Suomalaisen Raamatun käännöshistorian aloitti Mikael Agricola, jonka käännös Uudesta testamentista valmistui v. 1548.
Ensimmäisen suomalaisen koko Raamatun toimittivat turkulaiset professorit avustajineen v. 1642. Tämä nelisenkymmentä vuotta työstetty käännös kesti erinäisin korjauksin käytössä lähes kolmesataa vuotta. Seuraava Raamattu (1933) vanhenikin sitten jo huomattavasti nopeammin, ja mikäli kehitys jatkuu yhtä vauhdikkaana on uusin ja vasta kolmas Raamattumme 1992 saattanut olla vanha jo syntyessään. Hukkaan olisivat tällöin valuneet paitsi parinkymmenen vuoden työ, myös ne muutamat sadat miljoonat tuolloiset markat joita prosessiin on käytetty.
Hengen ravinto ei ole halpaa, ja Raamatun käännös ja kauppa ovat myös mitä vakavin taloudellinen yritys.
Raamatun käännösten vanhenemiseen eivät kuitenkaan vaikuta vain kohdekielten yhä nopeutuva muuttuminen tai vain uusien tekstipohjien tavoittaminen, vaan käännöksiä saattaa etenkin tulevaisuudessa romuttaa myös lähtökielten käsitesisältöjen selviöiden mureneminen. Sillä parhaimpienkaan heprean, kreikan ja aramean sanakirjojen tarjoamat merkitykset eivät ole ikuisia ja voivat olla totta vain toistaiseksi. En pidäkään yllättävänä, että vielä joskus näihin merkityksiin kohdistuu muutosvaatimuksia, jotka eivät koske vain viattomia pikkuseikkoja vaan koskevat myös uskontomme peruskäsitteitä. Teologian ulkopuolelta onkin itse asiassa näin jo tapahtunut. Kirjassaan The Kabbalah Decoded (Lontoo 1978) tekijät George Sassoon ja Rodney Dale näyttävät, miten Hengen maailman sanat voidaan täysin mielekkästi ja oikein kääntää myös tekniikan maailman termein.
Tulevaisuudessa saatamme siis, vain esimerkkejä ottaakseni joutua jopa kysymään mitä esimerkiksi käsitteet jumala, enkeli, jumalanpoika ja saatana ovat lopultakin merkinneet; ovatko ne tarkoittaneetkin jotain aivan muuta kuin olemme aina itsestään selvänä pitäneet? Jos nämä käsitteet eivät enää aina pysykään kulttuurimme, mielemme, kapsiteettimme ja kielemme niille varaamissa pilttuissa, vaan uusi tietämys ja tulkinta ponnauttavat ne korkealta yli laidan. Tällöin ei ole merkitystä sillä, mitä käännösperiaatetta niiden suhteen on siihen asti noudatettu. On herttaisen yhdentekevää, onko tekstit ymmärretty formaalisesti vai dynaamisesti väärin.
Lohduttakoon meidän itseriittoista sukupolveamme kuitenkin tieto, että virhetulkinnat voivat toki olla hyvinkin vanhaa perua; kenties jo ensimmäisen luennan ensimmäinen kuulija ei ole ymmärtänyt kuulemaansa oikein ja on siten suullisissa tai kirjallisissa kommentaarioissaan kylvänyt siemenet sille väärintulkintojen vuosituhantiselle sarjalle, jonka vaikutuksista emme vieläkään ole päässeet irti.
KÄÄNNÖKSISTÄ
Nämä siteeramasi herrat olivat varsin erikoisilla käsityksillä matkassa ja selvästi liikkuivat siellä ” rajan pinnassa. George Sassoon sai aikanaan varmaan monenlaisia kommentteja Mooseksen ydinreaktori ajatuksesta.
Wikipedia:
George Sassoon julkaisi kolme kirjaa. Hänen rajatietopiireissä huomiota saanut teoksensa, yhdessä Rodney Dalen kanssa kirjoitettu The Manna Machine sisälsi väitteen, että Mooses säilytti liiton arkissa ydinreaktoria, joka käytti mannakonetta, joka tuotti ravintoa levästä. Kone puhdistettiin kerran viikossa, mistä sai alkunsa sapatin vietto. Sassoon ja Dale väittivät, että tämä tieto on kätketty juutalaisiin teksteihin, kuten 1200-luvun kirjoituskokoelmaan Zohariin, josta he julkaisivat oman käännöksensä
Aivan, suosittelisin lukemaan herrojen teoksia. George Sassoon ei ollut mikään raja-tieto-’huuhari’, vaan varsin realistinen atk-insinööri, joka sai aikanaan tehtäväkseen suunnitella heprea-englanti digitaalisen kielenkääntäjän ja opiskeli siksi heprean ja luki paljon Raamattua ja rabbiinista kirjallisuutta ja huomasi tällöin ällistyksekseen, että kieli kääntyy monissa yhteyksissä myös tekniseksi sanastoksi.
Olen tavannut Georhge Sassoonin henkilökohtaisesti Berliinisä 1991 ja keskustellut häne kanssaan kabbalasta ja Manna-koneesta. Tulevaan Raamattu-kirjaani liitän myös Sassoonin kuvan ko vuodelta Berliinissä. Biografiastaan: Sassonista tuli elektroniikkainsinööri ja radiomiehes. Myöhemmin hänestä tuli taitava tietokoneiden ”laskutekijä” ja kirjeenvaihto Internetissä ”numeroteoreetikoiden” kanssa ympäri maailmaa. Vuonna 1978 hän kirjoitti Rodney Dalen kanssa The Manna Machine, mystisen juutalaisen Kabbalan teknisistä näkökohdista; ja julkaisi vuonna 1986 The Radio Hacker’s Code Book -tekstin, tekstin radiotelegrafiasta ja mikrotietojärjestelmien sovelluksista. Tähän hän lisäsi muita saavutuksia: puhui sujuvasti ranskaa, saksaa ja serbokroatia, soitti harmonikkaa ja lensi Tiger Mothia. (Ja hallitsi siis hepreaa SH)
Liitonarkku voimakkaan sähkövarauksen sisältävänä objektina ei ole uusi ajatus.Sen esitti minulle eräs matematiikan lehtori Tampereen lyseossa jo 50-luvulla.
