Jumala kutsuu

Kaunein kutsu päällä maan

Käydä Herraa seuraamaan

Nousee sanan saarnasta

Pyhän messun  annista

Jumalamme kutsu soi

Vapauden sanan toi

Meitä iloon kutsumaan

Rakkauteen saapumaan

Vapahtajan hellään syliin

Saamme käydä turvaisaan.

 

SUNNUNTAI 21.8.2022

11. sunnuntai helluntaista

Etsikkoaikoja

Introituspsalmi Ps. 81:9–17

Jumala on koko maailmankaikkeuden Herra. Hän on kaiken luonut. Hän ylläpitää koko luomakuntaa. Joka hetki. Kaikkialla. Meidät ihmisetkin hän on tehnyt. Hänen me olemme luomisen perusteella. Jumalan kuvia.  Kuvat voivat olla eri tavoin tehtyjä, tuotettuja, muovattuja tai maalattuja, piirrettyjä. Samalla tavoin mekin erilaiset ihmiset kaikkine erilaisuuksinemme olemme Jumalan kuvia. Kaikki. Jokainen. Omalla tavallaan, omassa paikassaan, olotilassaan. Elämän tilanteet vaihtelevat, mutta sillä ei ole merkitystä. Kukin olemme Jumalan kuvia. Elävänä, tuntevana, kokevana ihmisenä. Olemmepa  vanhoja tai nuoria, lapsia tai aikuisia.

Elämämme voi kuitenkin joutua eroon Jumalan tieltä.  Ihminen voi poiketa pois Jumalan tahdosta.  Joku voi unohtaa olevansa Jumalan luoma ja kääntyy tekijäänsä vastaan.  Tällöin on aihetta avata silmänsä näkemään oma tilansa.  Sopii käydä Vapahtajamme luo ja kertoa hänelle huolemme.  Tilansa tunnustaminen on rehellisyyden alku. Siitä voi löytyä tie kohti uudistusta, parannusta, uutta toivoa ja tulevaisuutta kohti.

Sellaista aikaa, jolloin Jumala  aivan erityisesti kutsuu meitä seuraansa nimitetään etsikkoajaksi.   Ne ovat  elämän tienhaaroja, joista polku  rauhaan, vapauteen ja toivoon voi aueta aivan erityisellä tavalla.

Israelin kansalla oli tällainen aika, kun Mooses johti heitä orjuuden maasta luvattua maata kohti.  Yhdessä vaiheessa tie näytti olevan ummessa, vihollinen takana ja meri edessä.  Mutta tuolloin Jumala itse tuli avuksi. Hän avasi tien meren halki.  Kansa pääsi toiselle puolelle.  Pääsi vapauteen.

Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.

Tässä on valtaisa evankeliumin julistus. Jumala itse toimii kansansa hyväksi.  Jumalan kansalle vaellus ei ollut helppoa.  Vapaus ei merkinnyt huolten loppua, mutta  matka kävi eteenpäin. Jumalan antamaa tavoitetta kohti.  Näin ei meidänkään elämässämme Jumalan hyvyyden kosketus ole mikään automaatti.  Kaikki elämämme vastukset eivät ratkea. Saamme kuitenkin olla onnellisia siitä, että elämämme on Vapahtajamme käsissä. Hän tukee meitä. Hän meitä kantaa, joka päivä armonsa antaa.

Jumala on antanut meille ihanan lupauksensa: Hän antaa mitä tarvitsemme. Siihen saamme tyytyä. Siitä saamme häntä kiittää.

Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.

Myös vähäisten ja puutteellisten olojen keskellä ylistämme Jumalaamme meidän Herraamme. Elämän antajaa.

Hän pitää meistä houlen.  Hän ei jätä kansaansa.  Jumalan omina  otamme vastaan, mitä hän viisaudessaan meille antaa.

Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä,
hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.

