapsikasteessa ei suinkaan saada Pyhää Henkeä. Se luvattiin Apt.2:ssa niille, jotka tekivät parannuksen ja ottivat kasteen. Uskoville. Eikö niin? ”Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti” (Ef.1:13.). Taas: ensin tulee usko, joka tulee kuulemisesta ja sitten saadaan Pyhä Henki. Jumala lahjoittaa uskon, mutta ei Raamattu aseta lapsikasteessa muka saatua Pyhää Henkeä edellytykseksi uskomiselle. Olen eri mieltä kanssasi.
Kaikki on armoa, myös se, että uskomme.
Jeesus vastasi ja sanoi heille: ”Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt.” (Joh. 6:29)
Kun joku sanoo: ”minut on kastettu”, niin itse tuon tapahtuman ajankohta on merkityksetön.
Kaste on itsessään se, joka vaikuttaa. Usko taas omistaa kaiken mitä kasteessa on Lahjoitettu. Armon, Pelastuksen, Lupaukset.
Merkityksellistä on vain se, mitä kaste on. Voimme ajatella kasteesta miten vain, mutta muutama fakta kannattaa muistaa.
Esikuvallisena voidaan pitää, ympärileikkausta, joka tehtiin kaikille poikalapsille, jossa lapset liitettiin Jumalan tekemään liittoon. Ympärileikkaus tehtiin kaikille Liiton merkiksi, jonka Jumala oli tehnyt Abrahamin kanssa.
”Sukupolvesta sukupolveen ympärileikattakoon jokainen poikalapsi teidän keskuudessanne kahdeksan päivän vanhana, niin hyvin kotona syntynyt palvelija kuin muukalaiselta, keneltä tahansa, rahalla ostettu, joka ei ole sinun jälkeläisiäsi.” 1.Moos.17:12
Tässä on kyse Jumalan tekemästä liitosta, jonka merkiksi tuli lihan ympärileikkaus, Jumala teki liiton ja ihminen merkitsi liittoon kuuluvat. Kasteessa on kyse saman tapaisesta liitosta, uudesta liitosta, jonka Jumala on tehnyt.
Kasteella on pitkä historiallinen käyttö jo paljon ennen Jeesuksen kastekäskyä ja kaste on liitetty yleensä seremonialliseen puhdistukseen ja pahan pois pesemiseen. Johannes julisti parannuksen kastetta.
Kristillinen kaste on kuitenkin erotettava näistä, sillä siinä ihminen liitetään, Jumalan Armon iankaikkiseen liittoon.
Kasteen ymmärtäminen ilman uskoa on mahdotonta, mutta kaste itsessään on merkki Jumalan tekemästä Armo liitosta ihmisen kanssa. Kasteessa lahjoitetaan kaikki Jumalan Lupaukset, Pelastus, mutta ennen kaikkea Armo.
Voimme keskustella loputtomasti, kasteen ja uskon merkityksestä ihmisen elämässä, mutta jos emme ymmärrä että kaste on merkki Jumalan tekemästä liitosta, johon liitettynä ihminen saa Pelastuksen lahjaksi, eikä niin, että ihminen tekee liiton Jumalan kanssa ottamalla vastaan kasteen, tehden näin itsestään Kristityn. Huomaa ero.
Ihmisen asema kasteessa on siis kuten sateessa, joka sataa päälle Armon sateena. Uskon liittäminen tähän kasteeseen tekee siitä todellisuutta meidän kohdalla.
Uudentestamentin valossa voidaan nähdä lapsikastetta puolustavia tekstejä ja raamatun ulkopuolisia kirjoituksia löytyy sen tueksi, että Kristittyjä kastettiin perhe kunnittain, eli koko perhe, myös lapset kastettiin Kristukseen.
Tämä tuntuu luonnolliselta, kun ymmärtää Uskon luonteen. Uskohan ei ole ihmisen teko, vaan lahjaksi saatu Kristuksen Sanan kautta. Kaste on saman luontoinen, siksi on luontevaa kastaa lapsia. Tämän ymmärtää tosin vain usko. Järki ei sitä käsitä, vaan ihmettelee, miksi lapsi. joka ei mitään ymmärrä kastetaan?