Hän kertoi amerikalaisten teekkareiden tehneen arkin Raamatun ohjeiden mukaan ja saanen siitä toimivan kondensaattorin.
Arkkiin koskeminen väärin aiheutti kuoletavan sähköiskun ja sen väärä käsitteleminen aiheuttui käsitelijöihin säteilysairauden kaltaiset oireet. (Tukka lähti päästä,hampaat irtosivat jne jne)
Ehkä tuosta Jumalan arkista kertoo jotakin se, kun filistealaiset ryöstivät sen ja veivät sen Dagonin temppeliin ja asettivat sen Dagonin rinnalle. Seuraavana päivänä Dagon makasi Herran arkin edessä. Papit nostivat Dagonin pystyyn ja asettivat sen takaisin paikoilleen. Seuraavana päivänä, kun papit menivät temppeliin Dagon makasi kasvoillaan Herran arkin edessä sillä poikkeuksella, että Dagonin pää ja molemmat kädet olivat katkaistuna kynnyksellä ja ainoastaan muu ruumis oli jäljellä. Näinollen tuossa liiton arkissa piili sellainen voima, että Asodin miehet onnettomuuksien saattelemana totesivat; ”Älköön Israelin Jumalan arkki jääkö meidän luoksemme, sillä hänen kätensä on käynyt raskaaksi meille ja meidän jumalallemme Dagonille.” (1Sam5)
Maailmankaikkeuden kaikki voimat eivät taida ylittää sitä voimaa, joka kätkeytyy pimeyteen, jonka vain usko voi nähdä. En tunne kabbalistien 125:tä henkisen nousun portaita, mutta ne lienevät hieman eri asia, kuin ne portaat, jotka Jaakob näki, joita enkelit kulkivat ylös ja alas ihmetellen, miten Jumala voi olla yhtäaikaa ylin ja alin.
Siitä olen samaa mieltä, että tulevaisuudessa, ellei jo nyt kysytä, mitä nuo käsitteet ”Jumala, Jumalan Poika, enkeli ja saatana” lopultakin merkitsevät. Synnin vaikutus ihmiselämään lieneekin jo melkein kadonnutta aikaa. Etsiä sitä ei toki tarvitse, sillä synti on edelleen yhtä lähellä kuin jokainen ihminen. Vaikutuksetkin ovat selkeästi nähtävissä jokapäiväisessä elämässä ja ihmiskunnan historiassa.
Elämää, ei ole ilman edeltäkäyvää elämää… Ajatus muinaisesta elämästä ja korkea kulttuurista saa jokaisen mielikuvituksen liikkeelle ja on totta, että myös Raamatusta löytyy lukuisia arvoituksellisia viittauksia asioihin, jotka ovat olleet aikalaisilleen selviöitä, mutta meille niiden merkitys on täysin kadonnut.
On esimerkiksi mielenkiintoista ajatella, että lähes kaikki materiaalit mitä nykyisin käytämme esim. teknisiin laitteisiin, häviävät kuin tuhka tuuleen muutamassa tuhannessa vuodessa.
Mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu. Ei ole mitään uutta auringon alla. Jos jotakin on, josta sanotaan: ”Katso, tämä on uutta”, niin on sitä kuitenkin ollut jo ennen, ammoisina aikoina, jotka ovat olleet ennen meitä. Saarn.1:9-10
Tuo Saarnaajan ajatus ”jotka ovat olleet ennen meitä” on laajempi käsite, kuin vain edellinen sukupolvi, se puhuu ammoisista ajoista. Mitä täällä on joskus ollut? Sitä tulee olemaan myös tulevaisuudessa. Ihmisen älykkyys on Jumalasta lähtöisin.
Ihmisen kirjoitettu historia on kovin lyhyt ja se antaa myös ymmärtää, että jossain vaiheessa kaikki on menetetty ja jälleen rakennettu. Missä kohdin olemme nyt?
Olemme Sepon kanssa puolin ja toisin kommentoineet toistemme blogeja ja olemme varmaan molemmat huomaneet , että ajattelumme on hyvin kaukana toisistaan. Tämäkin blogi osoittaa sen ja koen blogin kokonaisuutena täysin erilaiseksi ,että mihin elämä perustuu, mikä oñ ihmisen turva, minun turva ja kaikki se argumentaatio, joka on raamatussa, uskossa,,koetussa elämässä, joka nivoutuu raamatun persoonalliseen Jumalaan Kristuksessa uskon kautta ,tarjolla syntiselle ihmiselle monien elämän kokemuksien tuskan, ahdistuksen , toivottumuuden keskellä saatu armon kokemus, joka vain vahvistuu ja priorisoituu kahden totuuden syvempään tietoisuuteen,minun suurempaan syntisyyden tiedostamisen ja Jumalan suurempaan armoon ja rakkauteen, joka onkin itseasiassa kaikki uskossa ja sen ylläpitämisessä .
Anteeksi vuodatus
En osannut muuten kommentoida blogitekstiäsi, joka on minulle vierasta tekstiä, mutta haluan kunnioittavasti tämän sanoa, enkä osaa kabbaloihin antaa kommenttia.Uskon yksinkertaisesti Raamatun olevan Pyhän Hengen ” henkäyttämä” kirja ,josta on löytynyt apu ja josta myös usko saa kasvaa (kuten ovat uskoneet isämme ennen meitä) ja elämän arvot priorisoituu sitä lukiessa.
Ismon kysymys ,missä kohdin me nyt olemme ?
Kristikuntakin on erehtynyt kenties monestikin erehtynyt ja jokainen meistä elää vain pienen pätkän, mutta mielestäni vauhti on ollut kristillisyydestä kova, viimeisinä vuosikymmeninä.