Tässä Jumalan kutsun sunnuntain Psalmi:

”Kuule, kansani, minä varoitan sinua.
Kunpa kuulisit minua, Israel!
  Muuta jumalaa sinulla ei saa olla,
  vierasta jumalaa älä kumarra.
Minä olen Herra, sinun Jumalasi.
Minä johdatin sinut pois Egyptin maasta.
Avaa suusi, niin minä annan mitä tarvitset.
  ”Mutta kansani ei kuullut minun ääntäni,
  Israel ei halunnut totella.
Siksi minä hylkäsin sen,
jätin sen paatuneen sydämensä valtaan,
kulkemaan oman ymmärryksensä varassa.
  Kunpa kansani vihdoin kuulisi minua,
  kunpa Israel kulkisi minun teitäni!
Minä nujertaisin heti sen viholliset,
kohottaisin käteni sen ahdistajia vastaan.”
  Ne, jotka vihaavat Herraa,
  joutuvat matelemaan hänen edessään,
  ja heidän alennuksensa kestää ikuisesti.
Mutta Israelia hän ruokkii parhaalla vehnällä,
hän vuodattaa sille kalliosta hunajaa.

Ps. 81:9–17

 

  1. Tarja,
    Nuo ajatukset ”ei-niin-kauniista” kirjoutuksista perustuvat aihetta tutkineen tutkijan esittämään luentoon ja esimerkkeihin. En muista tutkijan nimeä, enkä lähdettä tarkemmin, en myöskään hänen esittämiään sitaatteja yksityiskohtaisesti, mutta ”siloteltuja” mielipiteitä kristinuskosta/kristityitä ne eivät olleet. Eivätkä ilmeisesti suuren juutalaisten enemmistön mielipiteitä.
    Tarkoitukseni ei mitenkään ole puolustella tai vähätellä Lutherin tekstejä – inhottavia ja pahojahan ne ovat.

    Em. tutkijan viesti oli mm. että sinä aikana hyvinkin karkea ja ”päällekäyvä” kirjoitustapa ei ollut aivan tavatonta, jota nykyään sanottaisiin todelliseksi vihapuheeksi. Tämä vaikutti yhdessä sen kanssa, että Luther ”pettyi” juutalaisten kääntymättömyyteen. Miksi Luther sitten vanhempana kirjoitti niin pahasti, jäänee toki spekulaatioiden varaan. Juutalaisten kaltoinkohtelu lienee ollut tavanomaista jo ennen Lutherin kirjoituksiakin, mutta Lutherin tekstit sitä varmaankin pahensivat. Lutherilta itseltään ei enää voi kysyä, ”mikä häneen meni”.

    Kansallissosialistien teoissa ja prppagandassa toki hyödynnettiin Lutherinkin kirjoituksia, joskin Nietzschen ajatukset lienevät olleet ehkä oleellisempia. Joskus ilmaistaan, että ”Hitler sai tulea Lutherilta”, mikä väitteenä on outo: ei voi sanoa saati tietää, että Luther olisi natseja tukenut – ikävistä kirjoituksistaan huolimatta.

    • Jukka

      Kiitos kommenteistasi

      Voimakkaassa propagandassa saatetaan todellakin käyttää mitä tahansa materiaalia hyväkseen, kunhan se vain hyödyttää omaa pyrkimystä. Materiaalin sopivuus tarkoitukseen ei mitenkään vaikuta tällaisiin propagandisteihin.

      Nykyään ei tarvitse mennä sen kauemmas kuin naapurimaamme hyökkäykseen Ukrainaan. Maata jonka presidentti on juutalainen syytetään natsismista. Tuota iskusanaahan ei käytetä ukrainalaisten takia, vaan ainoastaan, jotta voidaan vedota oman kansansa syviin muistoihin saksalaisten hyökkäyksen ajoilta.

    • Tarja

      Lutherin perusteellinen työ Raamatun selitysopin professorina on hyvin tarkoin tiedossa. Hänen tuotantonsa oli laajempi kuin kenenkään maailmanhistorian kiroittajan aina 1900 -luvulle asti jolloin kuulemma joku on sähköisillä menetelmillä päässyt hänen tuotansa ohi. Kukaan ei kuitenkaan ole kertonut kuka tämä on, joten niin vähämerkityksinen tämä näyttää olevan.

      Olen lukenut Lutherin tuotantoa perusteellisesti jo kevättalvesta 1963 lähtien.
      Olen itse tehnyt paperin hänen kannanotoista ihmisoikeuksista Talonpoikaiskapinan ajan kirjoituksissaan. Oli muuten erittäin järkevää tekstiä ja terveellä tavalla jalat maassa pitävään. Osallistuin professori Haikolan seminaariin vuonna 1967, jossa päähuomio kiinnitettiin Lutherin saksan kielisen tekstin oikeaan ymmärtämiseen. Tuo paperi liittyi tuohon seminaariin.