Niinpä voimme kysyä, miksi kuuroja ja sokeita ja kuuromykkiä kastettiin Kristukseen? Eivät he ymmärtäneet siitä mitään, mutta heistä tuli Kristuksen omia sen kasteen kautta, johon heidät kastettiin, eli Kristukseen.
Voimme olla varmoja, että tuo kaste oli pätevä. minkä tähden? Kastettavan uskon tähdenkö? Kastajan uskon tähdenkö? Ei vaan Kristuksen tähden johon heidät kastettiin.
Näin toimii Usko.
Kasteteologia lähtee aina siitä, että se on Kristityn alku, samoin kuin ympärileikkaus on ihmisen liittämistä Jumalan tekemään liittoon. Kun Kristinusko levisi, niin kasteen sai suorittaa, kuka vain Kristitty ja on hyvin todennäköistä ja jopa varmaa, että myös hyvin pieniä lapsia, jopa vauvoja kastettiin ja sen jälkeen opetettiin lapsille, mihin heidät on kastettu.
Uskon syntyminen on kaikkinensa mysteeri ja ei ole väärin uskoa, etteikö Jumala olisi läsnä kasteessa, kun se tehdään vastasyntyneelle. Uskolle on luonnollista ymmärtää, että Jumala vaikuttaa aina siellä, missä Sana ja sakramentit ovat käytössä.
En vähennä, en pois ota sitä etteikö ihminen saisi Uskoa ilman kastetta kuulemansa Sanan kautta, mutta Kristillistä kastetta, ei ole ilman Uskoa, joka tekee siitä nimenomaa Kristillisen kasteen.
Oppi kasteesta on hyvä tuntea, sillä kasteeseen palaaminen on Armoon palaamista, kaikki on alkuisin Jumalasta ja ilman Jumalaa ei ole mitään.
Sanasta on enemmän hyötyä kasvamiseen, jos ei kiistellä kasteen tapahtumasta itsessään, joka on siis merkkinä meidän ja Jumalan välisestä rauhasta.
Onkin parempi kysyä mihin meidät on kastettu, kuin miten meidät on kastettu. Käsitteet uskovien kaste ja aikuiskaste ovat harhaan johtavia, jos ei ymmärretä uskon luonnetta, joka on tässäkin avain asemassa. Yksi kaste riittää, jos ymmärrämme uskon kuten sen raamattu ilmaisee.
Se on Jumalan teko, että uskotte. Kaste on myös Jumalan teko. Järki ei sitä tavoita. Jos olemme Kristukseen kastettuja, olemme Kristuksessa. Siitä alkaa Vanhurskaudessa vaeltaminen. Se on Pyhän Hengen työtä meissä.
Huh huh, teet melkoisia mutkia. ”Uudentestamentin valossa voidaan nähdä”, ”ei ole väärin uskoa, etteikö..” jne. Olisi ollut mukava, jos olisit viitannut suoriin Raamatun jakeisiin.
Ainut teksti oli 1.Mooseksen kirjasta.
Ympärileikkaus ei ole kasteen esikuva. Oikea ympärileikkaus ei ole käsillä tehty (kuten kaste), vaan se on sydämen ympärileikkaus hengessä (Kol.2:11). Eli tuo alkuosa kaatuu tähän.
Kukaan ei tee liittoa toisen puolesta. Lapsikasteessa ei ketään liitetä mihinkään liittoon.
Kirkkojen Maailmanneuvoston teologiryhmäkin muuten päätyi siihen, että lapsikastetta ei ollut alkuseurakunnan aikaan. Jostain syystä siitä on informoitu vain vapaiden suuntien piirissä. Noissa mainituista perhekunnista sanottiin joka kohdassa, että he uskoivat tms. Raamattu antaa selvästi ymmärtää kaikki kastetut olivat ymmärtäneet evankeliumin, ottaneet vastaan, jne. Tämä on monta kertaa todistettu.
Olen oikeastaan tuonut oman näkemykseni tässä ketjussa jo hyvin esille, joten en toista niitä. Et suinkaan kääntänyt päätäni…
Kasteen ottamiselle meidän luterilaisessa kulttuurissamme on iso kynnys. Pappi saa potkut, jos kastaa lapsena kastetun uskoontulleen. Muut eivät halua leimautua hellareiksi tai muiksi vapaan suunnan kristityiksi. Ei haluta maksaa sitä hintaa, joka tulee jumalisesta vaelluksesta. On helpompi kulkea valtavirrassa. Muualla maailmassa on onneksi uskovien kaste on edennyt reipasta tahtia. Anabaptistien surmaaminen uskoonpuhdistuksen aikaan ei pannut sille stoppia.