Merkit siitä , että ihmiskunta käy yötä (tulee yö, jolloin ei voi työtä tehdä)kohden,väkisinkin hiipii mieleen. Yhteiskunnat eri puolilla maailmaa tulevat järjästäytymään uusiksi, ainakin kaikki liikehdintä antaa viitteitä siihen.Huolestuttava piirre on aina kun mielipidevapautta ja uskonnonvapautta aletaan ohjailemaan ja se mielestäni on joku tulevan vallan merkki.
Tosiaan elämämme rikkaus on tieteen ja tutkimuksen kehityksen ja tulosten rehellinen ja realistinen ymmärtäminen. Uskon pohjalta on tapahtunut hyvinkin paljon Raamatun rakentajien toimnnan jälkeen alkaen Jeesuksen sanomista. Ymmärtäminen pitää olla samaa tasoa kuin lääketieteen tulosten kehiittymisen ymmärtäminen viimeisten 2000 vuoden aikana. Valitettavasti vain täällä useimmat kirjoituksen pohjautuvat sokeasti Raamattuun ja siihen verrattaviin teksteihin.
On sitä tietoa jonka voimme oppia ja se on yksilöllistä ja jokaisella rajattua ja toisissa asioissa joku tietää enemmän ja joku toinen enemmän.
Mutta sitten on se lahja , usko, jonka Jumala lahjoittaa ja siihen ei voi mitään ihminen lisätä, jos ihminen haluaa päästä omin ansioin lähemmäksi Jumalaa omassa viisaudessaan, niin hän ajautuu pois siitä uskosta, Kristuksesta. Lopulta ihmisen tärkein asia on täällä , että kasvaisimme Kristuksen tuntemisessa.
Kiitos sinällään varmaan vilpitömästä viesteistäsi Samuel. Ne vaan eivät juurikaan liity blogiini.
On sanonta.,että kun argumentit loppuvat tai niitä ei ole, saarna alkaa. Näin käy tässä blogikeskustelussa Samuelille ja Ismolle ja Kostille. Mieleeni muistuu kasku armeijasta:
Kapteeni: ”Alokas Möttönen,mitä teille tule mieleen kun näette kasarmin?”
Möttönen: ”Tyttö, herra kapteeni.”
Kapteen:. ”Mitä teille tulee mieleen kun näette alkokastuvan?”
Möttönen: ”Tyttö, herra kapteeni!”
Kapteeni: ” Mitä teille tule mieleen kun näette kiväärin?
Möttönen:. ”Tyttö, herra kapteeni!”
Kapteeni: ”Miksi tyttö, alokas Möttönen?
Möttönen: ”Tyttö on aina mielessä, herra kapteeni!”
Näin monet muuttavat kaiken raamattupuheenkin Jeesuspuheeksi. Raamatussa on kuitenkin valtavasti asioita, jotka eivät liity Jeesukseen millään tavoin. Nämä ovat moninkohdin opetetulle/opitulle Dogmalle erittäin kiusallisia ja siksi ne helposti lakaistaan hartauspuhein maton alle.
Niin Seppo aivan hyvä kasku, kiitos siitä. Kieltämättä se, että Mooses olisi säilyttänyt liiton arkissa ”ydinreaktoria”, joka sitten käytti ”manna-konetta” kuulostaa lähinnä tieteisfiktiolta. Tai sitten George Sassoon on asian todistanut. Siitä lienemme yksimielisiä, että tuo liiton arkki on ollut olemassa. Kuten edellä kirjoitin, tuohon filistealaisten kivijumalaan Dagoniin se vaikutti tunnetulla tavalla. Se siinä vaan on merkillistä, että Dagon makasi ensin kasvoillaan arkin edessä ja pystyyn nostettuna se oli seuraavana päivänä maassa kappaleina. En kieltäne sitä, että arkista on voinut lähteä sellainen sähkövaraus, ettei Dagon ole voinut sitä vastustaa (sillä miten hengetön voi mitään vastustaa), vaan murskaantui kynnykselle ja Asodin miehet saivat paniikkikohtauksen. Tietääkseni myös Zoharissa todetaan, että ”ihminen syntyy egoistina ja elää edelleen tämän järjestelmän vaikutuksen alaisena, kunnes hän alkaa seurata henkisiä lakeja ja alkaa tuoda Luojalle iloa.” Kiinnostava tieto, että julkaiset Raamattu-kirjan.
Seppo on varmasti oikeassa siinä, ettei täydellistä käännöstä Raamatusta ole olemassa. Siksi sitä käännetään yhä uudelleen, mistä seurauksena on usein taivastelua: miksi se täytyi taas kääntää, kun ne aiemmat ilmaisut olivat minulle niin rakkaitakin?
Olen antanut itselleni opettaa, että esimerkiksi kielitiede ja arkeologia ovat tuoneet paljon lisäinfoa Raamatun kääntäjille. Resurssit ovat nykyään aivan toiset kuin KJ-käännöstä tehtäessä tai Martti-tohtorin käännöspajassa. Nykykäännöksissä on ainoastaan joitakin viivoja siellä, missä menneiden vuosisadan kääntäjät kirjasivat lauseita, koska vanhimmista jäljennöksistä jakeet loistavat poissaolollaan. Markuksen evankeliumikin päättyy paljon aiemmin kuin mitä 1930-luvulla kääntäjät totena pitivät. Ja päättyy erittäin hyvin perustellusti.
Seppo herättää blogissa hyvän kysymyksen: ”Tulevaisuudessa saatamme… joutua jopa kysymään mitä esimerkiksi käsitteet jumala, enkeli, jumalanpoika ja saatana ovat lopultakin merkinneet.”
Näin voimme kysyä jo nyt, mutta mistä löydämme vastauksen? Raamattu selittää hyvin pitkälti itseään, vaikka ongelmana on se, etteivät selitykset löydy mitenkään sanakirjamaisesti aakkosjärjestyksessä. Esimerkiksi enkeleistä Raamattu kertoo runsaasti aina ensimmäisestä luvuistaan Ilmestyskirjaan asti. Mitä meidän pitäisi tietää heistä sellaista, mitä ei Raamattuun ole jo sisällytetty?
On totta, että monet Raamatun arkielämän käsitteet ovat kaukana meidän urbaanista maailmastamme, ja Jeesuksen maatalousaiheiset opetukset saattavat tästä syystä ajaa ohi, ainakin niiden sisältämä viisaus vahvasti laimentuu. Mutta miksi Raamatun ydinkäsitteitä tarvitsisi kirjan ulkopuolelta etsiä? Sepon numerologiikka on vakuuttavaa, mutta auttaako sellainen ”rakastamaan lähimmäistään kun itseään”, parantamaan perhe-elämän laatua tai antamaan uskoa parempaan tulevaisuuteen? Jo kaikki Raamatun nykykäännökset sellaista saavat aikaan.
Seppo on usein kritisoinut -ja aivan perustellusti- Raamatun kääntämistä silmämääränä olemassa olevan opin ja dogmien sovittaminen Raamattuun. Sellainen onnistuu kätevästi vaikkapa välimerkein ja käyttäen isoja/pieniä alkukirjaimia, joita ei kreikkalaisissa ja heprealaisissa teksteissä ollut. Luin aiheesta taannoin erään amerikkalaisprofessorin kääntämiskulttuuriin opastavan kirjan, jossa hän vertaili useita englantilaisia käännöksiä kreikankieliseen tekstiin, kertoi kielioppissännöistä ja vähän hymyili tarkoitushakuisuudelle. Loppuyhteenveto sisälsi erään varsin mielenkiintoisen piirteen.
Vertailluista käännöksestä katoliset olivat professorin mukaan uskollisempia alkukieliselle tekstille kuin protestanttiset. Ja selitys kuului: protestanttisten täytyyy pitäytyä tarkemmin Raamatun tekstissä kun taas katoliset voivat traditioon vedoten ohittaa Raamattuun käännetyn opillisesti kiusallisen kohdan. Kääntämistä ja raamattukulttuuria opettava mies piti parhaana tapana kääntää Raamattua ”puhtaalta pöydältä” ja tarkastella sen jälkeen, että tarvitseeko opetukseen tehdä muutoksia saadun uuden tietämyksen pohjalta. Aika hankalaa, jos uskontunnustukset on laadittu jo kauan sitten ja pysyvästi sementoitu.
Luultavasti olemme Sepon kanssa samaa mieltä siitä, että tuossa olisi se oikea marssijärjestys, riippumatta siitä, millaisessa ymmärryksen vaiheessa me tällä hetkellä liikumme.
Ja sitten kysymys sinulle Seppo, joka olet hyvin Raamattuun perehtynyt: Näetkö Raamatun täysin inhimillisenä teoksena vai löydätkö siitä piirteitä, jotka viittaavat meitä korkeampaan viisauteen?
Rauli,kiitos viestiini liittyvästä viestistä. Olemme monista asioista sama mieltä. Ja monista eri.
Näen toki Raamatussa muunkin kuin maan ihmisen kädenjäljen. Nimittän nefilimien kädenjäljen. Heitä kuvatan Raamtussa myös nimin gibborim, beni elohjim ja shamgar ja shemeber.
Gar/gerim merkitsee ’muukalaiset’ ja sanalla viitattiin taivaanmuukalaisiin. Näistä yksi lienee ollut ’enkeli’ Raziel, jonka kerrotaan heprealaissa perimätiedoissa tuoneen ihmiskunnalle jo Edenissä tiedot maan ja maailmankaikeuden salaisuuksista. Siksipä Genesis-kedrtomukissa onkin paljon aivanakkuraattia tieteellistä tietoa.
Korkeimmasta Voimasta (El Elyon),jolla tarkoitettiin myös jossain vaiheessa aurinkoa, Raamattu puhuu sangen vähän, mainitaan V Ms 32 8-9, joka osoittaa että JHVH on ollut vain yksi 12:sta eläinradan tähdistöjen mukaan nimetyistä ’jumalista’.
Todellinen kaiken yläpuolella oleva Jumala oli monille heprealaisille Nimetön, Ajn Suph, (paradoksaalisesti ’ei mikään lähde’).
No, Seppo tämä blogisi oli tietyllä tavalla tajunnan räjäyttävä. Mooseksen ydinreaktoriin uskominen yhden kirjan perusteella vaatii paljon uskoa seisoa sen kirjailijan tuotosten takana. Kuin nostaisi yhden pienen ihmisen kirjoitukset totuutena tikun nokkaan ja yritystä murentaa raamatun uskottavuutta, käännöstyön osalta on hyvin epäsuhtaista touhua.Enkä epäile ,Seppo sinun inhimillistä viisauttasi, mutta sillä ei tavoiteta Jumalaa.
Mooseksen ydinreaktoriin uskominen yhden kirjan perusteella vaatii paljon uskoa seisoa sen kirjailijan tuotosten takana.
Mistä päättelet ,että vain ’yhden kirjan perusteella’? Minä aloin epäillä asiaa jo 50 vuotta sitten ihan Raamatun omien kuvausten ja myöhemmin omien tutkimusteni perusteella.
Kun tutustui Sassoniin minulla oli jo sama mielipide. Se sai vahvistusta myös ruotsalaisen lentokoneinsinööri Henrik Kjellessonin fantastisesta kirjasta Teknik i forntiden, missä hän kertoo , että heprealaiset paransivat sairaitaan vesialtaassa radiumilla. Radiumin atomipaino 226 (kokonaislukuna) vastaakin heprean gematrissa heprean sanaa ’parantaminen’, mutta myös verbejä polttaa, hehkua ja jopa ’kirota’. Eli myös ko. aineen vaarallisuus tunnettiin. Tarkoitettu sana on ’arka’, joka esiintyyy hepreassa myös muodossa aroka ja tarkoitti sekä haavasidettä että haavojen parantamista. (Ks. Jesaja 58:8) Arokan gematriassa aleph on 1, resh on 200 koof on 20 ja hee on 5, siis 226. ’Arka/aroka/arukah’ on substantiivi, joka tarkoittaa haavojen umpeen kasvamista eli paranemista. Sana muistuttaa hauskasti suomen vastaavaa, sillä haavathan ovat ’arkoja’. Radiumia käytettiin etenetkin sen alkuaikoina myös nykyaikana runsaasti lääketieteellisiin hoitoihin
En tunne ollenkaan hyvin Raamattua mutta Luomiskertomus kiinnostaa sitä enemmän meille vielä perisyntisyytenä tulleen asian vuoksi.
