Teologia on kristillisen kirkon elämän ytimessä, vaikka meillä usein vaarana on työntää se takapenkille. Sen opiskelun ja tutkimuksen kautta syvennämme elämänkatsomustamme. Sitä kautta partisipoimme Kristuksen työhön maailman elämän edestä.
Kirkko ei ole laitos, eikä se ole itseään varten. Siksi sen missio ja todistus eivät ole ylipuhumista. Sen ydin on rakkaudessa, ei jossain normatiivisessa eettisessä systeemissä eikä moralismissa, vielä vähemmän vallankäytössä.
Kun nyt adventin ajassa kuljemme joulua kohti, muistamme tihentyneellä tavalla, miten Jumala itse Kristuksessa tuli ihmiseksi ja toi kestävän perustan ja toivon. Hän kantoi myös ihmisen osan filantropiasta, rakkaudesta meitä ja koko universumia kohtaan. Koko pelastushistorian avainsana on siten juuri filantropia.
Kristus yhä kutsuu hääjuhlaan ”teiltä ja aitovieriltä”. Seurakunta on Hengen läsnäoloa, yhteisöllisyyttä ja jakamista. Se ei ole kuitenkaan symbioottista, vaan eskatologista. Siinä on tilaa hengittää ja kokea enkeleiden läsnäoloa, sillä aika ja iankaikkisuus, näkyvä ja näkymätön, ovat sisäkkäin.
Tällaisessa hengellisessä kontekstissa teologia saa elää, kasvaa ja kukoistaa. Siksi siihen syventyminen on suurta etuoikeutta. Kirkon jäseninä saamme funtsia kysymyksiä elämän tarkoituksesta, tulevaisuudesta ja hyvän elämän sisällöistä. Moni muu joutuu heräämään näihin kysymyksiin vasta kun tulee avioero, sydäri tai konkurssi.
Kun kristittyinä paneudumme hengenmaailmaan, olemme jotenkin jo nyt osallisia perinteisen joululaulun pyynnöstä: ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen.” Pysähtyminen, hiljentyminen, yksinkertainen elämä valmistavat meitä siihen myös joulupaaston ja adventin ajassa.
Isä Ambrosius 27.11.2019
Isä Ambrosius: Jumalalle kiitos, että Hän tuli Jeesuksessa meidän keskellemme, tähän pimeään ihmisten maailmaan. Kristittyinä odotamme Jeesuksen toista tulemista. Siksi jokaisen uudestisyntyneen ihmisen pitäisi olla hereillä ja olla valmiina jakamaan Jeesuksen julistamaa pelastussanomaa. Kaikki merkit Jeesuksen toisen tulemiseen tänne on todellisuudessa lähellä. Siksi on tärkeää että julistamme Jeesusta Kristusta, jotta monet johdatettaisiin uskon tielle.
Mieleeni tuli näky jonka näin. Viimeinen yritys pettää Jumalan valittuja.
Näyssäni näen, mten saatana ilmestyy Jumalan eteen viimeisttä kertaa, samoin kuin se teki syyttäessään Raamatun Jobia. Mutta tällä kertaa se pyytää lupaa kiusata viimeisiä kristittyjä. Tällaista
näen: Ja Herra sanoi saatanalle: ”Mistä sinä tulet ?” Saatana vastasi: ”Maata kiertämästä ja kuljeksimasta ja tarkkailemasta viimeisiä kristittyjä.” Ja Herra sanoi saatanalle; Oletko pannut merkille
viimeisen ajan kristityt- miten nuhteettomia, miten rehellisiä, miten Jumalaa pelkääviä ja Kristusta rakastavia he ovat? Miten he yrittäväkin karttaa pahaa? ”Sitten saatana vastasi
Herralle: ”Niin, mutta otahan pois se aitaus, jonka olet rakentanut heidän ympärilleen. Job ei olisi hyljännyt sinua köyhyydessään, mutta sinun ei tarvitse muuta kuin lisätä ja siunata kaikkia viimeisen ajan kristittyjä yli kaiken sen, mitä Jobilla oli, niin saat nähdä, mitä tapahtuu. Anna heille kaikille omaisuutta yltäkylläisesti niin kuin Jobille. Rakenna heille hienot, uudet kodit. Anna heille hienoja autoja, rahaa ja kaikenlaisia laitteita niin paljon kuin tarvitsevat. Hukuta heidät asuntovanuihin, veneisiin, ulkomaanmatkoihin, hienoihin vaatteisiin, eksoottisiin ruokiin, maatiloihin ja
säästötileihin. Saat nähdä, kuinka käy viimeisille kristityillesi, kun heistä tulee kylläisiä, rikkaita kun he saavat lisää tavaroita ja kun he eivät enää tarvitse mitään. He hylkäävät Jumalan ja heistä tulee
itsekeskeisiä.”
Näen, miten tuhannet kristityt kiintyvät tavaroihinsa ja miten ne lakkaamatta vaivaavat heitä. He ovat niin kääriytyneet materialismiin, että heistä tulee välinpitämättömiä, sokeita, heikkoja ja hengellisesti tyhjiä . Kuitenkin kaiken materialistisuuden keskellä he ovat kurjia ja täysin tyytymättömiä.
Näyssäni näen saatanan seisovan taka-alalla nauramassa pahanilkistä naurua.
Olen murheissani kristittyjen tulevaisuudesta, elleivät tee parannusta. Rukoilkaamme Jumalalta viisausta ja johdatusta näkökykyä, että papit ja piispat julistaisivat Raamatun sanaa niin kuin sana on kirjoitettu.
Siunauksellista uutta vuotta!
Kiitos syvällisestä kommentistasi.
Kyllä meidän kristittyjen tulee ryhdistäytyä enempi sielun pelastukseen ja yksinkertaisempaan elämään.
+ Ambrosius