”Olisi löydettävä järjestys, jota kaikki pystyvät hyvällä omallatunnolla noudattamaan. Sellaista olen tässä etsimässä.”
Näin aloitin artikkelin [Kanava, Suomen Kuvalehti ja Kotimaa.fi], jonka pohjalta nyt keskustellaan avioliitosta ja samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä.
Lähden siitä, että keskustelumme eri osapuolet voivat hyvällä omallatunnolla pysyä kannassaan, jos he katsovat, että heillä on siihen riittävät perustelut. Kirkkomme yhteyttä ajatellen on tällöin kysyttävä, voidaanko hyvällä omallatunnolla antaa tilaa myös laajennetulle avioliittokäsitykselle.
Kysymys vie meidät kirkon ykseyden perusteiden äärelle. Siellä saamme lukea: ”Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta.” (Augsburgin tunnustus VII)
Rajaamalla ja sitomalla kirkon ykseyden pyhään evankeliumiin ja pyhiin sakramentteihin, jotka tuovat meille pelastuksen ja Hengen yhteyden, tunnustuksemme vapauttaa meidät olemaan eri mieltä monesta asiasta yhteyttä särkemättä.
Kristittyinä meidät on kutsuttu säilyttämään ja vaalimaan kirkon ykseyteen pohjautuvaa yhteyttä. Tällöin meidän on hyvä muistaa erästä ottelua Roomassa, jonka apostoli Paavali puhalsi käyntiin tehdessään etätöitä Korintissa: ”Kunnioittakaa kilvan toinen toistanne” (Room. 12:10).
Kiitän kaikkia keskusteluun osallistuneita. Oma osuuteni päättyy tähän.
John Vikström, emeritusarkkipiispa
Aargh. Ja juuri kun pääsin tuolla toisaalla kritisoimasta kirkkoa siitä, että se arvostaa nykyään liikaa ulkoiseen olemukseen ja tyyliin liittyviä asioita. Eli paavi onkin nyt sitten uusi tyyli-ikoni. No, mikä ettei. Tuo paavin tietoinen understatement-meininki on ilmiselvää jatkumoa punavuorelaiselle hipster-pukeutumiselle, jossa jokainen näennäisen vaatimaton yksityiskohta harkitusti täydentää pinnalta katsoen huoletonta mutta kuitenkin tarkasti harkittua asukokonaisuutta.
JOS SAISI SUUSTAAN VIELÄ KAKSI RATKAISEVAA SANAA , AUTTAISI SATOJA MILJOONIA NAISIA PAREMPAAN ELÄMÄÄN.
JOS SAISI SUUSTAAN VIELÄ KAKSI RATKAISEVAA SANAA AUTTAISI SATOJA MILJOONIA NAISIA PAREMPAAN ELÄMÄÄN.
Siis paavit nyt vain pukeutuvat noin. Tiarastakin luopui jo Paavi VI. Onko Franciscuksen puvussa sitten jotenkin parempi materiaali ja hienostuneempi leikkaus, kuin Paavali VI:n, Johannes Paavali I:n ja II:n ja Benedictus XVI:n puvuissa jääköön muotitietoisten arvioitavaksi.
Caps Lockia käyttämättä: …vaatteet vaatteet on mun aatteet…
Eikä miehellä ole edes valinnanvaraa!
Ydin on tässä: ”Paavi Fransicus ymmärtää, että vaatetuksen pitää heijastaa kantajansa luonnetta….” Vaatturimestari Reino Seppänen liitti aikoinaan vaatetukseen hyötynäkökohdan Pappisliiton jäsenlehdessä: ” Hyvinistuva papinpuku vapauttaa teidät yksinomaan sananjulistukseen.”
Sanoohan Raamattu myös ”poista paha keskuudestasi”. Muistutan myös Heprealaiskirje 10:26.