Kun kehno opetus, julistus, ja perisynnin kirous on päällämme voi hyvin olla ettemme koskaan pääse eteenpäin moraalisessa huomaamisessamme noustaksemme ajan mittaan henkisessä tasossamme.
Siellä kuitenkin lukee Jumalan kuudentena päivänä käskeneen, ja kahdeksantena kieltäneen. Kuudennen päivän Ihmisen anomaliaahan olisi ollut turha kieltää.
Jos orastavat lahjat Ihmissuvulle omassatunnossa, ja mahdollisuudessa valita ovat liikaa, on selvä sukupolvien traditiossa Meidän pitävän perisynnin Ihmisarvotonta kehää Pyhänä päittemme päällä, mutta silloin kielletään Jeesuksenkin työ.
Voisiko Seppo Heinola kommentoida tätä kun olette varmasti huomannut minun aiemminkin asiasta kirjoittaneeni.
En oikein kykene vastamaan Pekka V. kun en saa oikein kiinni lauserakenteittesi ajatuksista. Sen verran voin sanoa, ettei ajatus perisynnistä minusta sisälly suoraan luomiskertomukseen. Perisynti edellyttää syntiinlankeemuksen seurausten ylilukemista.
Samaa todistaa vaimoni, mutta katse on kysymyksessä olisiko kahdeksannen Luomisen päivän sillon Ihmisen anomalian diskontinuiteetin saamat orastavat lahjat hyvä huomata Jumalan kiellossa kun kuudentena päivänä Jumala anomaliaamme käski kuten toisia luomiaan.
Näin perisyntikäsityksen parempi huomaaminen tarkoittaisi Ihmissukumme alun orastavia mahdollisuuksia päästä historiassamme eteenpäin niin moraalisesti kuin ajan mittaan nousemaan henkisessä tasossamme.
Myöhemmin vastaavaa Raamatusta Vanhasta Testamentistä ei löydy joten asian katsominen on tärkeätä.
Katolisen kirkon luonnontieteellinen kongregatio on myös hyväksynyt ja tuonut julki kuudennen päivän anomalian Ihmissuvun asiassa mutta sielläkään ei ole päästy tai haluttu kertoa kahdeksannen päivän asiasta enempää.
Tästä oli kysymys ja pyyntö Teille kommentointiin.
Hiukan tuosta käsitteestä ”jumala” Raamatussa, ja nimenomaan isolla alkukirjaimella. Totesit Seppo blogissasi, ettei käsite ole kovin yksikäsitteinen ja tuossa aiemmin kerroit, että joku seikka ”osoittaa että JHVH on ollut vain yksi 12:sta eläinradan tähdistöjen mukaan nimetyistä ‘jumalista’”.
Tuo tetragrammi esiintyy heprealaisessa osassa Raamattua liki 7000 kertaa, mielestäni varsin selkeästi kertoen Israelin kansan Jumalasta. Esimerkiksi näin KJ käännöksessä todetaan: ”That men may know that thou, whose name alone is JEHOVAH, art the most high over all the earth.”(Ps83:18) Saman toteaa toinen huomattava englantilainen käännös näin: ”That they may know that thou alone, whose name is Jehovah, Art the Most High over all the earth.”(American Standard)
Ja sama Jumala se tietenkin on myös kreikaksi kirjoitetussa osassa Raamattua, joten mistä kahden Raamattua sinä Seppo löydät ajatuksen ”eläinradan tähdistöjen mukaan nimetyistä jumalasta” vain Raamattua lukiaen?
Rauli, olen sama meiltä,että JHVH oli Israelin Jumala, mutta JHVH ei ollut sama kuin Korkein Jumala. Olemme ennekin puhuneet tästä ja vahvistus asialle löytyy mm. V Ms 32 jakeet 8-9. Siinä Korkein jakaa kansoja perinnöiksi jumalille luvun 12 mukaan ja perinnönsaajista yksi onJHVH (jae 9 )joka saa perintöosakseen Jaakobin.
Tämä jae on kivi kaiken teologian kengäsä,myös liberaaliteologian. JHVH nähdään yhtenä Jumalana monista myös muutamin muin kohdin: (mm. Jumala seisoi tuomarina jumalien kokouksessa)
Ehkä tuo Psalmi 82 siis esille, kun olemme siis tuosta Mooseksenkirjan kohdasta jo keskustelleet.
Jakeessa 1 sanotaan, että ”Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari jumalien keskellä”. Tästähän voisi päätellä kovinkin mielenkiintoista, varsinkin kun seuraava jae jatkaa Jumalan repliikillä: ”Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattomain puolta?”
Jakeessa 6 sitten kerrotaan lisää näistä ”jumalista”: ”Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia”. Mutta sitten jotakin erikoista: ”kuitenkin te kuolette, niinkuin ihmiset kuolevat, ja kaadutte niinkuin kuka ruhtinas tahansa.”
Herää kysymys ”jumalien” kuolevaisuudesta, niinkö se Raamattu nyt opettaa? Eikös vain meidän ihmisten osana ole kuolema?
Jeesus onneksi siteeraa ja selittää tuota Psalmia joutuessaan taas kerran fariseusten hampaisiin. ”Sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi” kuului syytös Johanneksen 10. luvussa.
Jeesus viittasi Psalmiin ja opetti: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: ’Minä sanoin: te olette jumalia’? Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli-ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin-niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sentähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan Poika’?”(34-36)
Jeesus kertoo siis, että Psalmissa 82 kutsutaan ’jumaliksi” Israelin ihmistuomareita, jotka saavat Jehovalta ohjeistusta. Heitä neuvotaan tuossa Psalmissa, että ”Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo, antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus”, ilmeisesti puutteita oli tuolloinkin tiettyyn suuntaan.