      Minulla on kotikirjastossani 23 osainen 25 eri volyymin sarja hänen tuotantoaan saksaks ”Lutheers Sämtliche Schriften I – XIII.

      Luulen siis jotakin ymmärtäväni hänen tuotannostaan.

      En tunnista häntä kirjoittamastasi karikatyyrin tavoin yksipuolisesta otteestasi.

  2. Matias

    Ei siellä linkissä puhuttu Lutherista, teistä kumpikaan ei tainnut vikaista koko sisältöä.
    Siellä oli St. Thomas Aquinas, tarkoittaa varmaa aqvinolaista, ja St. Barnabas, St. Augustine, St, Augustine Hope, St. Jerome, Pope Clement VIII. St. Agobard. St.Justin the Martyr, St. Ambrose, ja pari muuta pyhää miestä.

    • Tarja

      Luulin että tarkoitit viimeisellä kommentillasi juuri edellä käytyä keskustelua Lutherista.

      En ole aiemmin kirkon historiaa lukiessani tiedostanut Agobardia. Siksi en myöskään löytänyt tietoja ”St. Akobardista”. En löytänyt häntä myöskään tässä osoitteessa olevasta katolisten pyhimysten listasta. Mihinkään laajempaan tutkimukseen en vaivautunut, koska se olisi merkinnyt päivän muiden askareitten laiminlöyntiä.

      https://fi.frwiki.wiki/wiki/Liste_de_saints_catholiques#A

      Jos ymmärsin tämän kommenttisi oikein niin tarkoititkin aivan alussa esittämääsi kirkon historian kannalta merkittävien henkilöiden esittelyä. Heidän vaikutuksensa on muutoin kirkon historiassa hyvin selkeästi muistettavissa. Sen sijaan en ole heidän töitään tarkastellessani erityisesti kiinnittänyt huomiota heidän asenteisiinsa juutalaisiin. Myöhempään kirkon historiaan heidän rakentavat kannanottonsa ovat vaikuttaneet edistävästi.

      Sen sijaan totesin välittömässä vastauksessani sen miten ikivanha länsimainen antisemitismi juontaa juurensa jo ikivanhoista puunilaissodista ja niiden jättämästä traumasta roomalaiselle itsetunnolle. Tätä kautta myös tuollainen epäinhimillinen ja sellaisena väärä asenne on kulkeutunut sukupolvelta toiselle ilman syvenpää asian tarkastelua.

      Olen tutkinut juutalaisten historiaa ja huomannut todella vakavia juutalaisvainoja pitkin historiaa. Ne ovat länsimaisen kulttuurin synkinpiä varjopuolia. Niissä ei ole mitään puolustettavaa.

      Koska emme voi muuttaa menneisyyttä, niin siksi pyrin tuomaan esille sotiemme jälkeisen ajan todella merkittävät ja paljon vaikuttaneet neuvottelut perinteisten kirkkojen ja juutalaisuuden kesken. Näitä pyrkimyksiä on yhä edelleen tehostettava ja niistä on myös levitettävä tietoa niin paljon kuin pystymme voidaksemme mahdollisimman tehokkaasti torjua antisemitismin jatkumisen maailmassamme.

  3. Matias

    Olivatko heidän mielipiteensä sinun mielestäsi rakentavia, siis siellä linkissä.

    Tietoa Agobardista ”

    ”Agobard oli espanjalaissyntyinen pappi ja Lyonin arkkipiispa Karolingien renessanssin aikana. Agobard tunnetaan parhaiten kriittisyydestaan ​​juutalaisten uskonnollisista käytänteistä ja poliittisesta voimasta frankkien ja karolingien alueella.”

    Kateellinen pyhä mies.

  4. Ehkäpä kristikunta ei ole kohdellut juutalaisia oikein ja kohtuudella. Nyt länsimaissa ei tunnuta pitävän tai välitettävän klassisesta kristinuskosta (tai/ja ei tiedetä, mitä kristinuuko on). Juutalaisten kaltoinkohtelua muistetaan mutta ei juutalaisuus ja juutalainen kansa lännessä muuten erityisen sympatian kohteena kuitenkaan ole. Mediassa ainakaan. Muuttoliikettä pois lännestä ja idemmästäkin.