Olin itse perusluterilainen lapsena kastettu ja riparin käynyt. Täysivaltainen kristitty. En lainkaan tajunnut, että mitään muuta tarvitsisi ollakaan. Tein syntiä surutta. Pidin ns. uskovia vain turhan tiukkapipoisina. Tilanne oli kuitenkin se, että he olivat pelastettuja. Minä en. Minulla oli vain jonkinlainen kuollut totenapitämisusko, joka ei Jaakobin mukaan hyödytä mitään. Sama tilanne on tällä hetkellä vaikka kuinka monella. Heidät on hämätty kasteella, joka ei ole raamatullinen kaste.
Kiitän Herraa, että Hän otti minut kiinni ja veti ristin juurelle. Rukoilen ja teen työtä, että muut laillani petetyt päätyisivät tekemään saman. Ja ettei ketään enää petettäisi.
Ismo, kiitos erinomaisesta kommentista. Kasteessa tapahtui meidän sydämen ympärileikkaus.
Risto, heikko ihminen voi haluta mennä uudelleen kasteelle, jos ajattelee, ettei ollut kastehetkellä uskossa. Kai teidän pastori kastaa uudelleen vaikka olisi saman henkilön kastanut aikaisemmin?
Kuka on ainoa oikea suorittamaan pyhän kasteen?
Jumala
Lähetyskäsky on annettu meille uskoville. Meidän tulee julistaa evankeliumia ja kastaa niitä, jotka uskovat. Sinäkin olet oikea siihen.
Jumala käyttää meitä heikkoja työntekijöitä, mutta Hän tekee varsinaisen työn. Ei kukaan usko meidän sanojen perusteella vaan Jumala saa sen aikaan. Ylistys ja kiitos uskostamme kuuluu ainoastaan Jumalalle!
Ei Luther ollut pakotettu selittämään.
Jos lapsella tai aikuisella ei ole kastettaessa uskoa, on kaste kuitenkin pätevä, kun se on
Jeesuksen antaman käskyn mukaan tehty. Jos tämä ihminen sitten saisi vasta myöhemmin uskon,
on kaste kuitenkin pätevä, hän voi luottaa siihen ja katsoa siihen taannehtivasti uskon silmin.
Olen kastetu ja hyvän omantunnon liitossa ja kristitty.
Jorma, kiitos hyvistä kommenteista.
Olen kastettu, olen pelastuva.
Kiitos, Risto, kommenteistasi, jossa haluat kertoa näkemyksesi asiallisesti.
Sallinet minun esittää pari asiaa:
SInun on vaikea hyväksyä, että kaste on Jumalan työ. Katsos:
Kun joku aikuisena kastettu lankeaa vuosien suruttomuuteen ja
a) tulee sitten helluntaiherätyksen temppeliin
b) kuulee sanaa ja vakuuttuu Kristuksen sovittaneen hänen syntinsä
c) hänelle julistetaan evankeliumia henkilökohtaisesti
Onko tämä sinun mielestäsi hänen omaa tekoaan kaikki? Millä perusteella, jos on?
Se on Raamatun mukaan Jumala, joka Pyhän Hengen kautta
a) etsii häntä, herättää hänet tuntemaan sieluntilansa
b) joka vetää hänet sanan ääreen temppeliin
c) joka synnyttää hänessä uskoa kuullun evankeliumin sanan kautta
Saarnaaja tai pappi on vain Jumalan käyttämä suu tai käsi.
Meidän pitäisi vain ihmetellä ja iloita, kuinka Jumala meissä toimii. Ei kerskata muusta kuin Kristuksesta.
Ihan sama asia tapahtuu kasteessa. Siksi se on Jumalan teko, eikä ihmissuoritus, jota käytetää
ansiona anoen. ”katsos nyt, tämän kaiken olen tehnyt, ihan oikeassa järjestyksessä ja itse”.