Raamattu kertoo, että aivan samalla tavoin kuin Jeesus oli Jumalan valtuuksin täällä maan päällä, myös omaisuuskansan tuomarit tekivät päätöksiä ”Kaikkivaltiaan poikina” ja Hänen mandaatillaan. Tuomareita virkaan asetettaessa Raamattu kertoo nimittäin seuraavan asetelman: ”Katsokaa, mitä teette, sillä te ette ole tekemässä ihmisten tuomioita, vaan Herran(Jehovan) tuomioita, ja hän on teidän kanssanne, kun te tuomitsette.”(2.Ai19:6)
Jumala oli siis noiden ”jumalten” kokoontumisissa mukana ja ohjasi taivaasta heidän työskentelyään.
Rauli,ei Korkeimman oleminen JHVHn: yäpuolella ole yksin tuosta kohdasta, jota muun argumentaationi ohittaen pitkään analysoit, kiinni.
Ja voi olla myöskin niin,että nuo ko kohdan elohimit ovat kuvanneet ihmisten kaltaisia jumalia, joita myös Geneiksen Edeniin alaslaskeutuneet elohimit ovat ehken olleet,sillä Genishän kertoa adamin tehdyn heidän ’verenkuvansa kaltaisuudessa.'(demuto) Antiikissa tunnettiinkin sanonta: ”He (ihmiset) katselivat jumalia, joita olivat he itse.”
On totta, ettei kaikkiin Jumalasta tai jumalista kertoviin kohtiin Raamatussa voi tässäkään keskustelussa mennä. Ehkä kuitenkin nyt pikkuisen vielä siihen, kuka Jumala/jumala on se ihan Korkein.
Psalmi 83:18 ei jätä mielestäni epäselvyyttä asiasta: ”Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.” Kohdassa ”Herra” alkukielinen teksti puhuu meidän kirjasimillamme Jehovasta, ja ”Korkein” ilmaistaan translitteroituna muodossa ”elyown”. Käännöksissä näyttää kaikissa olevan superlatiivi, ”Korkeimpia” ei voine olla kuin yksi kappale?
Sama ranking toistuu Raamatussa usein, esimerkiksi näin ”Sillä sinä, Herra(Jehova) .olet Korkein(elyown) yli kaiken maan, sinä olet ylen korkea, ylitse kaikkien jumalain.”(Ps97:9)
Tuossa 5. Mooseksenkirjan luvussa 32 puhutaan aluksi usein juuri Jehovasta. Esimerkiksi näin suomalaisen käännöksen mukaan: ”Sillä minä julistan Herran(Jehova) nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.”(jae3) ”Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on”, jatketaan seuraavassa jakeessa.
Sitten tulee tuo episodi, jonka sinä otat esille: ”Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.”(8) Kyseessä lienee samankaltainen jako, jollaista myöhemmin Raamatussa kuvaillaan näin: Yhdestä ihmisestä hän on luonut koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan päällä, hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat.”(Apt17:26)
Mooseksenkirjassa on sitten jakeessa 9 se, jota sinä kuvailet suureksi ongelmaksi, nimittäin ”Sillä Herran(Jehovan) kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.”
Mutta eikös tässä ole kyse vain ja ainoastaan siitä, että ”Korkein”, eli Jehova itse, kertoo varanneensa Aabrahamin jälkeläiset eli Israelin kansan ”omaksi osuudekseen”? Miksei tässä ”jakaja” voi olla ihan sama persoona kuin se, joka varaa suoritetussa jaossa jotakin erityistä itselleen? Puolueellinen voi jako jonkun mielestä olla, mutta sellaiseen lienee Korkeimmalla oikeutensa.
Ihmisten tyttäret voidaan tuon tekstin (1Mo6:1-2) perusteella ymmärtää tarkoittavan Kainin jälkeläisiä, jotka oli suljettu kirkon ulkopuolelle Jumalan käskystä. Siksi kantaisät päättivät etteivät pyhän suvun pojat (Jumalan pojat) saa ottaa vaimoksi Kainin jälkeläisiä. Mutta kuten huomataan pyhän suvun pojat eivät siitä välittäneet, vaan laskeutuivat alas suvustaan (lankesivat) ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka olivat valinneet kiellosta huolimatta. Heidän jälkeläisiään sanotaan sitten tuossa tekstissä (6.4) jättiläisiksi (nefilim), joita sanotaan myös muinaisajan kuuluisiksi sankareiksi. Kyse on sen jälkeen yksinkertaisesti vallasta. Nämä häikäilettömät miehet vaativat kuuluviksi itselleen sekä hallitusvaltaa, että pappeutta. Heti seuraavassa jakeessa (6:5) todetaan, mitä Jumalan poikien lankeemuksesta seurasi: ”Mutta Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä ja että kaikki heidän sydämensä aivoitukset ja ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat.” Tämä on kieltämättä hieman toisenlainen, sanoisinko maallisempi versio Seppo Heinolan selitykseen sanasta (nefilim).
”Ihmisten tyttäret voidaan tuon tekstin (1Mo6:1-2) perusteella ymmärtää tarkoittavan Kainin jälkeläisiä.”
Tämä on tyypillistä vaikean ongelmakohdan teologis-dogmaattista poisselitämistä, mille ko tekstipohja ei anna mitään konkreettisia perusteita.
Ja NEFILIM ei aivan yksiselitteisesti merkitse jättiläistä, vaan sana aivan oikeasti tulee heprean verbistä naphal eli ’laskeutua alas’. Sama juurta on ruotsin falla ner!
Ja erityisen merkittävä on kohtaan liittyvä els-kirjoitus, joka tuottaa sanat madim shem!
Seppo, arvostan kyllä hebrean taitoasi samoin kuin Raulinkin ja jokaisen, joka tuota kieltä osaa. Itse en hebreaa osaa, mutta netti ainakin mahdollistaa sen, mitä hebrealainen teksti jossakin kohdassa mahdollisesti tarkoittaa, kun sitä vertaa eri raamatunkäännöksiin.