    • Jukka

      Kiitos kommentistasi

      1) Länsimaiden sekularisaatio on saanut aikaan sen, että enemmistö maailman kristityistä asuu eteläpuoliskolla maailmaamme Samaan aikaan on todettava että todella maailmanlaajojen tilastojen valossa useamman vuosikymmenen aikana kristinuskon kokonaiskannattajien määrä on kasvanut.

      Maailman suurimmat luterilaiset kirkot ovat nykyisin Etiopiassa ja Tansaniassa.

      2) Antisemitismi ei ole vielä hävinnyt maailmastamme. Eivät myöskään muutamien muiden maiden kokemia kansanmurhia ei ole pystytty poistamaan. Afrikassa olleena olen saanut Kameruniin asti tulleiden Ruandan kansanmurhan 1994 aiheuttamaa pakolaisuutta.

  5. Jumala kutsuu, siis mihin Jumala kutsuu, voisiko sitä kuvata jotenkin lapsen tai nuoren elämästä suhteessa rakastaviin vanhempiin, no koetan.

    Ajatellaampa nyt perhettä jossa on todella rakastavat vanhemmat jotka haluavat hyvää lapsilleen, no heidän lapsi alkaa pyöriä porukoissa jossa käytetään huumeita ja rötöstellään ja ollaan uknnioittamatta esivaltaa, tämänhän näkee jo ulospäin porukan teoista. Vanhemmat ovat todella huolissaan ja yrittävät hyvälä saada lastaan pois tuosta porukasta, he kutsuvat lastaan joka ei itse ”näe eikä ymmärrä” mitään väärää tuossa porukassa.

    Kumpi on oikeassa, vanhemmat oman kokemuksensa perusteella vai lapsi?

    • Ari

      Kuvaamassasi perheessä vanhemmat yrittävät auttaa lastaan vapautumaan niistä harmeista, joihin tämä on joutunut.

      Kirkon elämässä meidät on jo pienenä lapsena synnytetty rakastavan jumalan lapseuteen. Hänen rakkautensa kutsuu meitä elämään hänen tahtonsa mukaan. Sikäli kuin joku luopuu tästä yhteydestään pakenemalla Jumalan kansan yhteydestä, niin tällainen on saatettava takaisin alkuperäisen perheensä yhteyteen, Jumalan rakkauden osallisuuteen yhteisessä kirkossa eli Herran kansan yhteyteen.

      Augsburgin tunnustus sanoo tästä parannuksen teksemisestä seuraavaa

      XII Parannus

      Parannuksesta seurakuntamme opettavat, että ne, jotka ovat kasteen jälkeen langenneet, voivat saada syntien anteeksiantamuksen milloin tahansa, kun he kääntyvät, ja että kirkon tulee antaa synninpäästö niille, jotka näin palaavat tehdäkseen parannuksen.

      Parannus näet sisältää varsinaisesti seuraavat kaksi asiaa.

      Toinen on katumus eli synnintunnosta johtuva pelästyminen, joka ahdistaa omaatuntoa.

      Toinen on usko, joka syntyy evankeliumista eli synninpäästöstä ja joka luottaa siihen, että synnit annetaan anteeksi Kristuksen tähden, ja antaa omalletunnolle lohdutuksen ja vapauttaa sen pelosta.

      Tämän jälkeen tulee seurata hyvien tekojen, jotka ovat parannuksen hedelmiä.

      Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka väittävät, että kerran vanhurskautetut eivät voi menettää Pyhää Henkeä, samaten ne, jotka väittävät, että jotkut tässä elämässä saavuttavat sellaisen täydellisyyden, etteivät voi tehdä syntiä.

      Edelleen ne tuomitsevat novatianolaiset, jotka eivät tahtoneet antaa synninpäästöä kasteen jälkeen langenneille, kun nämä palasivat tehdäkseen parannuksen.

      Myös ne hylätään, jotka eivät opeta, että syntien anteeksiantamus saadaan uskon kautta, vaan velvoittavat meidät ansaitsemaan armon omilla hyvitysteoillamme.

