Mitä pitäisi sinun elämässäsi tapahtua,
että iloisin ja vapain sydämin
voisit ääneen todeta,
että kaikki on hyvin / tulee menemään hyvin?
Tiedän ja tunnustn,
että moni iso asia tässä maailmassa on tätä nykyä
ihan päin helvettiä,
mutta tahtoisin tietää,
missä ovat SINUN voimavarasi,
mihin perustuu näkemyksesi siitä,
että elämässäsi on mieltä ja tarkoitusta,
edes jonkinlainen tulevaisuuden tae?
Kerro, ole niin hyvä,
että saataisiin aikaan
kunnollinen keskustelu
elämän perimmäisistä kysymyksistä.
Kuva: Yksi edellisen virsikirjan hurjimmista virsistä oli nro 440, jota ei enää huolittu nykyiseen virsikirjaan. Suotta diskasivat sievistelysyistä, eihän tämä meno maailmassa ole muuttunut parempaan suuntaan vuoden 1986 jälkeenkään. Tai niin kuin eräässä laulussa sanotaan: Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan. Kappaleen nimi on muuten Roskisdyykkarin balladi.
Lukijalle tiedoksi: Tämä valitusvirteni nousee kirkkovuoden ajankohdasta. Tänään laskeudumme paastoon, onhan nyt ns. Tuhkakeskiviikko. On aika pohtia oman elämämme suuntaa. Parannusta tosin tehdään omista, ei lähimmäisten synneistä.
Me olemme tomua ja tuhkaa. Kokoonpanoltamme me ihmiset emme ole siis kovinkaan arvokkaita. Arvokkaiksi meidät tekee se, että Jumala on luonut meistä jokaisen ja on puhaltanut meihin Elämän Hengen. Ja Jumala hengittää meissä ja meitä. Elämämme on lahja tai pikemminkin lainaa vain. Tulee aika, jolloin Henki meistä erkanee ja palaa jälleen antajansa luokse.
Aamen! Olemme tuhkaämpärillisen arvoiset irrallaan Jeesuksesta varsinkin, jos se perustuisi vakaaseen päätökseen. Kaikki on hyvin? Sitä pitää maistella vähän. Monet asiat ovat hyvin. Usko Jeesukseen ja luottamus Jumalan armolupauksiin tekee pääasiasta hyvän. Hyvä suhde puolisoon, lapsiin ja lastenlapsiin antaa yhden hyvän palikan. Eläke riittää, joten jokapäiväinen leipä tulee siunauksena. Monta asiaa on hyvin, ehkä juuri ne keskeiset.
Kun lähipiirissä ilmenee syöpäjuttuja, on pakko sanoa se ei ole hyvin. Jospa kuitenkin sanoisimme Jobin tavoin: Jos otamme Herralta vastan hyvää, niin miksi emme ottaisi myös pahaa? Iso pala kerralla syötäväksi. Lastenlasten tulevaisuus askarruttaa, vaikka heillä ei ole painolastinaan meidän wanhusten historian muistoja. He selviävät niinkuin mekin, Herran avulla. Vaikka vanheneminen on tavallaan mukavaakin, en haluaisi elää tälläistä elämää ikuisesti. Kyllä sen tulevan täytyy olla jotain muuta. Toivon varassa tässä päivässä.
Lauri: No, ilmankos me suomalaiset olemme ihan pöhköinä ilmaisämpäreitten perään! Minäkin odotin maanantaina Tapiolan bussiterminaalin avajaisten yhteydessä saavani muistoksi muoviämpärin, vaan ei niitä ollutkaan. Ehkä niihin ei enää ollut varaa, kun terminaali matsoi palttiarallaa 50 miljoonaa euroa.
Mutta vakavasti: Avasit keskustelun mallikkaasti, kiitos!
Itse lohduttaudun usein ajatuksella, että Jumalan Sana pysyy ianakaikkisesti minusta riippumatta. Pysyy vaikka maailma ulkoisesti kuolee ja kuihtuu. Sana on ollut varma jo enne syntymääni ja se on varma kuolemani jälkeen, se ollut varma jo ennen maailman luomista ja se pysyy voimassa ajasta aikaan. Siihen minut on kasteessa liitetty. Olen Jumalan oma lapsi, Hänen tekonsa.
”Kaikki on niinkuin ennenkin” laulaa J. Karjalainen ja kaunis lauluhan tuo…
Olen monesti törmännyt yleiseen ajatukseen, jossa elämästä on tullut nautinnon väline. Elämästä kuuluu saada nauttia ja ajatus on, että nautinto on ihmisoikeus ja monet taistelevat nautintojensa puolesta ja kärsimys on sitä, ettei saa nauttia, vaikka se kuuluu elämän perusoikeuksiin… Näinhän ei Raamattu suinkaan opeta vaan ihminen itse.
Kristillinen käsitys pelastuksen toivosta maalaa eteemme toisenlaisen kuvan elämästä, sellaisen jossa meidät tulisi vapauttaa elämästä, että löytäisimme Elämän. Luther sannoi jossain kirjoituksessaan, ettei kukaan vihaa syntiä, vaan kaikki rakastavat sitä ja sen mukaan myös elävät. (Tekopyhät tosin opettavat toisin)
Miten meidän uskovien elämä eroaa uskosta osattomien elämästä? Ei mitenkään, paitsi, että meidät on lunastettu tästä isiltä peritystä turhasta vaelluksesta.
Elämä Herrassa on iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.
”Ja jos te Isänänne huudatte avuksi häntä, joka henkilöön katsomatta tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan, niin vaeltakaa pelossa tämä muukalaisuutenne aika, tietäen, ettette ole millään katoavaisella, ette hopealla ettekä kullalla, lunastetut turhasta, isiltä peritystä vaelluksestanne, vaan Kristuksen kalliilla verellä, niinkuin virheettömän ja tahrattoman karitsan, hänen, joka tosin oli edeltätiedetty jo ennen maailman perustamista, mutta vasta viimeisinä aikoina on ilmoitettu teitä varten, jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.
Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä, te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
Sillä: ”kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee, mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti”. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu. 1.Piet.1:17-25
Ismo: Ja siksipä me kristityt olemme vieraita ja muukalaisia tässä maailmassa. Olemme maailmassa, mutta emme maailmasta. Olemme kahden valtakunnan kansalaisia.
Tänään englannin tunnilla sain kuulla miten tekniikka on kehittynyt niin että jos joku saa haltuunsa 4:n sekunnin ajalta kenen tahansa puheen äänteitä. Ni siitä voi muokata minkä tahansa lausunnon, tai puheen ja väittää sen avulla vaikka mitä.
Joku kuulijoista toi esiin pelkonsa. Mikä varmasti on yleinen reaktio tuon kuullessaan. Itselle tuli mieleen rauha ja lepo, kun tietää olevansa suuremmissa käsissä. Joten kiitos vain rovasti tuota blogistasi kovasti. Mieleen alkaa nyt nousta elämän hyvät puolet kummasti.
Pekka: Yritän eläkeukkonakin seurata tätä maailman menoa, mutta tuskastun helposti, kun tiedotusvälineitten tarjoama kuva on niin synkkä. Hyvä uutinen kun ei medialle kelpaa, vain huono uutinen on ”hyvä” uutinen.
Kun illalla käy nukkumaan, on hyvä muistella menneen päivän parasta tapahtumaa. Täynnä maailman tuskaa ihminen ei saa unen päästä kiinni, tuon hyvän asian muistelu rauhoittaa mieltä.
RR :”Mitä pitäisi sinun elämässäsi tapahtua, että iloisin ja vapain sydämin voisit ääneen todeta, että kaikki on hyvin…”
Esim. kun saa lukea oheisesta linkistä löytyvän kaltaisia juttuja, niin vanhempina voimme todella ääneen todeta, että oman maanpäällisen elämämme tärkeimmät tekijät ovat olleet ja ovat edelleen hyvin.
http://qkautinen.fi/haastattelussa-maarit-holtta-vuori/
Tuula: Haastattelu on hyvä esimerkki myönteisyyden mahtavasta voimasta.
RR,
Kiitos kommentista. Eilen soitti entinen asiakas, jolta jalkaleikkauksessa tehty hoitovirhe vei liikuntakyvyn leikatusta jalasta niin, että hän ei enää koskaan pysty tekemään työtä, jota pienyrittäjänä oli tehnyt. Hän epäili, että hänen elämänsä loppuu nyt tähän. Sanoin hänelle, että tähän se ei kyllä todellakaan tule loppumaan. Ajattelin, että miksi ihmeessä tasa-arvoa toitottavassa Suomessa ei ole miestenpäivää. Siis sellaista päivää, jolloin julkisilla palstoilla tuomitaan miehiin kohdistuva syrjintä ja kiitetään ja juhlitaan heidän aikaansaamaansa edistystä ja saavutuksia julkisten tiedotusvälineiden tarjoamien ainaisten kielteisten mieskuvien sijasta.
Tuula: Sitä sopii todella kysyä!
Siinäpä tuli Tuulalta hyvä bogin aihe. Kiitos.