Kun Mooses puhuu ihmisten tyttäristä hän viittaa mielestäni varsin selvästi Kainin jälkeläisiin, koska kantaisät olivat kieltäneet aviosopimukset kainilaisten kanssa, sillä kainilaisilla ei ollut mitään osuutta kirkkoon. Kirkko on siis ollut olemassa alusta lähtien. Kielsihän laki myös juutalaisia myöhemmin sekaantumasta kanaanilaisiin. Ensimmäisen maailman synti oli siten isien arvovallan halveksiminen ja Jumalan pojat, siis pyhän suvun pojat vähät välittivät varoituksisata, vaan ottivat vaimoikseen kainilaisista kenet tahtoivat. Tähän liittyen on huomattava, että Jumalan poikien yhdynnästä ihmisten tyttärien kanssa ei syntynyt Jumalan poikia, vaan noita jättiläisiä. Tässä yhteydessä voidaan käyttää hyvin tuota sanaa ”laskeutua alas,” sillä nämä jälkeläiset omaksuivat kainilaisten häikäilettömät tavat. En oleta, etteikö tätä asiaa muutoinkin voi ajatella, mutta tällä tavoin minä asian käsitän tällä hetkellä.
Kosti. Minun hebreantaitoni on kyllä varsin olematon, mutta onneksi olemassa on niitä, jotka kieltä osaavat, todellisia asiantuntijoita erityisesti tuossa muinoin puhutussa versiossa. Ja heidän tuloksiinsa pyrin nojaamaan. Sivustossa blueletterbible on esimerkiksi alkukielinen teksti sanaselityksineen, ja voi nähdä, missä kaikissa kohdissa kyseinen ilmaus esiintyy. Erittäin laaja sanakirjakin on käytössä sekä myös käännösvaihtoehtoja ylenpalttisesti. En tiedä sivuston taustaa, mutta kaikki viittaa siihen, että laatua löytyy – kuten myös rahanlahjoituspyyntöjä.
Tuo jättiläisaihe on myös mielenkiintoinen. Olen päätynyt sellaiseen ajatukseen, että ”ihmisten tyttäret” olivat naisia, joita Raamattu ei tarkemmin taustoiltaan erittele. ”Jumalan pojat” ovat enkeleitä, kuten muuallakin Raamatussa yleensä. Ja olen sitä mieltä, että tuo nephiyl viittaa jälkikasvuun erikoisista parisuhteita, sekasikiöjättiläisiin. Ja tässä muutamia perusteluja.
Sana esiintyy Raamatussa vain kolme kertaa, kaksi niistä jakeessa 4.Mo13:33. Jättiläinen mahtuu erinomaisesti tuohon kohtaan Raamatussa, ja taitavat kaikki käännökset sitä käyttääkin. Suomalainen käännös menee näin: ”Näimmepä siellä jättiläisiäkin(nephiyl) Anakin jättiläisheimon(nephiyl) jälkeläisiä, ja me olimme mielestämme kuin heinäsirkkoja; sellaisia me heistäkin olimme.”
Tuossa kohden pelkkä ajatus ”alas laskeutujasta” ei ole kovinkaan passeli, vai mitä Seppo?
Myös Septuaginta-käännös tukee tuota käännöstä ”jättiläinen”. Vedenpaisumuskertomuksen jakeen loppu kertoo nephiyl-olennoista, että ”nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita(gibbowr)”. Nyt Septuaginta kääntää sanalla ”giʹgan·tes” sekä sanan ” gibbowr” että ”nephiyl”.
Ja Septuaginta ei ole mikä tahansa raamatunkäännösten joukossa, vaan juuri se, jota kreikkalaisen puolen Raamattua kirjoittaneet usein siteerasivat.
Niin. Sepon osaaminen hebreasta ja siihen liittyvästä on tehnyt minuunkin vaikutuksen. Harmi, että mies soveltaa runsasta tietomääräänsä varsin erikoiseen suuntaan.?
Kiitos Rauli kommentista ja tuosta viitteestä blueletterbible-sivustoon. Ei ole minullakaan ensimmäinen kerta, kun olen tuota Mooseksen kirjan kohtaa miettinyt, kuin myös tuota (Num13:33) Noita ihmisten tyttäriä ei tosin eritellä, mutta heillä lienee tarkoitettavan Lemekin , Metusalahin ja Haanokin jne, aikoja, koska Nooalla ei ollut tyttäriä. Miten nuo jättiläiset ovat sitten yhdistettävissä Nooan jälkeen tuohon (Num13) on varsin mielenkiintoinen asia. Tästä (5Mo9) toteaa ”Siellä asuu, niin kuin tiedätte, anakilaisten monilukuinen ja kookas kansa, josta olette kuulleet sanottavan: ’Kuka voisikaan vastustaa anakilaisia!” Viittaat Rauli siihen, että nuo Jumalan Pojat olisivat olleet enkeleitä. En tiedä, miten olisi mahdollista, että näin voisi olla. Se, mikä näyttää edellisen valossa selvältä, on anakilaisten koko, jota israelilaiset pelkäsivät.
”Tuossa kohden pelkkä ajatus ”alas laskeutujasta” ei ole kovinkaan passeli, vai mitä Seppo?”
Päinvastoin,sillä Arban kaupunkia hallinnut Anak eli ’pitkäkaulainen’. kuului annunnakeihin, jotka sumerilaisessa tarustossa olivat nimenomaan tulleet taivaalta, saattoivat he suurikokoisa olla, mutta se ei poista verbin naphal alkupeäistä merkitystä laskeutua alas. Näistä alaslaskeutumisista kertoo mm. Mooseksen ilmestys. Panen Anakisat oman viestin.
