”Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Mistä saisin avun? Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan.” Ps. 121:1-2.
Joosef sanoi veljilleen: “Tulkaa tänne minun luokseni.” He astuivat lähemmäksi, ja hän sanoi: “Minä olen Joosef, teidän veljenne, jonka te myitte Egyptiin. Mutta älkää olko murheissanne älkääkä syyttäkö itseänne siitä, että olette myyneet minut tänne, sillä Jumala lähetti minut teidän edellänne pelastamaan ihmishenkiä. Nälkä on nyt jo kaksi vuotta vallinnut kaikkialla, ja edessä on vielä viisi vuotta, joina ei kynnetä peltoa eikä korjata satoa.
Mutta Jumala lähetti minut teidän edellänne, jotta te jäisitte eloon ja teidän sukunne säilyisi maan päällä ja monet pelastuisivat. Te ette siis lähettäneet minua tänne, vaan Jumala, ja hän asetti minut faraon neuvonantajaksi, koko hänen valtakuntansa herraksi ja Egyptin maan valtiaaksi. – – Sitten Joosef lankesi veljensä Benjaminin kaulaan ja puhkesi itkuun, ja myös Benjamin syleili häntä ja itki. Ja Joosef suuteli ja syleili itkien kaikkia veljiään. Sen jälkeen hänen veljensä puhelivat pitkään hänen kanssaan (1. Moos. 45:4-8, 14-15).
Edellä oleva raamatunteksti kertoo patriarkka Joosefista ja hänen veljistään. Joosef oli Jaakobin lempilapsi, ja veljekset kadehtivat Joosef-veljeään. Eräänä päivänä veljet käyvät Joosefiin käsiksi, heittävät hänet kaivoon ja myyvät lopulta orjaksi Egyptiin. Joosef päätyy vankilan kautta faraon hoviin ja selittää faraon unien tarkoittavan, että seitsemän yltäkylläisyyden vuoden jälkeen seitsemän ankaraa nälkävuotta ovat tulossa.
Kun Joosefin veljet tulevat myöhemmin nälänhädän aikana useamman kerran Egyptiin hakemaan viljaa, Joosef paljastaa itsensä veljilleen. Koko Jaakobin suku muuttaa Egyptiin. Joosef näkee tilanteessa johdatusta. ”Mutta Jumala lähetti minut teidän edellänne, jotta te jäisitte eloon ja teidän sukunne säilyisi maan päällä ja monet pelastuisivat.” (1. Moos. 45:7).
Oman sukuni sukuriidat tulevat mieleen Jaakobin poikien eripuraisuuksista luettaessa. Katkerat riidat ja sodat ovat kautta aikain olleet osa ihmiskunnan elämää. Me nykyajankaan sukupolvet emme ole yhtään sen parempia kuin meitä edeltäneet. Olemme syntisiä ja syyllisiä. Kuitenkin evankeliumilla on ihmeellinen voima murtaa raja-aitoja ja patoja.
Apostoli Paavali sanoo “Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.” (2. Kor. 6:1). Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemuksen tähden meillä on tänään, huomenna ja joka päivä pelastuksen päivä.
Rukous: Kiitos Herra, että olet luvannut olla kanssani myös vaikeina hetkinä. Auta meitä kristittyjä olemaan yksimielisiä vaikka olemmekin joistain asioista eri mieltä. Siunaa kaikkea luomaasi. Kuule minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen.
”Te ette siis lähettäneet minua tänne, vaan Jumala, ja hän asetti minut faraon neuvonantajaksi, koko hänen valtakuntansa herraksi ja Egyptin maan valtiaaksi.”
Ei taidettu Joosefilta kysyä juuri mitään, kun kaivoon heitettiin, mutta kuinka hän näkeekin kaiken Jumalan silmillä. Tuossa on jotain merkittävää opittavaa meille kaikille. Kyseessä oli Jumalan tahdon täyttyminen, ei Joosefin ja kuinka kävi Jeesukselle samoin, kun rukoili: ”Isäni, jos tämä malja ei voi mennä minun ohitseni, minun sitä juomattani, niin tapahtukoon sinun tahtosi”.