Kirkon näkyvä ykseys on ideaali. Mutta Käytäntö ja ideaali kulkevat ajoittain eriteitä. Kirkko on selvästikin jakaantunut eri falangeihin.
Kannanotoissaan kukin ryhmittymä puolustaa omaa ryhmäidentiteettiään .Koska ihmiset samaistuvat omiin ryhmiinsä , sellaisiin joka antaa heille henkilökohtaisen hengellisen identiteetin, niin samaistuminen abstraktiseen universaaliseen kirkkoon ,tai vaikka vaan alueelliseen mutta suurteen kirkkokuntaan, on psykologinen vaikeus.
Keskustelu avioliittokysymyksestä paljastaa niitä rintamalinjoja joiden takaa löytyy toinen toisilleen ideologisia (teologisia) vastustaja ryhmittymiä.
Ylläolevasta seuraa se että keskustelua on jatkettava, ehkä muutamia sukupolvia, kunnes eri ryhmittymät voivat kokea sen että heidän identiteettinsä ei ole enää uhattuna. Kaikki teologiset muotoilut kysymyksen ratkaisuksi on hyvä panna pöydälle keskusteltaviksi.
John Vikström: Raamatun ohje Room.1:24–32, joka ilmaisee selkeesti Jumalan ilmoituksen, jossa Jumala ilmaisee tahtonsa, jonka Paavali kirjoitti.
Asian tueksi vielä: 3Moos.18: 22. 3Moos.18: 1–30. 1Moos.2: 24. Mat.19: 11- 12. 1Kor.6: 9–10. 1Tim.1: 10–11.
Raamattu on tarkoitettu vakavasti otettavaksi, eikä mitään saa lisätä, eikä pois ottaa.
Jumala on luvannut auttaa, oli synti mikä hyvänsä, ja kun ihminen pyrkii pääsemään eroon haureudesta, homo / lesbo suhteen harjoittamiesta.
Raamattu kehottaa meitä pyhittymään ja pitämään itsemme valmiina, kun Vapahtaja saapuu kirkkaudessaan meitä hakemaan.
Eikös tiedetä, että ihmisten viisaus (vaikka piispankin) on hulluus Jumalan tykönä, jonka pysyvää ja parantavaa sanaa edellä juuri EK siteerasi. Voimme kohdata sen tai hylätä sen.
Seija Rantanen,
kommenteista voidaan olla montaa mieltä. Samoin kristinuskon syntikäsityksestä, mutta toisen kommentin leimaaminen ”älyllisesti ala-arvoiseksi” ja kristittyjen ryhmän/”leirin” leimaaminen ”aivokuolleisuuden” tasolle julkisella keskustelupalstalla, on mielestäni aika iso asia. Minun mielestäni sinulla olisi anteeksipyydön paikka. Voisit vaikka aloittaa pyytämällä ensin Erkko Järviseltä.
Seija Rantanen: Et huomannutkaan, että kirjoitin
Vikströmmille, eikä Seija Rantaselle. Kirjoitit loukkaavasti minusta ja seurakunnasta.
Vaikka olet poistanut oman kirjoituksesi, niin minulla on jäljennös siitä mitä kirjoitit. Ota huomioon, että näitä kirjoituksia lukee paljon ihmisiä.
Emeritus arkkipiispa kirjoitti varsin sovinnolliseen sävyyn keskustelua yhteenvetävän kommentin ja ilmoitti omasta puolestaan vetäytyvänsä keskustelusta.
Tämä minun ymmärrykseni mukaan tarkoitti, että keskustelu tässä ketjussa olisi pitänyt loppua.
Sen sijaan, sinä ja jotkut muut oksensitte piispan kommentin päälle.
Siitä aiheutui aggressiivinen reaktioni, josta olen toki pahoillani. Mutta en siitä, että puolustin korkeasti arvostamani piispan sovinnollista ja monin puolin hyvin perusteltua mielipidettä ja erityisen tarkkaa analyysiä käydyistä keskustelusta.