ANAK-jättiloäisestä ja ihmisensynnystä: Seuraavasa on yksi luku tulevaan kirjaani:
GOLEM/ARBA
Ihmiskohdussa kasvaa embryo, alkio, jonka nimi hepreaksi on Golem. Sanan perusmuodon arvo on 73, joka on analoginen elämän puun sefirotille binach eli viisaus. Binach on elämän puun 3. sefira. Luku 3 onkin golem – tarinassa sikäli tärkeä, että golemin alkukirjain G on juuri aakkoston kolmas kirjain kuten maapallo eli äiti G-aia on auringosta lukien 3. planeetta. Sanan binach summa (7+3) on tietysti 10, joka paitsi vastaa aurinkokuntamme jäsenten määrää, mutta se on myös ”kättä” merkitsevän sanan Jod lukuarvo. Jod on edelleen myös J-kirjaimen nimi ja se on muinaisessa juutalaisuudessa myös ja nimenomaan phallistinen symboli ja niinpä siittämistä, siittymistä ja synnyttämistä tarkoittavat heprean sanat alkavatkin aina Jod-kirjaimella. Kun muinoin g ja j olivat toisensa syöneitä muotoja, voidaan golem lukeakin jolem, jolloin sana merkitsee siitetyt tai synnytetyt.
Luku 10 on luonteeltaan sukupuolinen myös siksi, että kun siirrämme pienen ykkösen nollan sisään, syntyy kuvio, joka on ylhäältä päin nähdyn membrum virilen mukainen.
Tässä kohdin on hyvä palauttaa myös mieleen, että arvon 1224 saanut lause ”Raba loi miehen”: RaBA BarA GaBRA mudostuu 10 näkyvästä kirjaimesta ja että sen 3. sanaan on liitetty numeroa 3 tarkoittava kirjain, joka on nimeltään gimel eli kameli. Tämän Gimel on, huomaamme, golem sanan permutaatio ja senkin arvo on 73 eli ymmärrys ja siinäkin on 3 kirjainta kuten kamelilla voi olla kolme näkyvää muhkuraa, kaksi selässä ja yksi pitkän kaulan päässä. Kameli merkitseekin itse asiassa ”pitkäkaulainen”
Sanaan kameli ja pitkäkaulainen liittyy siis jokin ymmärrys!!
Ratkaisu löytynee jo tärkeäksi tulleen ABRA kirjainyhdistelmän avulla, sillä sen permutaatio BARA merkitsee ”luoda, synnyttää” ja muoto ARBA numeron 4 heprealainen nimi, mutta se on myös heprealaisten vanhimman kaupungin ja nykyään kuuluisan Hebronin vanha nimi. Ja he-ebron´ssakin esiintyvät kirjaimet Beth ja Roosh eli ”talo ja ”pää”. He-eber tarkoittaa ristiä ja linnunsiipeä, mutta myöskin risteämistä. Taivaalla lentävän linnun tai lentokoneen varjo on risti.
He-eberin tai Arban kaupunkia hallitsi muinoin Anak-niminen jättiläinen, josta nousivat Raamatun anakelaisina mainittu jättiläiskansa. Näitä jättiläisiä nimitettiin Gimel kirjaimella alkaen gibborimeiksi. Ne olivat pitkäkaulaisia ja heidän kantaisänsä Anakin nimikin on suoraan ”pitkakaulainen”. Anakelaisia siis kutsuttiin vähemmän kunnioittavasti kameleiksi. Mutta se asia olkoon sillään, sillä mielenkiintoisempaa on tutustua sanaan gibborim eli ”jättiläinen”, sillä sanan juurena on heprean verbi gabar, joka merkitsee ”nousta ylös, paisua” ja tästä syystä se on tullut merkitsemään väkevää nuorta miesta tai urosta. Mutta paisuvainen on ollut myös ”ylösnousevana” sama kuin membrum virile, jod, eli phallos.
Nyt rabbi (jossa kirjaimet b ja r) Raba (jossa samoin b ja r) loi juuri Gabran (rabbi Raba bara gabra) eli geburan, jolla siis tarkoitettiin golemia.
Golemissa eli Jod-olemissa on siis muisto Arban kaupungissa asuneista isokaluisista jättiläisistä, jota olivat keinotekoisia ja jotka mahdollisesti olivat samoja gibboremeja, kuin Genesis 6:n ne jumalien pojat, jota näkivät ihmisten tyttäret ihaniksi ja yhtyivät heihin ja joille nuo tyttäret saivat jättisuuria jälkeläisiä, jotka Jumala sitten vedenpaisumuksen avulla hävitti, koska ”maa oli tullut täyteen väkivaltaa” kuten Bibliasta ao.kuvauksesta voimme lukea.
Muistamme nyt, että legendojen golemit myös hävitettiin niiden tultua liian vahvoiksi ja vaarallisiksi. Ne oli luotu – kuten alussa on todettu – tai hävitetty ristimerkityn öylätin (spermasymbolin) ja Jumalan nimen ja heprean kirjainten yhteys-istunnossa tapahtuneen kielen ympärileikkauksen tai piiritanssin avulla. Huomaa vielä, että ympärileikkaukseen viittaava sana liitto berit päättyy kirjaimeen T, joka ideogrammaattisesti on muinoin piirretty ristiksi. Tämä risti viitatessaan neljässä sakarassaan Arban/Anakin kaupunkiin saattaa viitata myös elämän syntyyn nelivalenssisen hiilen kautta, mutta voi myös viitata neljänteen planeettaan, jonka tunnus juutalaisuudessa oli muinoin miekka ja kilpi ja jonka lähettiläs oli enkeli gabriel, jonka nimi tulee sekin sanasta gebur.
Kosti, ihmisten tyttäret voivat aivan hyvin olla olleet Kainin jälkeläisiä,mutta siitä ei seuraa, että neflimit olisivat olleet maan ihmisiä. He olivat laskeutuneet taivaalta (ovlam=avaruus!) alas maan päälle ja naineet ihmistytärten kanssa, minkä jälkeen heidän nimensä muuttuukin samassa jakeessa paljonpuhuvasti gibborimeiksi,mikä tulee heprean siitoskykyistä urosta tarkoitavasta sanas gebur, (potenssi, vrt saksan geboren) mistä edelleen Gabriel, ’enkeli’ joka ilmoitti Marian tulevan kohta raskaaksi…
Mika Waltari kristillisenä esoteerikkona on havainut tämän ja antanut erään näytelmänsä nasitennaurattajalle ja viettelijälle juuri nimen Gabriel…