    • Matias Roto jatkan vielä kysyen miksi ei niin mainostamasi ”viisaus” siirry sukupolvelta toiselle, siis eikö vanhempien oppimat ”viisaudet” olisi hyvä siirtää jälkipolville elämän ohjeiksi joita seuraamalla jokaisen oma elämä olisi parempi ja yleensäkkin koko ”porukan” (kansan/kirkon) elämä pyhittyisi?

    • Ari

      Kaikkien kulttuurien eteenpäin meno on rakennettu sen varaan, että jokaisen sukupolven on itse opittava ottamaan vastuuta itsestään. Mikäli tätä ei tee, niin itsepä siitä kärsii.

      Koska olosuhteet vaihtelevat eri puolilla maailmaa ja myös ajan kulun mukana tilanteet vaihtuvat, niin mikään ihmisten eteenpäin viemä perinne ei sellaisenaan auta toisenlaisissa oloissa, jos ei samalla ota vastaan uusia vaikutteita.

      Niinpä Jeesuskin toi uutta mukaan vanhaan juutalaiseen perinteeseen. Näin hän sai ikivanhan juutalaisen perinnön parhaat puolet koitumaan koko maailman parhaaksi.

      Sama lainalaisuus mikä koskee yksittäisiä ihmisiä, koskee myös perheitä ja sukuja sekä yhteiskuntia kuin myös kirkkoja niiden ulkonaisten sosiologisten rakenteiden osalta.

      Siksi myös kirkossa tarvitaan koko ajan uudistusta ja uusien haasteiden kohtaamista. Vanhan pohjalta rakentaen uutta vie kehitystä eteenpäin. Siis menneitten huomioiminen yhdessä uuden etsimisen kanssa, siinä on elämän merkki.

    • Pasanen, ”Matias Roto jatkan vielä kysyen miksi ei niin mainostamasi ”viisaus” siirry sukupolvelta toiselle,…

      Kritiikin lopun suuntaat kansankirkkoon. Katso ihmiskunnan historiaa, ja kerro sitten miksi ”viisaus” ei aina siirry…Ei kai tämä johdu luterilaisuudesta, vaan jostain muusta, mikä tai mitä ihmiskuntaan on ”tarttunut”, ja valitettavasti pysyy kiinni? Perisynnin kiellät. Uskovien kaste ei ole parantanut tilannetta millään tavoin. Ihmiskunta ei ole omassa viisaudessa viisas.

    • ”ja yleensäkkin koko ”porukan” (kansan/kirkon) elämä pyhittyisi?”

      ”Liha” ei pyhity.

    • Tarja

      1) Taistelu antisemitismiä vastaan ei ole turhaa.

      2) Aidolle evankeliumille juutalaisuus ei tarkoita halveksittua. Päin vastoin.

      Jeesus on sanonut, että pelastus tulee juutalaisista. On huomattava että Jeesuksella oli hyvinkin paljon nimenomaan juutalaisia kannattajia. Jopa niin paljon että toiset oppineet alkoivat kahdehtia häntä.

      Johanneksen evankeliumi:

      4:22 Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.

      11:45 Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.

  6. Kun intohimo ja maailman tarve kohtaavat sitä sanotaan kutsumukseksi, ja aion seurata kutsumustani, vastustuksista huolimatta.

    Aion kääntää jokaisen kiven ja kannon, ja nostaa ylös jokaisen väärän sanan, joka on pyritty kätkemään näkyvistä. Aion herättää jokaisen synneissään nukkuvan sielun ja pestä se vapaaksi vihan myrkystä.

    • Tarja

      Puhe kilpailevista uskonnoista ei tee oikeutta sille, että kristinusko on elimellisesti noussut juutalaisuudesta. Vielä ensimmäisenä vuosisatana ennen Jerusalemin hävitystä Jeesuksen seuraajien johtaja, Jerusalemin piispa Jaakob Vanhurskas oli niin arvossa pidetty toisten juutalaisten liikkeiden edustajien keskuudessa, että kun hänet sitten surmattiin eräiden juutalaisten lähes sotatilaksi paisuneitten sisäisten kahinoiden keskellä, niin sen jälkeen alkanutta juutalaissotaa eräät juutalaiset piirit pitivät rangaistuksena tuon jumalattoman surmateon vuoksi.

      Piispa Jaakob rukoili säännöllisesti temppelissä. Sanottiin että hänen polvensa olivat känsittyneet kuin kamelin hänen jatkuvista temppelissä rukoilemisistaan.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25