Juhlavuotta ja itsenäisyyspäivää on vietetty. Tapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Muun muassa Kuopiossa pidetty valtakunnallinen paraati on huomattu. Yleisönosaston kirjoituksissa on arvostettu Karjalan lennoston järjestelyjä. Nyt mietitään muutakin, mitkä olisivat keskeisiä ”joulun teesejä” sanoman kannalta. Tiedämme, että Martti Luther on tutkistellut yhteiskuntaa ja kirkon toimintaa.
Muistamme jouluaaton ohjelmalähetykset, kun Suomen Turussa julistetaan perinteisesti joulurauha Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauha on pohjoismaiseen lainsäädäntöön kuulunut määräys, jonka mukaan kansalaisten on toimittava. Tilaisuus alkaa perinteisesti Martti Lutherin ”Jumala ompi linnamme (Ein feste Burg ist unser Gott)” – virrellä, jonka jälkeen Turun tuomiokirkon kello lyö 12.00.
Martti Lutherin virren laulaminen on ollut tapana vuodesta 1903. Laivaston Soittokunta ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoiti musiikin viime vuonna 2016 ammattitaitoisesti. Soittokunta soitti silloin Artturi Ropen säveltämän ”Marsalkan hopeatorvet” -fanfaarin.
Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012. Protokollapäällikkö Mika Akkanen on jatkanut kunniakasta tehtävää vuodesta 2013 eteenpäin:
”Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään.” Sama sanotaan perustellusti myös ruotsin kielellä:
”I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande.”
Vuonna 2016 joulurauhajulistuksen jälkeen oli vuorossa Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen ”Maamme (Vårt land)” – laulu. Sitten soitettiin vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli ”Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys on mahdollisesti 1700-luvulta)”, joka on Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi. Musiikki oli tärkeällä sijalla Kuopion paraatissa 6.12.2017.
Joulurauhajulistuksesta on kiinnostuttu maamme rajojen ulkopuolellakin. Asiaan kuuluvaa radio-ohjelmaa on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelmaa vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt joulurauhajulistukseen liittyvän ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta on tapahtunut ensimmäinen suora lähetys vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut ansiokkaasti mukana joulurauhaa koskevassa viestinnässä.
Joulua, johon on kuulunut joulurauhajulistus, on vietetty monin tavoin. Joululauluja on kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Henkilöitä on muisteltu. Tiedetään, että Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja musiikin. Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat suuria kulttuuritekoja, joiden avulla muun muassa joulukertomukset on opittu.
Tämän kirjoituksen ”otsikon sisältö” on kyseisille henkilöille tuttu. He ovat joutuneet paneutumaan työtehtäviinsä kuuluvaan joulukertomuksen ”syvälliseen sanomaan”, joka sisältää merkityksellisen joulurauhan miettimisen. Päätöksenteon arvopohjaa koetellaan, kun kysytään, millaisissa oloissa joulunvietto voi yleensä tapahtua.
Joulunvietto saa puhuttelevia muotoja, kun esimerkiksi asumisessa on puutteita. Joulun sanoma muistuu tässä kohdassa mieleen. Päätöksenteolla on haasteita, ettei ”eriarvoistumista” yhteiskunnassa pääse syntymään. Sen on pohdittava huolella kysymystä, miten päätetyt asiat koetaan eri väestöryhmien kannalta.
Joulun odotusta ja hyvää tahtoa.
Juhlavuoden 2017 terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
http://www.veikkovilmi.fi
Kuopio
