Jumalan rakkaus ja valinta

Kuvassa rakas vaimoni Colette opettaa saarnaajien vaimoja Mengin opistolla 26.4.2006.

Siirrymme kirkkovuodessa loppiaisen ajasta pääsiäistä kohti matkaamaan. Loppiaiskausi puhuu Jumalan kirkkauden ilmestymisestä. Pääsiäinen puhuu Vapahtajamme pelastustyöstä kärsimyksen, sovituskuoleman ja ylösnousemuksen tapahtamassa, kun kuolema voitetaan kuolemalla ja haudoissa oleville annetaan uusi elämä Jumalan kirkkaudessa.

Sunnuntai 09.02.2020
3. sunnuntai ennen paastonaikaa eli Septuagesima
Ansaitsematon armo
Ensimmäinen lukukappale 5. Moos. 7: 6-8

Jumalan pyhä kansa

Joissakin piireissä on sanottu, että Jumalan omiksi tullaan suvuttain. Silloin tarkoitetaan, että muutamissa suvuissa on huolehdittu uskon hoitamisesta ja se on siirtynyt eteenpäin tuleville polville.

Raamatun yhteisöllisyys menee vielä pidemmälle. Jumalan hyvän huolenpidon erityisenä kohteena ovat kokonaiset kansat. Ne kansat jotka Jumalaa pelkäävät menestyvät, mutta ne kansat, jotka häntä halveksivat ja hänet hylkäävät joutuvat turmion tielle.

Jumala puhuttelee ihmisiä kokonaisina kansoina:

Muistakaa, että olette Herralle, Jumalallenne, pyhitetty kansa. Herra, teidän Jumalanne, valitsi teidät maailman kaikkien kansojen joukosta omaksi kansakseen.

Valinta on Jumalan

Vajaa puolentoista sataa vuotta sitten länsimaiseen ajatteluun tullut yksilökeskeinen ajattelutapa on tuonut tullessaan myös sellaisen korostuksen, että kaikki riippuu ihmisen omista valinnoista. Tämä ajattelutapa on siirtynyt myös uskonnolliseen kielenkäyttöön. On alettu puhumaan ”henkilökohtaisesta” uskosta tai ”omakohtaisesta” ratkaisun teosta jne.

Raamatun kielenkäytössä kuitenkin puhutaan Jumalan valinnasta ja hänen suurista teoistaan kansaansa kohtaan. Jumala vetää puoleensa ihmisiä ja osoittaa heille rakkautensa. Rakkauden valinta on hänen omaa hyvyyttään ja suosiotaan. Siksi myös Jumalan sanan saarnassa on aihetta puhua Jumalan suurista teoista ja hänen armonsa avaruudesta. Meidän pelastuksemme on Vapahtajamme teko, ei meidän omaa ansiotamme tai erinomaisuuttamme.

Ei Herra siitä syystä mieltynyt teihin eikä valinnut teitä, että te olisitte kansana kaikkia muita kansoja suurempi – olettehan kaikista kansoista pienin.

Vapahtajamme lunastyö on meidän pelastuksemme

Pelastuksemme on meidän Vapahtajamme Jeesuksen ansiota. Hän on tehnyt suuria meitä kohtaan. Meidän puolestamme hän kärsi, meidän lunastuksemme tähden hän kuoli ja meidän vanhurskauttamisemme takia hän nousi kuolleista.

Lukukappaleessamme kunastus kohdennetaan yhteen historian tapahtumaan, joka merkitsi ratkaisevaa askelta Jumalan suurten tekojen sarjassa. Jumalan kansa sai kokea, että Jumala pelasti orjuuden vallasta ja antoi vapauden, joka johti tulevaisuuteen ja toivoon: Uuteen aikaan, uuteen elämään, kokonaisena kansana, Jumalan rakkauden ja huolenpidon varassa.

Tämä Jumalan työ on ilmausta ja esikuvaa siitä, että meillekin on vapautus siitä, mikä meitä orjuuttaa: Jumala on rakkaudessaan ja omiin lupauksiinsa pitäytyen vapauttanut meidät synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta.

Pyhän kasteen kautta meidät on liitetty valittujen joukkoon, Jumalan suurten tekojen osallisuuteen.

Herra rakasti teitä, ja pitääkseen esi-isillenne vannomansa valan hän vei teidät väkevällä kädellään pois Egyptistä, orjuuden maasta, ja lunasti teidät vapaiksi faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta.